Pulssi-portaali kertoo mitä Kareliassa tapahtuu juuri NYT näihin teemoihin liittyen. Hiilineutraaleja ratkaisuja -teeman tuoreet artikkelit, videot ja podcastit löydät tästä.
-
Korjausrakentaminen on avainasemassa rakennetun ympäristön hiilijalanjäljen pienentämisessä
Kiinteistö- ja rakennusalan kestävyys on avainasemassa Suomen ympäristö- ja ilmastotavoitteiden saavuttamisessa; rakennuksemme kuluttavat noin 40 % käyttämästämme energiasta ja tuottavat kolmanneksen kasvihuonekaasupäästöistämme [1]. Näihin päästöihin tavoitellaan nyt jopa 66 % vähennyksiä vuoteen 2035 mennessä osana Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista. Korjausrakentamien on tässä avainasemassa, koska isoin vaikutus rakennetun ympäristön päästöjen vähentämisessä on nykyisen rakennuskannan energiankulutuksen vähentämisellä ja…
-
Rakenteellinen energiatehokkuus korjausrakentamisessa
Rakennusten korjausten yhteydessä voidaan merkittävästi parantaa rakennusten energiatehokkuutta. Korjausrakentamisen rakenteellinen energiatehokkuus viittaa rakennusten ja rakenteiden korjauksen suunnittelussa ja toteutuksessa energiankulutuksen ja lämpöhäviön minimointiin. Rakenteellinen energiatehokkuus saavutetaan yleensä parantamalla rakennusten lämmöneristystä, ilmanpitävyyttä ja muita ominaisuuksia, jotka vähentävät tarvetta lämmitykselle ja jäähdytykselle. Rakenteellinen energiatehokkuus pyrkii siihen, että rakennukset toimivat energiatehokkaasti ilman jatkuvaa energiankulutuksen seurantaa ja hallintaa. [1]…
-
Korjausrakentamisen muuttuva lainsäädäntö
Uuden rakentamista ohjaavan rakentamislain ja siihen liittyvien lakien on määrä astua voimaan 1.1.2025. Lakiuudistus tuo mukanaan myös muutoksia korjausrakentamiseen. Rakentamislaki pyrkii parantamaan rakentamisen laatua sekä torjumaan ilmastonmuutosta esimerkiksi kiertotalouden ja digitalisaation avulla. Korjausrakentamiseen liittyvää vähähiilisyyttä ohjaavat rakentamislain lisäksi asetukset ja muut ohjeet. Näidenkin tiedostaminen auttaa ymmärtämään korjausrakentamiseen vaikuttavan lainsäädännön kokonaisuutta. Korjausrakentamista ohjaavat useat lait ja…
-
Pimeää taivasta ja Normandian maihinnousua – Glow2.0 Irlannissa
Se, mitä Pohjoinen periferia tarkoittaa tuli selväksi, kun Glow2.0 (Green energy technologies for tourism growth) -hankkeen karelialaiset ja yrityskumppanit Kaavilta ja Ilomantsista suuntasivat kohti vihreää saarta syyskuun puolivälissä 2023. Hankkeen toinen kasvokkainen projektikokous ja Learning Journey pidettiin Irlannin länsirannikolla Mayon kreivikunnassa, jonne matkustaminen Joensuusta kesti puolitoista vuorokautta. Ensin matka taittui junalla Helsinkiin, josta lennettiin yöpymään…
-
Ilmastoriskien arvioinnilla ennakoidaan muuttuvaa maailmaa
Karelia-ammattikorkeakoulun energia- ja ympäristötekniikan koulutusohjelman 2. vuoden opiskelijat perehtyivät yritysten ilmastoriskien kartoittamiseen ja arviointiin osana ympäristöterveys ja -turvallisuus -opintojaksoa. Opintojaksolla perehdytään muun muassa yritysten ympäristöriskeihin sekä niiden arviointiin ja hallintaan. Syksyllä 2023 projektityössä otettiin painopisteeksi yritysten ilmastoriskit. Ilmastoriskien arviointi toteutettiin yhteistyössä Ilmastokaupunki Joensuu 2025 -hankkeen kanssa. Hankkeen kautta haettiin mukaan yrityksiä, joille ilmastoriskien arviointi toteutettiin.…
-
Ympäristöseloste antaa verifioitua tietoa tuotteen ympäristövaikutuksista
Kiinnostus tuotteiden ympäristövaikutuksiin on kasvussa etenkin rakennusalalla, jossa 2025 voimaan tuleva uusi rakennuslaki vaatii esittämään rakennuksen hiilidioksidipäästöt rakentamislupavaiheessa. Yksi tapa viestiä tuotteen ympäristövaikutuksista on EPD (environmental product declaration) eli ympäristöseloste. EPD:n tavoitteena on lisätä verifioitua tietoa tuotteiden elinkaaren aikaisista ympäristövaikutuksista. EPD-selosteen tiedot pohjautuvat elinkaarianalyysiin (LCA). Tässä artikkelissa esitellään, millainen prosessi EPD:n luominen on, ja mitä…
-
Vastuullisuuden hyviä kädenjälkiä Pohjois-Karjalassa
Karelian kumppanuusfoorumi kokoaa työelämän asiantuntijoita ja korkeakoulun kumppaneita keskustelemaan ajankohtaisista teemoista. Syyskuussa 2023 kokoonnuttiin pohtimaan vastuullisuutta ja sitä, miten maakunnassa voitaisiin vastata sen tuomiin haasteisiin ja toisaalta hyödyntää sen tuomat mahdollisuudet alueen yrityksille. Kumppanuusfoorumissa innostuttiin jopa pohtimaan, mikä voisi nostaa Pohjois-Karjalan vastuullisuuden edelläkävijäksi. Jokainen yritys ja organisaatio sai myös inspiraatiota pohtia vastuullisuutta omassa toiminnassaan. Yhdessä…
-
Rakennustyömaiden ilmastovaikutukset ja päästöjen arviointi Suomessa
Vuonna 2017 Suomen rakennustyömaiden toiminnot ja niissä käytetty sähkö, polttoöljy ja kaukolämpö muodostivat 812 kilotonnin hiilidioksidiekvivalentin päästöt. Luku pitää sisällään infra- ja talonrakennustyömaat. (Rakennusteollisuus 2020). Kun Suomen kokonaispäästöt olivat vuonna 2017 56,1 megatonnia (Tilastokeskus 2017), tarkoittaa se rakennustyömaiden muodostaneen kokonaispäästöistä n. 1,4 %. Puhutaan siis merkittävästä määrästä. Lisäksi kasvihuonekaasupäästöjä vieläkin merkittävämpi rakennustyömaiden paikallinen haitta voi…
-
Rakennus- ja purkupuun uudelleenkäyttö on Suomessa vielä vähäistä
Lähes kaikki purkupuu haketetaan nykyisin energiahyötykäyttöön. Purkupuun haketus ja myynti energiahyötykäyttöön on kustannustehokkaampaa kuin kestävä purkaminen, poikkeuksena liimapuu. Purkupuun energiahyödynnystä ei lain mukaan tulkita jätteenpoltoksi, minkä vuoksi puujätettä voidaan yleisesti hyödyntää voimalaitoksissa. Puuhakkeen Venäjän tuonnin loppuminen ja korkeat energianhinnat vuonna 2022 ovat kiihdyttäneet puujätteen energiahyödyntämistä. Energiahyötykäytön lisäksi haketettua purkupuuta hyödynnetään kompostin tukiaineena ja levy- ja…