Karelian Laatukäsikirja

1. Karelia-ammattikorkeakoulun laatupolitiikka

Karelian laatupolitiikan perustana on jatkuvan parantamisen PDCA-sykli sekä laadunhallinnan elementtien kytkeminen osaksi ammattikorkeakoulun toiminnanohjausta ja Karelia-intraa. Laadunhallinnan keskeisenä tavoitteena on sujuva toiminta strategiassa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. Laatutyössä toimitaan läheisyysperiaatteen mukaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että asiat pyritään ratkaisemaan mahdollisimman lähellä niiden ilmenemistä. Yhteistyö ja jokaisen korkeakouluyhteisön jäsenen osallistuminen laatutyöhön omilla vastuualueillaan ovat toiminnan laadun perustana. 

Laadunhallinnan tavoitteet 

• sujuva ja tarkoituksenmukainen toiminta strategiassa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseksi, 
• opiskelijoiden/palvelun käyttäjien tarpeiden tunnistaminen ja annettujen lupausten täyttäminen, 
• toiminnan jatkuva kehittäminen sekä 
• kehittämistyön näkyväksi tekeminen kaikissa toiminnoissa ja jokaisen omassa työssä. 

Tässä laatukäsikirjassa kuvataan Karelia-ammattikorkeakoulun laadunhallinnan tavoitteet sekä toiminnanohjaus- ja laatujärjestelmän keskeiset elementit. Laatukäsikirjan päivittämisestä vastaa Karelian laaturyhmä ja sen hyväksyy rehtori. Laatukäsikirjaan on linkitetty dokumentteja ja oheismateriaalia.

Laadunhallinnan perusperiaatteet 

Ammattikorkeakoulussa ei ole erillistä laatujärjestelmää, vaan laadunhallinnan elementit on rakennettu osaksi ammattikorkeakoulun toiminnanohjausta ja intranet-ratkaisua (Karelia-intra). Tällä ratkaisulla laadunhallinnasta on pyritty tekemään luonteva osa koko ammattikorkeakoulun henkilöstön toimintaa. Karelia-ammattikorkeakoulun intranetin jäsennyksen perustana ovat laadunhallinnan keskeiset elementit (kuvio 1). 

Laadunhallinta perustuu Demingin jatkuvan parantamisen PDCA-sykliin (Plan, Do, Check, Act). Mallin ajatuksena on suunnittelun, toiminnan, arvioinnin ja kehittämisen toistuva sykli, jonka tavoitteena on organisaation jatkuva oppiminen ja kehittyminen. Jatkuvan parantamisen sykliin perustuvien osa-alueiden lisäksi laadunhallinnan keskeisiä elementtejä ovat toiminnan ulkoinen ohjaus, ammattikorkeakoulun strategia ja johtamisjärjestelmä. 

Ammattikorkeakoulun palvelu- ja kehittämisympäristöissä toiminnan laadunhallinta perustuu kyseisen alan vaatimuksiin. Rakennuslaboratorion akkreditoidussa testaustoiminnassa noudatetaan ISO-17025 standardia.

Karelia-ammattikorkeakoulun toiminnanohjausprosessi toteutuu kolmella eri tasolla: 

• opetus- ja kulttuuriministeriön ja ammattikorkeakoulun välillä 
• ammattikorkeakoulun johdon ja toimintojen välillä sekä 
• toimintojen sisällä. 

Toiminnanohjauksen keskeiset säännöllisesti toteutettavat toiminnot on koottu alla olevaan listaan. 

Strategiatyö 

• strategian laadinta osallistavana prosessina 
• strategian toteutumisen arviointi ja mahdollinen päivitys strategiakauden aikana 
• strategian toimeenpanoon liittyvät vuosittaiset työskentelypäivät koko henkilöstölle. 

Opetus- ja kulttuuriministeriön ja ammattikorkeakoulun välinen toiminnanohjaus 

• tavoitesopimuksen laadinta opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa 4 vuoden välein (OKM/TASO) 
• toiminnan raportointi vuosittain 
• sopimuskauden aikana ministeriön palaute ja alueseminaarit 

Ammattikorkeakoulun vuositason toiminnanohjaus

• tavoitesopimuksen laadinta ja toteutumisen seuranta toiminta- ja talouskatsauksien yhteydessä kolme kertaa vuodessa (KARELIA/TASO) 
• toiminnan itsearviointi ja johdon katselmus vuosittain 
• toiminnan ja talouden tulosten seuranta kuukausittain hallituksessa, johtoryhmässä, koulutuksen päälliköiden kokouksissa ja henkilöstökokouksissa 
• vuosibudjetointi ja osavuosikatsaukset neljännesvuosittain 
• henkilöstösuunnitelman päivitys vuosittain 
• kehityskeskustelut vuosittain 

Läheisyysperiaatteella on keskeinen merkitys Karelian laadunhallinnassa. Läheisyysperiaate tarkoittaa sitä, että asiat ratkaistaan ja toiminnan kehittäminen tapahtuu niin lähellä niiden ilmenemistä kuin mahdollista. Esimerkiksi opintojaksojen vastuuopettajat ja tiimien vastuuhenkilöt vastaavat omien opintojaksojensa ja oman työnsä kehittämisestä. Koulutuspäälliköt vastaavat opetussuunnitelmien sekä koulutuksen toteutusratkaisujen kehittämisestä ja koulutuksen kehittämisryhmä koordinoi koko ammattikorkeakoulua koskevia koulutuksen kehittämistoimia. 

Kareliassa toteutetaan avoimen tieteen ja tutkimuksen mukaista avointa toimintakulttuuria, jonka avulla kaikki tuotettu tieto ja osaaminen pyritään saamaan näkyväksi sekä välitettyä kaikkien käyttöön. Avoimuuden muotoja ovat tutkimustiedon avoin julkaiseminen sekä tulosten popularisointi, tutkimusaineistojen avaaminen sekä avoimet tutkimusmenetelmät. Avoimuuden avulla edistetään tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä mahdollistetaan uudenlaista yhteistyötä ja innovaatioita. 

Laadunhallinnan vastuut 

Ammattikorkeakoulun rehtori vastaa ammattikorkeakoulun toiminnan laadusta ja sen kehittämisestä. Jokaisella työntekijällä ja opiskelijalla on vastuu oman työnsä laadusta ja sen kehittämisestä sekä osallistumisesta oman työ-/opiskeluyhteisön kehittämiseen. 

Rehtorin nimittämä laaturyhmä on yksi ammattikorkeakoulun kehittämisryhmistä, joka vastaa laatujärjestelmän toimivuudesta ja kehittämisestä, laatuosaamisen ylläpitämisestä sekä laadunhallintaan liittyvästä viestinnästä. Laaturyhmään kuuluu myös opiskelijakunta POKAn nimeämä jäsen. Laadunhallinnan vastuut on kuvattu tarkemmin tämän käsikirjan lopussa. Siirry laadunhallinnan vastuisiin. 

2. Ulkoinen ohjaus

Karelia-ammattikorkeakoulun ulkoinen ohjaus voidaan jakaa kansainväliseen, kansalliseen ja alueelliseen ohjaukseen. Toimintaan keskeisesti vaikut- tavia ulkoisia tekijöitä ovat eurooppalaisen korkeakoulutusalueen (European Higher Education Area, EHEA) rakentaminen, kansallinen korkeakoulupoliittinen ohjaus, ammattikorkeakoulun toiminta-alueen työelämän tarpeet sekä sidosryhmäsuhteet ja kumppanuudet. 

Kansallisen koulutuspolitiikan muutoksen lisäksi kansainvälinen koulutuspolitiikka vaikuttaa entistä enemmän maamme korkeakoulujen toimintaan ja korkeakoulujen laatujärjestelmien kehittämiseen. Euroopan tasolla korkeakoulupolitiikkaa ohjaa yhtenäisen eurooppalaisen korkeakoulutusalueen (EHEA) luominen. Laadunhallinnan yhteiset eurooppalaiset periaatteet on kuvattu vuonna 2015 päivitetyssä dokumentissa Standards and Guidelines for Quality Assurance in the European Higher Education Area (ESG). Eurooppalainen tutkimusalueen (ERA), tavoitteena on mm. edistää tutkijoiden vapaata liikkuvuutta ja työskentelyä EU:ssa, yhteisten tutkimuksen infrastruktuurien perustamista ja toimintaa tai julkisesti rahoitetun tutkimuksen parempaa hyödyntämistä ja käyttöä. Suomalaiset korkeakoulut ovat sitoutuneet toimimaan ERAn periaatteiden mukaisesti ja edistämään tavoitteiden toteutumista.

Suomen korkeakoulutuksen kansallinen laadunvarmistus koostuu kolmesta osasta, joita ovat kansallinen korkeakoulupoliittinen ohjaus, korkeakoulujen oma laadunhallinta ja kansallinen arviointitoiminta (kuvio 2). Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa kansallisesta korkeakoulupoliittisesta ohjauksesta. Ohjaus perustuu lainsäädäntöön, toimilupapäätöksiin sekä ministeriön ja ammattikorkeakoulujen väliseen tavoitesopimusmenettelyyn.

Lainsäädännön perusteella kaikilla korkeakouluilla on itsehallinto ja vastuu toiminnan laadusta ja sen jatkuvasta kehittämisestä. Kukin korkeakoulu rakentaa omiin tarpeisiinsa parhaiten sopivan laatujärjestelmän ja sen tulee osallistua vähintään kuuden vuoden välein ulkopuoliseen laatujärjestelmän auditointiin, jonka tulokset ovat julkisia.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (KARVI) vastaa koulutuksen ulkoisesta arvioinnista Suomessa. Keskuksen yhteydessä toimii korkeakoulujen arviointijaosto, joka päättää korkeakoulujen arviointiin liittyvistä asioista ja hyväksyy auditointien tulokset. Suomalainen kehittävän arvioinnin periaatteita noudattava auditointimalli on rakennettu eurooppalaisten laadunhallintaperiaatteiden mukaisesti. 

3. Strateginen perusta 

Karelia-ammattikorkeakoulun strategia on tärkein organisaation toimintaa ja valintoja ohjaava asiakirja. Tällä hetkellä voimassa oleva Karelia 2030 -strategia on laadittu vuosille 2020-2030. Strategia laaditaan osallistavana prosessina yhteistyössä henkilöstön, opiskelijoiden ja keskeisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Ammattikorkeakoulun strategiset valinnat on tiivistetty oheiseen kuvioon (kuvio 3).

Karelia-ammattikorkeakoulun strategiassa määritellään korkeakoulun tahtotila. Se ohjaa henkilöstön toimintaa ja päätöksentekoa sekä sisäistä ja ulkoista yhteistyötä. Strategiassa esitetyt linjaukset perustuvat kansallisiin koulutuspoliittisiin ja muihin keskeisiin linjauksiin ja vaatimuksiin, työelämän ja sen kehittämisen tarpeisiin sekä maakunnan ja Joensuun kaupunkiseudun kehittämislinjauksiin. 

Strategiaa toteutetaan ja seurataan Karelia/TASO-sopimusten ja niiden toteutumisen seurannan, johdon katselmusten sekä tavoite- ja kehityskeskustelujen avulla. Strategian väliarviointi toteutetaan strategiakauden puolivälissä. Arvioinnin perusteella valitaan strategian loppukauden painopisteet, jotka ohjaavat sen vuosittaista toimeenpanoa. Strategiakauden lopussa toteutetaan koko kautta koskeva arviointi. 

4. Johtamisjärjestelmä

Karelia-ammattikorkeakoulu on monialainen ammattikorkeakoulu, jonka lakisääteisiä tehtäviä ovat koulutus, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta sekä palveluliiketoiminta. Karelia on Joensuun kaupungin omistama osakeyhtiö, jonka ylintä päätösvaltaa käyttää yhtiökokous. Yhtiökokous valitsee osakeyhtiön hallituksen, joka vastaa yhtiön hallinnosta ja toiminnan järjestämisestä. Yhtiöllä on osakeyhtiön hallituksen valitsema toimitusjohtaja, joka toimii myös ammattikorkeakoulun rehtorina. 

Karelia ammattikorkeakoulun toimintaa määrittävät seuraavat säännöt 

• Johtosääntö (hyväksyjä Karelia Ammattikorkeakoulu Oy:n hallitus) 
• Tutkintosääntö (hyväksyjä Karelia Ammattikorkeakoulu Oy:n hallitus) 
• Toimintasääntö (hyväksyjä rehtori) 

Johtosäännössä määrätään yhtiön ja ammattikorkeakoulun toiminnasta ja hallinnosta. Ammattikorkeakoulun tutkintosäännössä annetaan ammattikorkeakouluopintoihin liittyviä, lainsäädäntöä täsmentäviä määräyksiä ja ohjeita. Toimintasäännöllä määrätään ammattikorkeakoulun sisäisestä organisaatiosta ja johtamisesta johtosäännön puitteissa. 

Ammattikorkeakoulun päätöksenteko tapahtuu esittelystä. Toimintasäännössä nimetyt esittelijät vastaavat osakeyhtiön hallituksessa käsiteltävien asioiden valmistelusta. Hallituksessa esille tulevia asioita ja päätöksiä käsitellään johtoryhmässä. Toimenhaltijapäätöksiä (TOPS) tekevät rehtorin lisäksi toimenhaltijat, joille rehtori on toimintasäännöllä siirtänyt ratkaisuvaltaa.

Karelia-ammattikorkeakoulun toiminta on organisoitu ydintoimintoihin, joita ovat koulutus, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta sekä palveluliiketoiminta. Ydintoimintoja tukevat hallinto- ja tukipalvelut, joita toteutetaan tiimeissä. Rehtori, vararehtori sekä hallinto- ja talousjohtaja muodostavat ammattikorkeakoulun ylimmän johdon. Ammattikorkeakoulun sisäisen päätöksenteon ja toiminnan tukena toimii rehtorin nimittämä johtoryhmä. Ammattikorkeakoulussa on johtaja- ja päällikkönimikkeellä toimivia tulosvastuullisia lähijohtajia ja asiantuntijoita. Rehtori/toimitusjohtaja vastaa päätöksenteon valmistelusta ja esittelystä osakeyhtiön hallitukselle. 

Ammattikorkeakoulun ydintoimintoihin liittyvillä kehittämisryhmillä on tärkeä merkitys ammattikorkeakoulun toiminnan kehittämisessä ja päätöksenteon valmistelussa. Karelian kehittämisryhmät ovat laaturyhmä, koulutuksen kehittämisryhmä, TKI-kehittämisryhmä ja jatkuvan oppimisen kehittämisryhmä. Kehittämisryhmien toimintasuunnitelmat käsitellään johtoryhmässä ja ryhmien puheenjohtajat raportoivat toiminnasta johtoryhmälle. Ryhmien jäsenet vastaavat kehittämisryhmissä käsiteltyjen asioiden viestimisestä omilla vastuualueillaan ja tuovat kehittämisryhmiin omilla vastuualueillaan tunnistettuja kehittämistarpeita.

5. Toiminnan suunnittelu

Karelia-ammattikorkeakoulun strategisen toiminnanohjauksen ja suunnittelun keskeisiä asiakirjoja ovat ammattikorkeakoulun strategia, opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa solmittu tavoitesopimus (OKM/TASO) ja ammattikorkeakoulun sisäinen vuosittain laadittava tavoitesopimus (KARELIA/TASO). 

• Karelia 2030 -strategia on tärkein organisaation toimintaa ja valintoja ohjaava asiakirja. 
• Opetus- ja kulttuuriministeriö kanssa solmittavassa tavoitesopimuksessa (OKM/TASO) sovitaan ammattikorkeakoulujen tavoitteista nelivuotiskaudelle. Sopimuksessa määritellään ammattikorkeakoulun strategiset valinnat, profiili ja vahvuusalat, korkeakoulun strategiaa tukevat toimenpiteet, tutkintotavoitteet sekä rahoitus. 
• Strategiaa toteutetaan ja sen toteutumista seurataan juoksevasti päivitettävien, kahdelle vuodelle laadittujen Karelia/TASO -sopimusten avulla. Karelia/TASO -sopimuksessa määritellään korkeakoulu- ja yksikkökohtaiset tulostavoitteet sekä Karelian strategian toteuttamista tukevat kehittämisprojektit ja niiden vastuuhenkilöt. 

Strategisen suunnittelun asiakirjojen lisäksi ammattikorkeakoulussa laaditaan säännöllisesti eri tehtäväalueiden käytännön toimintaa koskevia suunnitelmia. 

• Koulutustoimintaan liittyviä suunnitelmia ovat esimerkiksi opetus- ja toteutussuunnitelmat, työjärjestykset ja opettajien työaikasuunnitelmat sekä jatkuvan oppimisen kehittämissuunnitelma. 
• TKI-toimintaa ohjaavat TKI-suunnitelma sekä hankekohtaiset projektisuunnitelmat. 
• Kumppanuussopimukset ja kumppanuuden toteutussuunnitelmat ohjaavat yhteistyötä keskeisten kumppaneiden kanssa. 
• Henkilöstöasioiden perustana on strateginen henkilöstösuunnitelma ja vuosittain päivitettävä henkilöstösuunnitelma
• Talousasioita ohjaavia keskeisiä suunnitteluasiakirjoja ovat budjetti ja investointisuunnitelma. 

6. Toimintaprosessit

Prosessikuvausten avulla kuvataan organisaation yhteiset toimintatavat ja niihin liittyvät vastuut. Prosessien perustana on ammattikorkeakoulun strategia, säännöt sekä opiskelijoiden ja palvelujen käyttäjien kannalta keskeiset toiminnot. Prosessien kehittäminen liittyy organisaation muuhun suunnitteluun ja kehittämiseen. Prosessin kehittämisellä tähdätään toiminnan tehostamiseen, toiminnan laadun, sujuvuuden ja palvelutason parantamiseen, ongelmatilanteiden hallintaan sekä resurssien tehokkaaseen käyttöön. 

Karelia-ammattikorkeakoulun prosessit on jaoteltu ydintoimintojen prosesseihin sekä strategisen johtamisen ja ohjauksen prosesseihin (kuvio 6). Prosessikartan ja käsitteiden perustana ovat Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnan (JUHTA) suositukset, joita on sovellettu ammattikorkeakoulun käyttöön sopiviksi. 

Ydintoimintojen sekä strategisen johtamisen ja ohjauksen prosesseista on laadittu prosessikuvaukset. Tarvittaessa kuvauksia on tarkennettu prosessikuvauksiin linkitetyillä työohjeilla ja muilla ohjeistuksilla. Tukipalveluohjeistuksia ei ole pääsääntöisesti kuvattu erillisinä vaan ne on integroitu prosessikuvauksiin. Henkilöstö- ja talousasioista on laadittu erillistä ohjeistusta. 

Prosessit on kuvattu ensisijaisesti asiakkaiden näkökulmasta tavoitteena sujuvan toiminnan ja palvelun varmistaminen. Kuvauksissa on pyritty yksinkertaisuuteen ja pelkistämiseen. Niissä ei kuvata toiminnan kaikkia yksityiskohtia, vaan keskitytään niihin toimintoihin, jotka ovat ammattikorkeakoulun toiminnan kannalta keskeisiä. Ydintoimintojen sekä strategisen johtamisen ja ohjauksen prosessikuvaukset on esitetty havainnollisina kokonaisuuksina Karelia-intrassa niiden luontaisissa asiayhteyksissä toimintojen omilla sivuilla. 

Strateginen johtaminen ja ohjaus 

Koulutustoiminta

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Jatkuva oppiminen

7. Toiminnan arviointi

Karelia-ammattikorkeakoulun toiminnan arviointi koostuu ulkoisista arvioinneista, palautejärjestelmien avulla ja muulla tavoin kerättävästä palautetiedosta sekä sisäisistä arvioinneista.

Oikeanpuoleisin laatikko: Tulosten ja palautteen käsittely läheisyysperiaatteen mukaisesti (ei siis ”yksiköissä”)

Ulkoiset auditoinnit 

Korkeakoulujen kansallisesta auditointitoiminnasta vastaa Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (KARVI). Karelia-ammattikorkeakoulun laadunhallinta on auditoitu kaksi kertaa, vuosina 2011 ja 2017. Karelia-ammattikorkeakoulun seuraava ulkoinen laatuauditointi on vuonna 2023. Ammattikorkeakoulu ja sen yksiköt osallistuvat aktiivisesti koulutusala- tai teema-arviointeihin. 

Vuoden 2023 laatuauditoinnin teemoja ovat: 

• osaamista luova korkeakoulu 
• vaikuttava ja uudistava korkeakoulu 
• kehittävä ja hyvinvoiva korkeakoulu
• oppiva korkeakoulu. 

Kansainvälisessä koulutusyhteistyössä yhteistutkintokoulutuksen ja muun yhteiskoulutuksen laadunhallinta ja siihen liittyvä ulkoinen akkreditointi toteutetaan eurooppalaisten standardien mukaisesti. 

Palautejärjestelmät

Karelia-ammattikorkeakoulun palautejärjestelmät kattavat opiskelijoilta, työelämältä ja henkilöstöltä kerättävän palautteen. Palautteen keräämisessä hyödynnetään ammattikorkeakoulussa kehitettyjä sähköisiä palautejärjestelmiä. Opiskelijapalautteet kerätään ammattikorkeakoulun oman opiskelijapalautejärjestelmän (Karelia/OPALA), opintojaksopalautejärjestelmän sekä valtakunnallisen valmistumisvaiheen AVOP-kyselyn ja viisi vuotta valmistumisen jälkeen toteuttavan uraseurantakyselyn avulla. Kareliassa opiskelijapalautetta on kerätty systemaattisesti lukuvuodesta 1999–2000 lähtien. Henkilöstöpalautetta (HEPALA) on kerätty säännöllisesti vuodesta 2001 ja työelämäpalautetta vuodesta 2005 alkaen. TKI-toiminnassa projektikohtaista palautetta kerätään osana projektin toteutusta, ja laajempi TKI- ja palveluliiketoiminnan palautekysely toteutetaan vuosittain.

Palautekyselyjen tulokset analysoidaan ja analyysin perusteella laaditaan palautteen palaute, joka käsitellään palautetta antaneiden kanssa. Tulosten perusteella päätetään käynnistettävistä kehittämistoimista. Palautekyselyjen käsittely ja kehittämistoimenpiteiden toteuttaminen tapahtuu joko läheisyysperiaatteen mukaisesti tai koko Karelian tasolla. Läheisyysperiaate tarkoittaa sitä, että ongelmat pyritään ratkaisemaan mahdollisimman lähellä toimintaa. Palautetiedon yhteenveto käsitellään vuosittain johdon katselmuksen yhteydessä. 

Järjestelmien kautta tulevan palautteen lisäksi välittömällä palautteella on tärkeä merkitys toiminnan kehittämisessä. Välitöntä palautetta käsitellään henkilöstökokouksissa, koulutuspäälliköiden kokouksissa ja tarvittaessa ammattikorkeakoulun johtoryhmässä. 

Edellä mainittujen palautejärjestelmien lisäksi ammattikorkeakoulussa kerätään säännöllisesti palautetta eri toiminnoista. Näiden palautteiden keruu ja käsittely on kuvattu kunkin toiminnon ohjeistuksen yhteydessä. 

Opiskelijapalaute 

Opiskelijapalautteen keräämiseen Karelialla on käytössä systemaattiset ja koko opiskeluprosessin kattavat palautejärjestelmät. Palautteet koostuvat opintojaksokohtaisesta palautteesta sekä Karelian yhteisestä kerran vuodessa kaikilta tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelevilta opiskelijoilta kerättävästä lukuvuosipalautteesta (KARELIA/OPALA-palaute). Valmistumassa olevat opiskelijat vastaavat valtakunnalliseen AVOP-lähtökyselyyn. Lisäksi opiskelijoilla on mahdollisuus antaa avointa palautetta Pakki-portaalissa ja suoraa palautetta kenelle tahansa toiminnasta vastuussa olevalle.

Työelämäpalaute 

Työelämäpalautteen tarkoituksena on kartoittaa ja kehittää ammattikorkeakoulun ja työelämän välisen yhteistyön toimivuutta opintoihin liittyvässä harjoittelussa, opinnäytetyössä sekä TKI- ja palveluliiketoiminnassa. 

Henkilöstöpalaute (HEPALA) 

Henkilöstöpalautetta kerätään vuosittain järjestettävällä kyselyllä.  

Sisäiset arvioinnit

Johdon katselmus on vuosittain toistuva sisäisen arvioinnin käytäntö. Tämän lisäksi toteutetaan muutaman vuoden välein strategian väliarviointi sekä toiminnan ja laadunvarmistusjärjestelmän sisäinen auditointi.  

Strategian väliarviointi 

Strategian ja Karelia/TASO-tavoitteiden jatkuvaa seurantaa tehdään kolme kertaa vuodessa järjestettävissä toiminnan ja talouden katsauksissa. Strategiakauden puolivälissä suoritetaan laaja strategian toteutumisen väliarviointi. Sen perusteella arvioidaan strategian toteutumista ja tehdään ratkaisuja tarvittavista muutoksista strategiakauden loppujakson painotuksiin. 

Sisäiset auditoinnit 

Kareliassa toteutetaan yhteistyössä kumppaniorganisaatioiden ja työelämän kanssa sisäisiä auditointeja, joiden tavoitteina on: 

• saada palautetta Karelia-ammattikorkeakoulun laatujärjestelmän toimivuudesta ja kehittämistarpeista, 
• vahvistaa henkilöstön ja opiskelijoiden laatutyöosaamista, 
• tukea laatutyön toteuttamista sekä 
• valmistautua laatujärjestelmän ulkoiseen auditointiin. 

Työelämäauditoinnit 

Kareliassa pilotoidaan lukuvuoden 2022-2023 aikana koulutusvastuukohtaisia työelämäauditointeja yhteistyössä Pohjois-Karjalan kauppakamarin kanssa. Auditoinnin tavoitteena on varmistaa koulutuksen työelämävastaavuus sekä tiivistää Karelian koulutuksen ja työelämän välistä yhteistyötä.  

Johdon katselmus ja toimintakertomus 

Johdon katselmus on Karelian vuosittain toistuva toiminnan arviointikäytäntö. Johdon katselmuksen tavoitteena on muodostaa tiivis kokonaiskuva ammattikorkeakoulun edeltävän vuoden toiminnasta ja tuloksista sekä arvioida toiminnalle asetettujen tavoitteiden toteutumista.  

Johdon katselmus toteutetaan vuosikellon mukaisesti huhti-toukokuussa välittömästi sen jälkeen, kun edeltävän vuoden tulokset on saatu koottua. Edeltävän vuoden tulosten lisäksi arvioidaan myös kuluvan vuoden tuloksia siinä määrin kuin niitä on jo tiedossa. 

Johdon katselmuksesta laaditaan katselmustilanteessa tiivis raportti. Johdon katselmuksen tuloksia ja niiden pohjalta toteutettuja kehittämistoimia käsitellään seuraavan vuoden toiminnan suunnittelun yhteydessä (Karelia/ TASO). 

Ammattikorkeakoulussa laaditaan vuosittain toimintakertomus, johon on koottu katsaus edeltävän vuoden toiminnasta ja tuloksista. 

8. Toiminnan kehittäminen 

Karelia-ammattikorkeakoulun kehittämistarpeet voidaan jakaa koko ammattikorkeakoulua koskeviin, yksikkökohtaisiin sekä yksittäiseen työntekijään tai henkilöstöryhmään liittyviin tarpeisiin. Koko ammattikorkeakoulua koskevan pitkäjänteisen kehittämisen pohjana ovat opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa solmittu tavoitesopimus, strategiset valinnat, saatujen palautteiden perusteella valitut kehittämiskohteet ja niiden toteutumisen säännöllinen seuranta ja arviointi sekä vuosittain toteutettava johdon katselmus ja sisäinen auditointi. 

Koko ammattikorkeakoulun kannalta keskeisimmiksi valitut kehittämistoimet ja niihin liittyvät vastuut kirjataan vuosittain laadittavaan sisäiseen Karelia/TASO -sopimukseen. Keskeisten kehittämiskohteiden lisäksi Karelia/TASO-sopimukseen on kirjattu koko ammattikorkeakoulun ja koulutusvastuukohtaiset tulostavoitteet. Keskeisten kehittämiskohteiden vastuuhenkilöt huolehtivat toimenpiteiden suunnittelusta ja toteuttamisesta sekä varmistavat niiden toteuttamiseen tarvittavat resurssit. Kehittämistoimenpiteiden toteutumista seurataan kolmannesvuosittain johtoryhmän ja Karelia/TASO-vastuuhenkilöiden yhteisten toiminta- ja talouskatsausten yhteydessä ja koko vuoden osalta johdon katselmuksessa. 

Karelian kehittämisryhmillä on keskeinen rooli ydintoimintoihin liittyvien kehittämistoimien toteuttamisesta. Kehittämisryhmät laativat vuosittain toimintasuunnitelmat, jotka käsitellään johtoryhmässä. Monet strategisista kehittämishankkeista jatkuvat usean vuoden ajan. Keskeisten kehittämistoimien toteutumista arvioidaan johtoryhmässä ja vuosittain toteutettavan johdon katselmuksen yhteydessä.

Karelia/TASO -sopimus luo perustan Karelian kehittämistoimille kaikilla tasoilla. Tämän lisäksi läheisyysperiaatteen mukaisesti henkilöstökokouksissa käsitellään säännöllisesti seurattavia tunnuslukuja ja saatua palautetta ja ryhdytään tarvittaessa kehittämistoimiin. 

Karelian johtoryhmän, esihenkilöiden ja tiimivastaavien yhteiset suunnittelupäivät toteutetaan kaksi kertaa vuodessa. Päivien tarkoituksena on varmistaa asetettujen tavoitteiden toteutuminen sekä luoda yhteistä tilannekuvaa ja suunnitelmaa noin 1-2 vuoden aikajänteellä.

Yksilötasolla vuosittain toteutettavissa kehityskeskusteluissa arvioidaan toimintaa ja osaamista sekä sovitaan kehittämistavoitteista PDCA-syklin mukaisesti. Kehityskeskustelut käydään samanaikaisesti koko organisaatiossa yhtenäisen ohjeistuksen mukaisesti. Yksilökeskustelujen jälkeen keskustelujen yhteenvetoa käsitellään esihenkilön johdolla. 

Jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti erilaisia kohdennettuja palautekyselyjä ja -selvityksiä ja niistä seuraavia kehittämistoimenpiteitä tehdään tarpeen mukaan.

Laadunhallinnan vastuut

VASTUUHENKILÖ/VASTUUTAHO	LAADUNHALLINTAAN LIITTYVÄ VASTUU
Rehtori Johtoryhmä	Kokonaisvastuu ammattikorkeakoulun toiminnan tuloksista sekä laadusta ja sen kehittämisestä.
Laaturyhmä Hallinto- ja talousjohtaja Tietotuotannon asiantuntija	Vastuu laatujärjestelmän toimivuudesta ja kehittämisestä, laatuosaamisen ylläpitämisestä sekä laadunhallintaan liittyvästä viestinnästä.
Kehittämisryhmien puheenjohtajat / kehittämisryhmät	Vastuu omaan vastuualueensa toiminnan laadun ja laadunhallinnan kehittämisestä, yhteisten prosessikuvausten/ohjeistusten laadinnan ja arvioinnin koordinoinnista, laatupalautteiden käsittelystä, palautteen palautteiden laadinnasta ja palautteista tiedottamisesta koko ammattikorkeakoulua koskevien kehittämistoimien koordinoinnista
Esihenkilöt	Vastuu oman yksikkönsä/tiiminsä toiminnan tuloksista ja laadusta, laatujärjestelmän mukaisten toimien toteuttamisesta, laatupalautteiden käsittelystä, palautteen palautteiden laadinnasta ja palautteista tiedottamisesta, kehittämistoimien toteuttamisesta, henkilöstö ja opiskelijoiden laatutietoisuuden kehittämisestä, vuorovaikutteisesta kumppanuus- ja sidosryhmäyhteistyöstä
Prosessien / ohjeistusten vastuuhenkilöt	Vastuu prosessin kuvaamisesta/ohjeistuksen laadinnasta ja päivittämisestä Karelia-intrassa ja Pakki-opiskelijaportaalissa sekä toiminnan kehittämisestä omalla vastuualueellaan.
Prosessien hyväksyjät	Jokaisella ydintoiminnalla (strateginen johtaminen, koulutus, TKI-toiminta sekä palveluliiketoiminta) on kokonaisuudesta vastaava omistaja, joka hyväksyy oman vastuualueensa prosessikuvaukset/ohjeistukset.
Opiskelijakunta POKA	Opiskelijakunta osallistuu korkeakouluyhteisön kehittämiseen ja vastaa opiskelijoiden laatutietoisuuden kehittämisestä. Opiskelijakunta nimeää edustajat päätöksentekoelimiin sekä kehittämisryhmiin, koulutusvastuukokouksiin ja muihin työryhmiin.
Karelian henkilöstö ja opiskelijat	Vastuu oman työn laadusta ja sen kehittämisestä, omasta oppimisesta ja osaamisen kehittämisestäpalautteen antamisesta ja vastaanottamisesta, osallistumisesta oman työ-/opiskeluyhteisön kehittämiseen

Laadunhallinnan ja toiminnanohjauksen käsitteitä

Auditointi	Auditointi on riippumatonta, ulkopuolista toimintaa, jossa selvitetään, onko laatujärjestelmä tavoitteiden mukainen, tehokas ja tarkoitukseen sopiva. Suomen korkeakoulujen tulee osallistua määrävälein laatujärjestelmän
Akkreditointi	Akkreditoinnilla tarkoitetaan tietyn laatuleiman tai luvan myöntämistä koulutusorganisaatiolle tai koulutusohjelmalle tehdyn arviointiprosessin pohjalta. Hyväksytty akkreditointi on julkinen tunnustus ja osoitus siitä, että koulutusorganisaatio tai koulutusohjelma on saavuttanut akkreditoinnille määritellyt kriteerit.
Laatu	Ammattikorkeakoulun näkökulmasta laatu tarkoittaa tarkoituksenmukaista toimintaa strategiassa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. Opiskelijoiden / asiakkaiden näkökulmasta laatu merkitsee sitä, että ammattikorkeakoulun opetus ja palvelut vastaavat annettuja laatulupauksia sekä palvelun käyttäjien odotuksia ja tarpeita.
Laatupolitiikka	Laatupolitiikka koostuu laatujärjestelmän tavoitteista ja perusperiaatteista sekä laadunhallinnan vastuunjaosta
Kansallisen koulutuksen arviointikeskus www.karvi.fi	Kansallisen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on itsenäinen koulutuksen arviointikeskus. Sen tehtävänä on toteuttaa koulutuksen sekä opetuksen ja koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen toimintaan liittyviä arviointeja. Keskuksen yhteydessä toimii korkeakoulujen arviointijaosto, joka päättää korkeakouluja koskevien arviointien hankesuunnitelmasta, suunnittelu- ja arviointiryhmien kokoonpanosta sekä korkeakoulujen laatujärjestelmien auditointien lopputulosten hyväksymisestä.
Johdon katselmus	Karelia-amk:ssa vuosittain toistuva arviointikäytäntö, jonka tavoitteena on arvioida ammattikorkeakoulun edeltävän vuoden toimintaa ja tuloksia suhteessa asetettuihin tavoitteisiin.
Laadunhallinta	Laadunhallinta tarkoittaa niitä menettelytapoja, joiden avulla korkeakoulu turvaa ja kehittää koulutuksen ja muun toiminnan laatua.
Laatujärjestelmä	Laadunhallinnan organisaatiosta, vastuunjaosta, menettelytavoista, prosesseista ja resursseista koostuva kokonaisuus.
Laatukäsikirja	Laatujärjestelmän rakennetta ja toimintoja kuvaava asiakirja
Palautteen palaute	Palautteen palautteessa palautteen saanut henkilö/korkeakoulun yksikkö antaa palautteen antajalle vastapalautteen eli oman tulkintansa palautteesta ja sen edellyttämistä kehittämistoimista.
KARELIA/TASO	Kareliassa vuosittain toistuva sisäisen toiminnan suunnittelun prosessi, jonka tuloksena syntyy KARELIA/TASO-sopimus. Sopimuksessa määritellään koko ammattikorkeakoulun eri yksiköiden tulos- ja kehittämistavoitteet.
Prosessi / prosessikuvaus	Sarja toisiinsa liittyviä ja toistuvia toimintoja, joiden avulla syötteet muutetaan tuotteiksi tai palveluiksi. Prosessikuvaus on toiminnan ymmärtämiseksi ja ohjeistamiseksi tehty sanallinen kuvaus toiminnasta.
Prosessin hyväksyjä	Ydintoimintojen prosessikokonaisuuden vastaava omistaja, joka hyväksyy oman vastuualueensa prosessit ja ohjeistukset.
Prosessin vastuuhenkilö	Prosessin kuvaamisesta, toimivuuden arvioinnista ja kehittämisestä vastaava henkilö.
Työohje	Prosessin keskeisiä osa-alueita kuvaava yksityiskohtainen, prosessikuvaukseen linkitetty ohjeistus.
Vuosikello	Karelian toiminnanohjauksen ja laadunhallinnan toimintojen vuosittaista ajoittumista kuvaava kaavio.
Ydintoiminto	Organisaation toiminnan kannalta keskeinen ja suoraan ulkoisten asiakkaiden palvelemiseen liittyvä kokonaisuus. Karelian ydintoimintoja ovat koulutus, TKI-toiminta sekä palveluliiketoiminta.