Kategoria: Pulssi

  • Vetovoimaa, pitovoimaa, elinvoimaa!

    Ammattikorkeakouluilla on tärkeä rooli toiminta-alueensa elinvoiman vahvistajana monestakin eri näkökulmasta. Arvostettu korkeakoulu ja sen tarjoamat kiinnostavat koulutusvaihtoehdot lisäävät alueen vetovoimaa nuorten aikuisten parissa. Korkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä aktiivinen panostus aluekehitykseen tukevat alueen yrityksiä ja yhteisöjä sekä auttavat synnyttämään alueelle uusia innovaatioita ja uutta yritystoimintaa. Miltä Joensuu tai Pohjois-Karjala mahtaisivatkaan näyttää ilman korkeakoulujaan? Aika erilaisilta,…


  • TKI-yhteistyöllä innovaatioita ja ylihuomisen osaamista

    Ammattikorkeakoulut ovat linkki korkeakoulun, tutkimuksen ja työelämän välillä. Ammattikorkeakoululla on rooli alueen kehittäjänä paitsi tuottamalla osaavia asiantuntijoita työelämään niin myös kehittämällä yrityksissä ja työorganisaatioissa käyttöönotettavia innovaatioita. Nämä ovat uusia tuotteita, palveluita ja toimintamalleja, jotka osaltaan parantavat organisaation uusiutumista, kilpailukykyä, tuottavuutta ja työllisyyttä. Ammattikorkeakoulu tarjoaa tähän työhön kehittämisalustoja, asiantuntijoita ja tulevaisuuden osaajia. Karelia-ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja…


  • Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta varmistavat korkeakoulun osaamisen uudistamisen

    Soveltava tutkimustoiminta on ollut ammattikorkeakoulujen lakisääteinen tehtävä jo vuodesta 2003 lähtien. Nykyisin vuoden 2014 ammattikorkeakoululain mukaisesti ammattikorkeakoulujen erityisenä lakisääteisenä tehtävänä on harjoittaa työelämää ja aluekehitystä edistävää ja alueen elinkeinorakennetta uudistavaa soveltavaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa (TKI), joka palvelee etenkin alueiden pienten ja keskisuurten yritysten vahvuuksia sekä työ- ja elinkeinoelämän uudistumista. Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnassa korostuu vahva työelämälähtöisyys…


  • Pandemia hidastaa mutta ei lopeta matkailun kehittämistä

    Yhteinen kehittäminen rajanaapurin kanssa kannattaa, sillä matkailussa on odotettavissa turvallisempia aikoja. Kehitystyössä Karelia on jatkossakin mukana hankkeissa, joissa haetaan menestymisen eväitä erikokoisille yrityksille ympäri Pohjois-Karjalaa. Karelia on osallistunut useisiin itärajan ylittävää matkailua tukeviin hankkeisiin yhdessä venäläisten kumppaneidensa kanssa. Yksi tuoreimmista päättyneistä on Kalitka – the development of cross-border gastronomic tourism -hanke vuosina 2018–2021. Sen tavoitteena…


  • Vakiintuneet verkostot ovat Venäjä-yhteistyön perusta

    Karelia-ammattikorkeakoululla on ollut pitkään vakiintuneet yhteistyöverkostot Venäjälle ja erityisesti Karjalan Tasavallan alueelle. Näitä verkostoja on hyödynnetty vahvasti myös yhteisessä tutkimus- ja kehittämistyössä. Tämä on luonnollista rajan läheisyyden vuoksi etenkin siksi, koska molemmilla puolin rajaa on yhteistä historiaa ja kulttuuriperimää. Tärkeimpinä instrumentteina Karelian ja sen venäläiskumppanien yhteisessä tutkimus- ja kehittämistoiminnassa ovat olleet edellisen rahoituskauden ENPI CBC-…


  • Ammattikorkeakouluilla on valtava rooli maaseudun kehittämisessä

    Pohjoisen Periferian ja Arktiksen (NPA) -ohjelman kansallinen yhteyshenkilö Paula Mikkola Lapin liitosta korostaa ammattikorkeakoulujen merkittävää roolia ohjelman toteuttamisessa sekä ylipäänsä maaseudun kehittämisessä. Ohjelma tarjoaa mahdollisuuden kansainväliseen kehittämistoimintaan myös pienille toimijoille, mutta samalla myös esimerkiksi ammattikorkeakouluille ja tutkimuslaitoksille mahdollisuuden tehdä myös soveltavaa ja yrityselämää palvelevaa tutkimusta. Vaikka kyse on Euroopan mittakaavassa pienestä ohjelmasta, pohjoisten maaseutumaisten alueiden…


  • Yritykset luovat elinvoimaa maaseudulle etenkin yhteistyöllä

    Yrittäjyyden kehittäminen luo mahdollisuuden asua ja työskennellä maaseudulla muiden työpaikkojen kadotessa. Yritysten ansaintalogiikat muuttuvat alati nopeasti muuttuvassa maailmassa ja uusien toimintatapojen, tuotteiden ja palveluiden kehittämisellä voidaan vahvistaa yrityksen toimintaa sekä synnyttää myös täysin uudenlaista liiketoimintaa. Viime vuosien kehittämistoimissa Pohjois-Karjalassa yhtenä punaisena lankana on ollut yhdessä tekeminen: vertaistuki, uudet yhteiset tuotteet ja palvelut sekä uudenlaiset yhteistyömallit.…


  • Terveysteknologian kokeiluissa yhteistyö on välttämätöntä

    Terveysteknologian tarkoitus ja tavoite on parantaa hoitojen ja terapioiden laatua ja tarkkuutta sekä keventää kustannuksia terveydenhuollossa. Tulevaisuudessa erilaisten teknologioiden käyttö avaa vielä enemmän mahdollisuuksia ennakoida ja jopa ennaltaehkäistä tiettyjä sairauksia ja terveysriskejä. Terveysteknologiaan liittyvät kokeilut ovat Karelia-ammattikorkeakoulussa arkipäivää. Niitä on tehtävä säännöllisesti, jotta pystymme todentamaan terveydenhuollon prosessien vaikuttavuutta uudenlaisen tiedon avulla.   Myös terveydenhuollon ammattilaisten…


  • Sairaanhoitokoulutuksessa parannetaan hoitotyön digitaalista valmiutta

    Elämme tieto- ja viestintätekniikan sekä teknologisen kehityksen, digitalisaation, murrosaikaa. Sairaanhoitokoulutuksessa tämä tarkoittaa sitä, että sen on vastattava digitalisaation mukanaan tuomiin haasteisiin, kuten hoitotyön opiskelijoiden ja asiakkaiden digitaalisten valmiuksien edistämiseen. Terveydenhuoltoon tarvitaan uusia älykkäämpiä ja kustannustehokkaampia toimintatapoja, joilla pystytään muiden muassa tarjoamaan hoitoja etänä verkossa keskittymällä enemmän ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen havaitsemiseen hoidon toteuttamisen ohella. Karelia-ammattikorkeakoulussa on…


  • Karelian ikäystävällisyyden kehittämisessä on 4 painopistettä

    Karelian 2030 -strategian toimeenpanon yhtenä osaprojektina Karelia-ammattikorkeakoulu kehittää KAFS-osaamisyhteisöä (Karelia Centre for Age-Friendly Society) yhdessä ikäystävällisyyden kehittämisestä innostuneiden toimijoiden kanssa. KAFS tulee vahvistamaan ikäystävällistä yhteiskuntaa sekä kokoamaan ja tekemään näkyväksi ikäystävällisyyteen liittyvää osaamista. Tässä artikkelissa KAFS-työryhmä esittelee lyhyesti KAFS-työn sisällölliset painopisteet. Olemme KAFS-työryhmässä pohtineet ikäystävällisyyden kehittämisen painopisteitä Kareliassa: Mihin meidän tulisi keskittyä, mikä olisi toimintaympäristössämme…