Kategoria: Pulssi

  • Yhä enemmän ohjelmistojen, palvelujen ja toimintojen kehittämistä

    Karelia-ammattikorkeakoulun Wärtsilä-kampuksen opetus- ja tutkimusympäristöjä on kehitetty pitkäjänteisesti huomioiden insinöörikoulutuksen sekä alueen PK-yritysten tarpeet. Investoinneissa ja kehittämisessä on huomioitu myös työnjakoa muiden tutkimusorganisaatioiden kuten Itä-Suomen yliopiston ja Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa. TKI-toiminnan sisällöissä on edetty puhtaasta teknologian kehittämisestä yhä enemmän ohjelmistojen, palvelujen ja toimintaprosessien kehittämiseen samalla, kun Wärtsilä-kampuksesta on tullut monialainen kampus. Älykkäällä tuotannolla pyritään edistämään tuotannon…


  • Ohjauksella tutkinto ja työkokemus Suomeen sopivaksi

    Maahanmuuttotyön vastuukorkeakoulujen tehtävänä on sujuvoittaa korkeasti koulutettujen ulkomaalaistaustaisten korkeakoulutukseen ohjautumista sekä heidän aiemmin hankitun osaamisensa tunnistamista ja tunnustamista kansallisesti ja alueellisesti. Tavoitteena on mahdollistaa korkeakoulutettujen maahanmuuttajien pääsyä heidän osaamistaan vastaaville koulutus- ja urapoluille.  Vastuukorkeakoulut ovat kehittäneet erityisesti korkeakoulutettujen tai korkeakoulukelpoisten maahanmuuttajien opinto- ja uraohjauspalvelua. Tämä tarkoittaa korkeakoulujen ilmaista palvelua alueella asuville korkeakoulutetuille henkilöille, jotka ovat…


  • Jotain uutta, jotain vanhaa

    Kansainvälinen osaaja tarvitsee usein uutta tai päivitettyä osaamista päästäkseen mukaan suomalaiseen työelämään. Täydennyskoulutuksen ja kieliopintojen lisäksi monen siirtyminen töihin helpottuu verkostojen ja valmennusten avulla. Kansallisessa työvoimapolitiikassa on otettu käyttöön termi kansainvälinen osaaja, jolla tarkoitetaan maahanmuuttajaa tai paluumuuttajaa, jolla on osaamista, kansainvälistä kokemusta, asiantuntemusta ja verkostoja, jotka voivat hyödyttää elinkeinoelämää sekä vastaavat työelämätarpeisiin (TEM). Muutto toiseen…


  • Kansainvälisiä osaajia tarvitaan lisää

    Karelia-ammattikorkeakoulu vastaa väestön ikääntymisen, työvoiman saatavuuden ja työn murroksen haasteisiin vahvistamalla myös korkeakoulun ja koko Pohjois-Karjalan kansainvälisyyttä. Karelia-ammattikorkeakoulu lisää uudella strategiakaudella työelämätarpeita vastaavaa englanninkielistä tutkintokoulutusta ja vahvistaa koulutusperäistä maahanmuuttoa yhteistyössä alueen yritysten, koulutusorganisaatioiden ja muiden kumppanien kanssa.  Karelia tarjoaa tällä hetkellä englanninkielistä koulutusta International Business ja Industrial Management -koulutuksissa. Jatkossa englanninkielisen koulutuksen tarjontaa laajennetaan muun…


  • Matkalla uudenlaiseksi kansainväliseksi toimijaksi

    Kansainvälisen yhteistyön ja kumppanuuksien kehittäminen on pitkäjänteistä ja tavoitteellista työtä. Karelia 2030 -strategiakauden koulutuksen kansainvälistämisen juuret ovat syvällä aiempien vuosien ja vuosikymmenten työssä, jota eri aloilla on viety monien asiantuntijoiden voimin eteenpäin. Parhaimmillaan kumppanuudet ovat kehittyneet hanke-, koulutus- ja muuna yhteistyönä syvällisiksi, vaikuttaviksi ja monipuolisiksi verkostoiksi, joissa rakennetaan korkeakoulujen, yritysten ja alueiden yhteistä kestävää tulevaisuutta. Hyvä…


  • Koulutusosaamiselle avataan uusia markkinoita

    Koulutuksen kansainvälistäminen, yritysyhteistyö ja koulutusvienti kulkevat Kareliassa käsi kädessä. Koulutusviennin lippulaiva on Kiinan Harbinin tutkintokoulutus, mutta taustalla on auottu myös muitakin ovia eri puolilla maailmaa. Koulutusviennin kehittämisessä tulee huomioida potentiaalisten koulutustuotteiden lisäksi eri toimijoiden välisen yhteistyön ja henkilöstön osaamisen edistäminen. Päättyneellä ohjelmakaudella hyödynnettiin useita erilaisia TKI-hankkeita koulutusviennin kehittämisen ja tuotteistamisen työkaluna. Kehittämistä tehtiin esimerkiksi tutkintokoulutuksen,…


  • Kansainvälisyysosaamisen merkitys kasvaa

    Koulutuksen kansainvälistämisen päämääränä Karelia-ammattikorkeakoulussa on varmistaa se, että opiskelijoilla on hyvät mahdollisuudet kansainvälisyysosaamisen kehittämiseen. Kehittämistyö on vaikuttanut tuloksekkaasti esimerkiksi pitkäaikaisten kumppanuuksien syntyyn, kansainvälisten opiskelijoiden rekrytointiin, ja koulutusvientiin.  Kansainvälisyysosaaminen on yksi työelämän avaintaidoista, ja sen merkitys korostuu tulevaisuudessa yhä enemmän. Kansainvälisyysosaaminen tarkoittaa osaamiskokonaisuutta, joka koostuu monenlaisesta ymmärryksestä ja taidoista. Siihen kuuluu ymmärrys yhteiskunnan monimuotoisuudesta, oman alan…


  • Kansainvälisyys apuna yhteiskunnan muutoksiin vastaamisessa

    Kansainvälisyys on yksi keskeisistä korkeakoulun laatua, vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta vahvistavista toiminnoista. Kansainvälinen toiminta kiinnittyy koko korkeakoulun toimintaan: johtamiseen, koulutukseen, TKI-toimintaan sekä palveluliiketoimintaan.  Vuodesta 2015 alkaen kansainvälisyys nostettiin yhdeksi Karelian keskeisistä strategisista kehittämiskokonaisuuksista. Kansainvälisyys eri muodoissaan vahvistaa mahdollisuuksia vastata yhteiskunnan muutosten ajankohtaisiin haasteisiin. Keskeisiä kehittämiskohteita ovat opiskelijaliikkuvuus, englanninkielinen opintotarjonta, kansainväliset kumppanuudet, koulutusvienti, kansainvälinen tki-toiminta, henkilöstön kansainvälisyysosaaminen,…


  • Oma osaamisen sanoittaminen voi olla työlästä

    Polvijärveläiselle Minna Laasoselle Work Smartin tapa toimia tuli tutuksi keväällä 2021 projektiosaajavalmennuksessa. Laasonen lähti mukaan avoimin mielin ilman täsmällistä tavoitetta, sillä hänellä ei ollut selkeää ajatusta tulevista työuran askeleistaan ja oma osaaminen vaati kartoittamista. Minna Laasosen mielestä oman elämän varrella kertyneen osaamisen selvittäminen ja sanoittaminen oli uuvuttavaa mutta palkitsevaa. – Työpajoista oli todella paljon hyötyä.…


  • Work Smart -menetelmä leviää lukioihinkin

    Work Smart -työuraohjausmenetelmää viedään myös lukiolaisille Lukiosta työelämän tuuliin -hankkeen (ESR) hankkeen kautta.  Hanke järjestää Work Smart -työpajoja ja yritystreffejä kymmenessä lukiossa Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon alueella.  Lukioissa menetelmää käytetään pääasiassa OPO-tunneilla toisena lukiovuotena. Menetelmä toteutetaan pitkälti alkuperäisen konseptin mukaan. Menetelmään kuuluvaan yritystreffitapaamiseen yritysten kutsuminen on ollut opinto-ohjaajan tehtävänä. Näin myös opoille tulee aiempaa enemmän työelämäkontakteja.…