Karelian ensimmäinen geronomiopiskelijaryhmä on loppusuoralla opinnoissaan ja valmistumisia juhlitaan pian. Geronomeja ei kuitenkaan vielä tunneta kaikissa työ- ja toimintaympäristöissä kovinkaan hyvin. Työnkuvat ja urapolut etsivät muotojaan sekä reittejään. Vuoropuhelu geronomityöelämäiltapäivässä työnantajien ja valmistuvien opiskelijoiden välillä loi yhteistä käsitystä geronomien paikasta työelämässä.
Geronomityöelämäiltapäivän tarkoituksena oli rakentaa dialogi työelämän ja opiskelijoiden välille ja tuoda näkyväksi geronomikoulutusta ja opiskelijoiden osaamista. Tavoitteena oli kuulla ajankohtaisia kuulumisia ikäosaamisen kentältä, verkostoitua ja jopa yhdistää tulevaisuuden työntekijöitä ja työpaikkoja.
Iltapäivässä oli mukana valmistuvia geronomiopiskelijoita, koulutuksen opettajia ja työnantajien edustajia Pohjois-Karjalan hyvinvointialueelta ja yksityiseltä sektorilta. Karelian vararehtori Marjo Nenonen avasi tilaisuuden kannustavalla puheella geronomien osaamisen tarpeellisuudesta ja toi esille työelämäyhteistyön merkityksen kaikille sidosryhmille, mutta myös työelämäyhteistyöhön ja geronomin osaamisen tunnettavuuteen liittyvän kehittämistyön tarpeen. Vuoropuhelu eteni työpajatyöskentelyn ja vilkkaan keskustelun merkeissä.
Geronomityöelämäiltapäiväpilotti suunniteltiin ja järjestettiin yhdessä geronomikoulutuksen opettajien ja Karelian Tulevaisuuden työkyky -hankkeen toimijoiden kanssa. Tässä artikkelissa kuvaamme pilottiin sisältyvää työpajatyöskentelyä ja lopuksi pohdimme koulutuksen ja hanketoiminnan yhteistyön vahvuuksia ja mahdollisuuksia työelämäyhteistyön kehittämisessä.
Uusi työnkuva muotoutuu
Ensimmäisessä työpajassa keskusteltiin työnantajista ja opiskelijoista koostuvissa pienryhmissä uuden työnkuvan luomisesta ikäosaamisen kentälle. Työpajassa kysyttiin, minkälaista ikäosaamista kentällä tarvitaan ja toisaalta, millaista osaamista geronomilla on. Keskeisenä osaamistarpeena työantajat toivat esille ikäihmisten arkielämän kokonaisvaltaisen tukemisen. Työntekijällä tulee olla ymmärrystä ikäihmisen osallisuuden, toimijuuden ja mielekkään elämän tukemisesta. Ikäihmisten parissa tehtävässä työssä tarvitaan kykyä päätöksentekoon ja päätösten perustelemiseen. Laaja-alainen sosiaalihuollon palvelujärjestelmän, kuten etuuksien ja palveluiden järjestämisen tuntemus, on myös tärkeää. Työnantajat toivovat työyhteisöön kehittämisosaamista ja moniammatillista työskentelyä sekä ikäosaamista hoivakotiympäristöön
Opiskelijat toivat esille, että geronomeilla on osaamista, joilla voidaan vastata juuri näihin tarpeisiin. Valmistuvilla opiskelijoilla on osaamista kokonaisvaltaiseen ja laaja-alaiseen, tutkittuun tietoon perustuvaan työotteeseen. Geronomeilla on tarvittavaa palvelutarpeiden ja toimintakyvyn arviointiosaamista sekä palvelujärjestelmätuntemusta. Geronomi voikin toimia tulkkina ikäihmiselle ja tämän omaisille suhteessa palvelujärjestelmään. Tärkeänä osaamisalueena tuotiin esille, että geronomi tukee työssään asiakkaan yksilöllisyyttä ja itsemääräämisoikeuden toteutumista huomioiden ikäihmisen elämänhistorian ja taustan. Geronomit työskentelevät ikäihmisen rinnalla kulkien, eikä kohtaamisosaamisen merkitystä voi liikaa korostaa.
Oikeat tekijät oikeisiin paikkoihin
Ensimmäisen työpajan jälkeen opiskelijaryhmät vaihtoivat toisten työnantajien pöytään tutustumaan ja jatkamaan keskustelua uudesta teemasta. Toisessa työpajassa tarkasteltiin avaimia työnhakuun.Mitä työnantajat huomioivat työpaikkoja tarjottaessa ja mitä työnhakija odottaa työpaikalta?
Keskustelun perusteella työnantajat toivovat saavansa selkeitä työhakemuksia. Hakemuksessa on tärkeää kuvata oma osaaminen, millainen henkilö on työntekijänä, työkokemus ja omat vahvuudet. Hakijan ammattitaidon tulee vastata työtehtävän vaatimuksia ja aiemmasta työkokemuksesta voi olla hyötyä. Työnantajat arvostavat ikäihmisten erityispiirteiden ja palvelutarpeiden tunnistamisen taitoja sekä avoimuutta digitaalisten järjestelmien kehittämiseen. Koordinaatio- ja päätöksentekokyky ovat olennaisia taitoja ja työssä on pystyttävä hahmottamaan ja hallitsemaan kokonaisuuksia. Metataidoilla ja työnhakijan motivaatiolla on merkitystä: työnantajat peräänkuuluttivat kykyä itsenäiseen työskentelyyn, hyviä vuorovaikutustaitoja ja vastuullisuutta. Muodollinen pätevyys on oleellista työnhaussa, mutta sopivaa tyyppiä haetaan myös.
Opiskelijat puolestaan odottavat, että tarjotut työtehtävät vastaavat geronomin osaamista ja oikeat tekijät olisivat oikeissa paikoissa. Työpaikkailmoituksissa toivottiin tulevan selkeästi esiin työnkuva, työyhteisö ja palkka. Tulevaisuuden työpaikoilta toivottiin avoimesti toimivaa työyhteisöä ja tiimiä, hyvää perehdytystä, selkeää ja oikeudenmukaista johtamista, joustavuutta ja kärsivällisyyttä sekä työnohjausmahdollisuutta. Oman osaamisen päivittämismahdollisuus tuotiin esille myönteisenä asiana ja kehittämismyönteinen työpaikka nähtiin tärkeänä. Vanhustyön ja ikääntymisen erityisasiantuntijuuden tunnistamisen merkitystä tuotiin esille ja toivottiin, etteivät geronomit joutuisi taistelemaan työ- ja harjoittelupaikoista esimerkiksi sosionomien kanssa, vaan jokaisen ammattiryhmän osaamista voitaisiin hyödyntää toistaan täydentäen. Toisaalta työnkuvan joustava räätälöinti nähtiin myös tärkeänä vetovoimatekijänä. Työnantajilta toivottiin rohkeutta palkata geronomeja – lisää rekrytilaisuuksia ja -mahdollisuuksia!
Työhyvinvointia työyhteisöön
Kolmannessa työpajassa opiskelijaryhmät siirtyivät jälleen seuraavien työnantajien pöytään. Näin opiskelijat pääsivät tutustumaan tilaisuuden aikana eri työnantajien edustajiin ja heidän ajatuksiinsa, ja työnantajat puolestaan ehtivät tutustua koko opiskelijaryhmän opiskelijoihin. Viimeisessä työpajassa keskusteltiin työhyvinvoinnista ja työkyvyn edistämisestä. Aihe on ajankohtainen erityisesti vanhustyön kentällä, jossa raportoidaan työntekijöiden eettisen kuormituksen riskeistä (Työterveyslaitos 2021). Työterveyslaitos on uutisoinut, että työntekijöiden todennäköinen työuupumus on myös yleisesti lisääntynyt erityisesti johtajilla ja nuorten aikuisten työhyvinvointi on heikentynyt. Johtajien tulisi saada enemmän tukea ja resursseja työhönsä, mikä sitten heijastuu koko työyhteisön hyvinvointiin. Nuoret aikuiset työntekijät arvioivat työkykynsä aiempaa heikommaksi ja sama kehityssuunta on mm. työn imun ja tyytyväisyyden kokemuksissa. (Työterveyslaitos 2024a ja 2023.)
Työpajaa ohjasikin kysymys, mitkä asiat ovat merkityksellisiä työyhteisön työhyvinvoinnille? Keskustelussa tuotiin esille toimivien työhyvinvointia tukevien rakenteiden, kuten työterveyshuollon ja johtamisen merkitystä. Työelämän edustajat totesivat, että esihenkilön tuki ja hyvä johtaminen edistävät työhyvinvointia. Muutosjohtamisen taidot ja tiedottamisen merkitys korostuvat erityisesti työelämän muutostilanteissa. Keskeisinä työhyvinvointia tukevina asioina mainittiin vaikuttamisen mahdollisuus ja vastuunantaminen sekä luottamus työyhteisössä. Tärkeinä asioina koetaan myös säännöllinen palautteen antaminen ja vastaanottaminen, ja mahdollisuus käsitellä ristiriitoja turvallisessa ympäristössä. Keskustelussa tuli esille erityisesti yhteistyön merkitys, toisten ihmisten ja toisten työn arvostaminen. Avoin dialoginen kanssakäyminen, erilaisten näkökulmien esiin tuomisen mahdollisuus ja kuulluksi tuleminen nähtiin työhyvinvointia tukevina asioina. Todettiin, että työpäivän aikana tauot sekä työn ja vapaa-ajan erottaminen ovat tärkeitä palautumisen ja kannalta. Yhdessä oivallettiin myös, että huumorilla ja ratkaisukeskeisellä otteella kollegaa tukien rakennetaan hyvää työhyvinvointia, ja tähän tarvitaan jokaisen työyhteisön jäsenen panostusta.
Koulutuksen ja hankkeiden yhteistyö hyödyttää opiskelijoita ja opetuksen kehittämistä
Geronomityöelämäiltapäivä järjestettiin geronomikoulutuksen ja Karelian Tulevaisuuden työkyky -hankkeen yhteistyönä. Hanketoiminnan ja koulutuksen välistä yhteiskehittämistä ja yhteistyötä tehdään eri puolilla korkeakoulukenttää ja erilaiset yhteistyön muodot ovat mahdollisia. Esimerkiksi hankkeissa tuotettavaa tietoa voidaan käyttää koulutusten kehittämisessä, hankkeiden ja koulutuksen välisellä yhteistyöllä vahvistetaan osaamista ja luodaan verkostoja (ks. esim. Karvi 2023). Toisaalta hankkeissa tehtävällä kehittämistyöllä voidaan vahvistaa koulutuksissakin huomioitavia tärkeitä teemoja (esim. Myller ym. 2023).
Tulevaisuuden työkyky -hankkeen tavoitteena on tukea työelämässä tarvittavaa työkykyä jo opiskeluaikana (ks. Pennanen 2023; Pennanen & Luostarinen 2024). Työelämäiltapäivä antoi mahdollisuuden pilotoida uudenlaista pedagogista konseptia osana kehittämistyötä. Yhteistyössä järjestetty tapahtuma mahdollisti dialogin valmistuvien opiskelijoiden ja työnantajien kesken hankkeen keskeisistä kysymyksistä, eli työkyvystä ja hyvinvoinnista huolehtimisesta. Työterveyslaitos (2024b) kuvaa työkykyä talona, jonka perustasta eli terveydestä, osaamisesta, asenteista ja motivaatiosta huolehtiminen kuuluu työntekijän vastuulle. Työkykytalon ylin kerros kuvaa puolestaan johtamisen merkitystä sekä koko työyhteisön roolia työkyvyn ylläpitämisessä, mihin jokainen voi vaikuttaa.
Yhteisenä pyrkimyksenä oli myös tukea loppuvaiheen opiskelua ja opiskelijoiden työllistymistä omalle osaamisalalle. Siirtyessään työelämään opiskelijat tarvitsevat monia muitakin taitoja kuin mitä he opintojaksoilla saavat. Tomlinson (2017) puhuu työllistymispääomista, joita ovat psykologinen, sosiaalinen, inhimillinen ja kulttuurinen pääoma sekä identiteettipääoma. Näitä kaikkia opiskelija voi vahvistaa aktiivisesti, ja tällä tavalla edistää omia työllistymismahdollisuuksiaan. Esimerkiksi, työnantajien kanssa verkostoituminen voi vahvistaa opiskelijan sosiaalista ja kulttuurista pääomaa ja työnhakutaitojen kehittäminen vahvistaa puolestaan inhimillistä pääomaa. Omien taitojen ja osaamisen tiedostaminen ja niistä kertominen lisäävät osaltaan opiskelijan identiteettipääomaa. Geronomityöelämäiltapäiväpilotti tarjosi tilan ajatusten vaihtamiselle ja verkostoitumiselle. Yhteistä keskustelua käytiin geronomien osaamisesta, geronomien paikan löytymisestä ikäosaamisen kentältä ja työhyvinvoinnin merkityksestä vanhustyössä. Työelämäiltapäivässä ideoitiin myös koulutuksen ja työelämän välinen yhteinen opetushetki työpaikkahakemuksen laadintaan.
Geronomityöelämäiltapäivän yhteissuunnittelu ja -toteuttaminen nivoivat yhteen erilaista osaamista ja erilaisia näkökulmia, joita tulevat geronomitkin työelämässään tarvitsevat. Tilaisuuden toteutustavassa yhdistyivät kohtaava ja keskusteleva sekä toiminnallinen yhteistyö. Osallistujien kanssa käydyt keskustelut ja jälkikäteen saatu palaute vahvistivat käsitystä, että kohtaamisia, keskusteluja ja erilaisten vallitsevien mielikuvien ja stereotypioidenkin murtamista esimerkiksi liittyen vanhustyön sisältöihin, tarvitaan entistä enemmän. Hankkeiden ja koulutusten välistä yhteistyötä kannattaa siis tehdä – tärkeää on verkostoituminen ja yhteistyömahdollisuuksien selvittäminen. Niitä saattaa löytyä yllättävistäkin kohdista!
Lähteet:
Karvi 2023. Korkeakoulutuksen kehittämisen kärkihankkeet vahvistivat korkeakoulujen välistä yhteistyötä ja saivat aikaan pysyviä muutoksia. https://www.karvi.fi/fi/ajankohtaista/uutiset/korkeakoulutuksen-kehittamisen-karkihankkeet-vahvistivat-korkeakoulujen-valista-yhteistyota-ja-saivat-aikaan-pysyvia-muutoksia
Myller, T., Makkonen, H. & Airaksinen, A. 2023. Kansainvälisessä AliVe-hankkeessa kehitetään ikäystävällistä jatkuvaa oppimista. https://kareliatesti.meitadev.fi/2023/12/kansainvalisessa-alive-hankkeessa-kehitetaan-ikaystavallista-jatkuvaa-oppimista/
Pennanen, N. 2023. Tulevaisuuden työkyky – Korkeakouluopiskelijoiden opiskelukyvyn ja opintojen edistäminen digitaalisuutta hyödyntäen. https://kareliatesti.meitadev.fi/projektit/tulevaisuudentyokyky/
Pennanen, N. & Luostarinen, J. 2024. Tulevaisuuden työkykyä jo opiskeluaikana. https://kareliatesti.meitadev.fi/2024/02/tulevaisuuden-tyokykya-jo-opiskelun-aikana/
Tomlinson, M. (2017) Forms of graduate capital and their relationship to graduate employability, Education + Training, Vol. 59 No. 4. https://doi.org/10.1108/ET-05-2016-0090
Työterveyslaitos 2021. Vanhustyön eettiset kysymykset esille. https://www.ttl.fi/ajankohtaista/blogi/vanhustyon-eettiset-kysymykset-esille
Työterveyslaitos 2023 https://www.ttl.fi/ajankohtaista/tiedote/koronan-jalkeisessa-tyoelamassa-tarvitaan-uutta-tukea-johtajille-ja-nuorille.
Työterveyslaitos 2024a https://www.ttl.fi/ajankohtaista/tiedote/todennakoinen-tyouupumus-on-lisaantynyt.
Työterveyslaitos 2024b https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/tyokyky. Luettu 8.10.2024.
Kirjoittajat:
Terhi Myller, yliopettaja, geronomikoulutus, Karelia-ammattikorkeakoulu
Niina Pennanen, projektipäällikkö Tulevaisuuden työkyky -hanke, uravalmentaja, Karelia-ammattikorkeakoulu
Tulevaisuuden työkyky -hanke on EU:n osarahoittama -hanke.
