Kategoria: Pulssi

  • Yritykset luovat elinvoimaa maaseudulle etenkin yhteistyöllä

    Yrittäjyyden kehittäminen luo mahdollisuuden asua ja työskennellä maaseudulla muiden työpaikkojen kadotessa. Yritysten ansaintalogiikat muuttuvat alati nopeasti muuttuvassa maailmassa ja uusien toimintatapojen, tuotteiden ja palveluiden kehittämisellä voidaan vahvistaa yrityksen toimintaa sekä synnyttää myös täysin uudenlaista liiketoimintaa. Viime vuosien kehittämistoimissa Pohjois-Karjalassa yhtenä punaisena lankana on ollut yhdessä tekeminen: vertaistuki, uudet yhteiset tuotteet ja palvelut sekä uudenlaiset yhteistyömallit.…


  • Terveysteknologian kokeiluissa yhteistyö on välttämätöntä

    Terveysteknologian tarkoitus ja tavoite on parantaa hoitojen ja terapioiden laatua ja tarkkuutta sekä keventää kustannuksia terveydenhuollossa. Tulevaisuudessa erilaisten teknologioiden käyttö avaa vielä enemmän mahdollisuuksia ennakoida ja jopa ennaltaehkäistä tiettyjä sairauksia ja terveysriskejä. Terveysteknologiaan liittyvät kokeilut ovat Karelia-ammattikorkeakoulussa arkipäivää. Niitä on tehtävä säännöllisesti, jotta pystymme todentamaan terveydenhuollon prosessien vaikuttavuutta uudenlaisen tiedon avulla.   Myös terveydenhuollon ammattilaisten…


  • Sairaanhoitokoulutuksessa parannetaan hoitotyön digitaalista valmiutta

    Elämme tieto- ja viestintätekniikan sekä teknologisen kehityksen, digitalisaation, murrosaikaa. Sairaanhoitokoulutuksessa tämä tarkoittaa sitä, että sen on vastattava digitalisaation mukanaan tuomiin haasteisiin, kuten hoitotyön opiskelijoiden ja asiakkaiden digitaalisten valmiuksien edistämiseen. Terveydenhuoltoon tarvitaan uusia älykkäämpiä ja kustannustehokkaampia toimintatapoja, joilla pystytään muiden muassa tarjoamaan hoitoja etänä verkossa keskittymällä enemmän ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen havaitsemiseen hoidon toteuttamisen ohella. Karelia-ammattikorkeakoulussa on…


  • Karelian ikäystävällisyyden kehittämisessä on 4 painopistettä

    Karelian 2030 -strategian toimeenpanon yhtenä osaprojektina Karelia-ammattikorkeakoulu kehittää KAFS-osaamisyhteisöä (Karelia Centre for Age-Friendly Society) yhdessä ikäystävällisyyden kehittämisestä innostuneiden toimijoiden kanssa. KAFS tulee vahvistamaan ikäystävällistä yhteiskuntaa sekä kokoamaan ja tekemään näkyväksi ikäystävällisyyteen liittyvää osaamista. Tässä artikkelissa KAFS-työryhmä esittelee lyhyesti KAFS-työn sisällölliset painopisteet. Olemme KAFS-työryhmässä pohtineet ikäystävällisyyden kehittämisen painopisteitä Kareliassa: Mihin meidän tulisi keskittyä, mikä olisi toimintaympäristössämme…


  • Ikäystävällisyyden teemat on tuotava näkyväksi, jotta vanhentuneet asenteet hälvenevät

    Ikäosaamisen ja ikäystävällisen yhteiskunnan ajattelun lähtökohdista ja kehittämistyön tuloksista on haluttu viestiä aktiivisesti. Viestintä nähdään kehittämistyön olennaisena osana. Ikääntymiseen ja ikäihmisiin liittyy paljon vanhentuneita käsityksiä ja asenteita. Nykytiedolla ja kehittämistyöllä luodaan ikääntymisestä uutta kuvaa moninaisena, aktiivisena ja voimavaraisena elämänvaiheena. Aiheesta on kirjoitettu runsaasti sekä Karelian julkaisusarjoissa että muissa julkaisuissa. Osa julkaisuista on tuotettu yhteistyössä Itä-Suomen…


  • Monialainen yhteistyö tuo uusia hyvintointia tukevia ratkaisuja

    Karelia-ammattikorkeakoulun strateginen valinta ”Kestävää hyvinvointia väljästi asutulle alueelle” vuosille 2020–2030 on looginen jatkumo pitkäkestoisesta kehittämistyöstä ja toimintaympäristömme haasteiden tunnistamisesta. Pohjois-Karjala ikääntyy nopeaan tahtiin. Ilmiötä kuvaamaan luotiin jo vuonna 2009 uusi käsite – ikäosaaminen. Ikäosaamisen kehityskaari kiteyttää ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan parhaimmillaan – se on työelämälähtöistä, monialaista, kansainvälistä ja sillä on vahva linkki koulutustehtävään. Nyt tavoitteemme on perustaa…


  • Monella kärjellä kohti vähähiilisyyden tavoitteita

    Vuonna 2019 hallitusohjelmaan kirjattiin, että Suomi on vuoteen 2035 mennessä hiilineutraali ja ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta. Pohjois-Karjalan strategiassa 2040 yhtenä kuudesta erityisteemasta on ilmastokestävyys, vastuullisuus ja puhtaat ratkaisut. Me Karelia-ammattikorkeakoulussa olemme sitoutuneet Joensuun ja Pohjois-Karjalan vähähiilisyyden tavoitteisiin. Karelian strategian painopiste ’Hiilineutraaleja ratkaisuja’ pureutuu vahvasti niin kiertotalouden ratkaisujen vahvistamiseen kuin uusiutumattomien luonnonvarojen korvaamiseen biopohjaisilla tuotteilla. Rakentamisessa meitä…


  • Uusiutuvaa energiaa käyttöön maaseutuyrityksiin yhteistyön kautta

    Hiilineutraaliuden tavoitteita tavoitellaan Karelia-ammattikorkeakoulussa myös uusiutuvan energian käytön edistämisen kautta. UusiutuWat-hankkeen (2019–2021) päätavoitteena on edistää maaseutuyritysten yhteistyötä uusiutuvan energian tuotannossa ja käytössä. Yhteistyön ja verkostoitumisen kautta edistetään liiketoimintoja, jotka olisivat yksittäisille yrityksille haasteellisia. Käytännössä hankkeessa tehdään maatiloille ja maaseutuyrityksille energiakartoituksia ja liiketoimintadiagnooseja. Lisäksi tästä kohdejoukosta pyritään löytämään yritysryhmähankeaihioita, joilla edistetään yritysyhteistyötä, yhteishankintoja ja -investointeja. Hankkeessa…


  • Uusiutuva energia ja sivutuotteiden hyötykäyttö tutkimuksesta ihmisten arkeen

    Hiilineutraaliuden tavoitteiden toteuttaminen vaatii ponnisteluita monilla tahoilla. TKI-toiminnassaan Karelia-ammattikorkeakoulu kehittää muun muassa jätteiden synnyn ehkäisemisestä, jätehuollon tehokkuutta, sivutuotteiden hyödyntämistä ja uusiutuvan energian käytön lisäämistä. Uuden tiedon tuottamisen lisäksi pyritään löytämään ratkaisuita, joita yritykset voisivat hyödyntää nopeasti. Resurssiviisauden näkökulma ulottuu yhä laajemmin koko Karelia-ammattikorkeakoulun toimintaan. Kiertotalous, materiaalitehokkuus, uusiutuvat energiamuodot ja materiaalien elinkaaren hallinta huomioidaan niin koulutuksen…


  • Puurakentamisen kasvu tukee koko puutuotteiden toimialaa

    Euroopan Unionin tasolla luonnonvarojen kestävää käyttöä pyritään lisäämään, jotta voidaan vastata ilmastonmuutoksen luomiin haasteisiin. Biotalous onkin noussut yhdeksi EU:n strategisista kulmakivistä. Suomen ja Pohjois-Karjalan maakunnan näkökulmasta kestävästi hoidetuista metsistä saatu puumateriaali ja siitä saatavat moninaiset tuotteet vastaavat tähän tarpeeseen. Perinteinen mekaaninen puunjalostus on biotalouden moottori, jonka avulla puuraaka-aine saadaan kiertoon metsistä. Sahatavaran tuotannosta käytetään noin…