Kansainvälisyys on tärkeä osa Karelia-ammattikorkeakoulun toimintaa ja sen kehittäminen on kirjattu myös Karelian strategiaan (Karelia 2024a). Karelialla on useita korkeakoulukumppaneita, joiden kautta opiskelu- ja/tai harjoitteluvaihdon voi toteuttaa Erasmus +- ohjelman tuella. Kansainvälisyys osaamiseen vahvistaminen tukee myös opiskelijoiden työllistymistä tulevaisuudessa (Asiakkainen & Timonen 2021).
Fysioterapeuttien ydinosaamiseen kuuluvat kansainvälisyysosaaminen ja monikulttuurisuusosaaminen (Fysioterapeuttien ydinosaaminen 2016). Näitä tukevat hyvin kotikansainvälistyminen, joka tarkoittaa kotimaassa tapahtuvaa kansainvälistymistä eri muodoissa, ja kansainväliset vaihdot (Karelia 2024b). Tässä artikkelissa Tanja Kulonurmi kertoo kokemuksistaan vaihdosta Barcelonasta, jossa hän suoritti fysioterapiaharjoittelua kahdessa urheiluseurassa ja osallistui espanjan kielen opetukseen.
Vaihtoon lähtö – epämukavuusalueelta uuteen arkeen
Syyskuun alussa 2023 pakkasin laukut ja lähdin kohti Espanjaa – kauan odotettu seikkailu oli viimein alkamassa. Vaihtoon lähteminen oli ollut haaveeni pitkään, mutta en silti tiennyt yhtään, mitä odottaa. Mitä asioita tulisin tulevien viikkojen aikana kohtaamaan, miten toimisin epämukavuusalueellani ja miten ylipäätään sopeutuisin vieraaseen kulttuuriin. Yllättäisikö koti-ikävä heti alussa, tutustuisinko muihin ihmisiin ja kykenisinkö kehittämään ammatillista osaamistani vieraankielisessä ympäristössä? Muun muassa nämä kysymykset pyörivät mielessäni matkustuspäivänä, jonka muistan yhä kuin eilisen.
Selvää oli alusta saakka, että halusin kokea tämän ainutkertaisen elämyksen yksin. Olinhan aiemminkin ollut ulkomailla itsekseni, se ei ollut minulle uutta tahi järin ihmeellistä. Siitä huolimatta etenkin ensimmäisinä viikkoina sain itseni muutamia kertoja kiinni ajatuksesta, että olisipa joku, jonka kanssa jakaa kaikki tämä. Tämä tunne kuitenkin nosti päätään vain niinä heikkoina hetkinä – kun minulla oli hankaluuksia lukea karttaa, löytää paikkoja onnettomalla suuntavaistollani, saati silloin, kun puhelimeni yllättäen sanoi sopimuksen irti. Kun alun pienet vaikeudet ja kompastumiset oli selätetty, tunsin eläväni tietynlaista kuherruskuukautta. Rakastin arkea ja uutta elämää Espanjassa, ja muistan vitsailleeni ystävilleni, etten enää palaisi kotiin. Suomessa elettiin koleaa syksyä, ja minä nautin auringonpaisteesta ja rantapäivistä, navigoiden aivan uudenlaisessa, upeassa ympäristössä.
Harjoittelu espanjan kielellä – uudessa ympäristössä uudella kielellä
Minun oli siis määrä suorittaa fysioterapian neljäs eli toiseksi viimeinen harjoittelu, jonka tein yhteistyöyliopiston, Blanquernan, kautta. Tekisin harjoittelun kahdessa pätkässä, neljä viikkoa ensimmäisessä paikassa, sitten toisaalla seuraavat neljä viikkoa. Me vaihto-opiskelijat emme valinneet harjoittelupaikkoja itse, mutta olimme toki etukäteen saaneet esittää toiveita siitä, minkälaisessa ympäristössä haluaisimme harjoittelun suorittaa. Minut sijoitettiin jalkapalloseuraan, Sabadelliin. Muutaman päivää ennen ensimmäisen jakson loppua sain tietää, että seuraava harjoittelupaikkani olisi samankaltaisessa miljöössä, urheilijoiden parissa tämäkin.
Olin valinnut kohteekseni Barcelonan tietäen, että pelkällä englannilla en siellä tulisi pärjäämään. Se antoi aivan uudenlaista pontta ja motivoi minua jatkamaan espanjan kielen opiskelua, mitä olinkin tehnyt ahkerasti edeltävän kesän ajan. Lukiosta oli vierähtänyt jo tovi, mutta minulla oli edelleen hyvät perusteet hallussa. Lisäksi Espanjassa minulla oli mahdollisuus suorittaa lisää kielen opintoja yliopistolla harjoitteluni ohella. Kokoonnuimme vain kerran viikossa tunnin ajan, mutta koen saaneeni hyviä eväitä ja etenkin rohkeutta käyttää espanjaa. Luokkahuoneessa ei ollut sallittua puhua englantia, vaan kaikki kommunikointi tapahtui espanjaksi, ja teimmekin paljon suullisia harjoituksia. Ryhmä oli pieni, ja siihen kuului minun lisäkseni opiskelijoita Puolasta, Saksasta ja Portugalista. Tämä oli myös oiva mahdollisuus tehdä tuttavuutta muihin opiskelijoihin. Espanjan kurssin lisäksi osallistuin International Health Seminaariin, joka oli pakollinen kaikille vaihtoon saapuville. Yhteensä meitä oli kolmisenkymmentä.
Molemmissa harjoittelupaikoissa oltiin vastaanottavaisia, ja sopeuduin hyvin tehden tuttavuutta fysioterapeutteihin sekä pelaajiin. Kuten monet varmasti tietävät, espanjalaiset ovat sangen tuttavallisia eivätkä kaihda kosketusta ja läheisyyttä. Heidän aurinkoisuutensa, huumori sekä suorasanaisuus jättivät minuun lähtemättömän vaikutuksen. Oli myös ilo nähdä, miten läheiset ja jopa kaverilliset välit fysioterapeuteilla oli asiakkaisiin eli pelaajiin. Nautin itsekin paljon käymistäni keskusteluista ja siitä, miten ihmiset tulivat aina tervehtimään ja kysymään kuulumisia. Olin otettu, kun ihmiset olivat minusta kiinnostuneita, halusivat tietää mistä tulen ja ottivat muutenkin rohkeasti kontaktia eri tavalla mitä koti-Suomessa olin ehkä tottunut. Suomalaisuus kiinnosti useita, eikä valtaosa tietänyt maastamme juuri muuta kuin kylmät olosuhteet ja vaikean kielemme. Mainitsin monille muun muassa, että Suomi on valittu maailman onnellisimmaksi maaksi kuusi kertaa putkeen. Kollegani toisessa harjoittelupaikassa halusivat nähdä kuvia Suomesta ja kotipaikkakunnaltani Raumalta. Esittelin kuvia puhelimestani, ja he olivat silminnähden haltioituneita.
Reissussa on kiva käydä, mutta on myös kiva palata kotiin
Oli etuoikeus päästä näkemään fysioterapiaa vieraassa maassa. Sain mahdollisuuden oppia usealta ammattilaiselta, ja imin sisääni kaiken minkä voin. Työpäiväni sijoittuivat iltaan ja iltapäivään, ja olivat vain 4-5-tuntisia mutta melko intensiivisiä. Urheilijoilla oli tavallisesti jokin alaraajan vamma, esimerkiksi nilkan nyrjähdys tai etureiden lihasrepeämä, mitkä ovatkin jalkapallossa yleisimpiä. Suurin osa kohtaamistani fysioterapeuteista sekä urheilijoista puhui hyvää tai vähintäänkin kohtalaista englantia, mikä oli yllätys. Kuitenkin vähemmistö heistä osasi pelkkää espanjaa, joten heidän kanssaan kommunikointi oli hankalaa muttei mahdotonta. Etenkin sanavarastoni kehittyi huomattavasti, ja loppua kohden pystyin vaivoin ymmärtämään keskusteluja. Tosin Barcelonassa puhutaan espanjan lisäksi laajalti katalaania, joka eroaa espanjan kielestä hieman. Tämä oli hämmentävää etenkin alussa. Muistan toisinaan istuneeni vieressä, kun fysioterapeutit rupattelivat keskenään katalaaniksi, enkä ymmärtänyt sanaakaan. Välillä ulkopuolisuuden tunteen kanssa oli hyvin epämukavaa olla.
Kun vaihtojaksoni lähestyi loppuaan, minulla alkoi toden teolla jo ollakin koti-ikävä. Sitä en osannut olettaa ollenkaan, olinhan kuitenkin viihtynyt Barcelonassa mainiosti ja nauttinut täysin rinnoin kaikesta kokemastani. Marraskuun koittaessa alkoi jo viilentyä ja olla ajoittain sateista, ja ikävöin läheisiäni ja rutiineja koti-Suomessa. Marraskuun puoleen väliin mennessä harjoittelu oli päättynyt, ja halusin jäädä vielä viikoksi lomailemaan Barcelonaan. Olin mielissäni, kun lopulta koitti lähtöpäivä. Samaan aikaan haikeus valtasi minut, ja tiesin kyllä, että tulisin kaipaamaan tätä ajanjaksoa ja muistelemaan sitä vielä pitkään. Suomeen paluu oli ihanaa, vaikka täällä odottikin käänteinen kulttuurishokki. Muutaman päivää Suomessa oltuani alkoi taas jo tottua arkeen täällä, prosessoin mielessäni kulunutta syksyä ja haaveilin kulkevani vielä Barcelonan kaduilla. Minut yllätti se, miten paljon kiinnyin Barcelonaan ja ihmisiin siellä. Kaupunki totisesti vei sydämeni, ja näen yhä säännöllisesti unia siitä. Aion matkustaa sinne uudelleen tulevaisuudessa.
Vaikka koin välillä yksinäisyyden hetkiä, jälkeenpäin katsottuna voin sanoa tutustuneeni moniin uusiin ihmisiin ja saaneeni jopa ystäviä. Tämä onkin suuri rikkaus vaihtokokemuksessa – tavata ihmisiä lukuisista eri kulttuureista. Vietin aikaa ainutlaatuisten tyyppien kanssa, joita muistelen lämmöllä ja joiden jälleennäkemistä en malta odottaa. Ja ajoittaisesta yksinäisyyden tunteesta huolimatta en kokenut ikinä jääväni yksin, ja apua ja tukea oli aina saatavilla, sekä Suomen päässä että Espanjassa.
Vaihtoon lähteminen on ainutkertainen kokemus, joka kannattaa ehdottomasti hyödyntää, mikäli siltä vähänkään tuntuu. Lämpimästi suosittelen vaihtoa jokaiselle. Se on tutkimusmatka kaiken muun lisäksi myös itseen ja antaa paljon eväitä tulevaisuuteen.
Kirjoittajat:
Tanja Kulonurmi, fysioterapiaopiskelija, Karelia-Ammattikorkeakoulu
Noora Silvennoinen, opettaja/ kv-koordinaattori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Asikainen, U. & Timonen, L. 2021. Kansainvälisyysosaamisen merkitys kasvaa.
Karelia-ammattikorkeakoulu 2024a. Strategia. https://kareliatesti.meitadev.fi/strategia/
Karelia-ammattikorkeakoulu 2024b. Kansainvälisyys. https://kareliatesti.meitadev.fi/kansainvalisyys/
Suomen fysioterapeutit. 2016. Ydinosaaminen. https://www.suomenfysioterapeutit.com/ydinosaaminen/FysioterapeutinYdinosaaminen.pdf