Opettajan reaaliaikainen etäohjaaminen fysioterapiatilanteessa

Karelia-ammattikorkeakoulun (Karelia) fysioterapian koulutuksessa opetussuunnitelman mukainen 3. harjoittelu toteutuu lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Harjoittelupaikkoina opiskelijoilla toimii mm. Siun soten kouluterveydenhuolto, Joensuun varhaiskasvatusyksiköt sekä Joensuun seudun urheiluseurat. Fysioterapeuttisesta ohjauksesta vastaavat Karelian fysioterapian opettajat liikkuen harjoittelupaikoissa, koska harjoittelua ei ohjaa harjoittelupaikalla fysioterapeutti (Issakainen & Mustonen 2021). Opettajan läsnäoloa tarvitaan fysioterapian yksilövastaanottojen ensimmäisellä käynnillä, jotta varmistetaan toteutettavan fysioterapian turvallisuus ja ohjataan lapsi tarvittaessa jatkotutkimuksiin.

Karelian strategiaan kuuluvat kestävä hyvinvointi, älykäs tuotanto ja palvelut sekä ratkaisut vihreään siirtymään (Karelia 2030). Harjoittelupaikkoja tarjotaan opiskelijoille koko Pohjois-Karjalan alueella, jonka vuoksi fysioterapian koulutuksessa on pohdittu keinoja matkustamisen vähentämiseen harjoittelujen ohjauksessa.  Osana Tulevaisuuden työ -hanketta suunniteltiin opettajan reaaliaikaista harjoittelun etäohjausta huomioiden sote-alan tietoturva ja tietosuoja. Hankkeessa toteutettiin kokeilu, jonka tarkoituksena oli pilotoida fysioterapian opettajan reaaliaikaista etäohjausta asiakastilanteessa. Tässä artikkelissa kuvaamme kokeilun eri vaiheet.

Etäkuntoutuksen erityispiirteet

Kokeilu aloitettiin hahmottamalla sosiaali- ja terveysalan etäkuntoutuksen erityispiirteet (kuva 1). Etäkuntoutus tarkoittaa verkkoyhteyden välityksellä toteutettua tavoitteellista kuntoutusta. Kuntoutus voi olla reaaliaikaista, ajasta tai paikasta riippumatonta tai molempia. (Sternberg & Parkkila 2023). Fysioterapiaa on perinteisesti pidetty hands-on ammattina, jota on toteutettu pääsääntöisesti lähiohjauksessa. Fysioterapeuttien toteuttama etäkuntoutus kuitenkin lisääntyi Covid-pandemian myötä, mutta sen määrä on edelleen vähäistä. (Hellstén ym. 2022.)

Kuva 1. Hahmotelma harjoittelun etäohjauksen järjestämisestä.

Hellsténin ym. (2023) tekemän tutkimuksen mukaan etäkuntoutus soveltuu suomalaisten fysioterapeuttien mielestä parhaiten konsultaatioihin sekä ohjaukseen ja neuvontaan. Tutkimuksessa huomattiin, että enemmän etäkuntoutusta käyttäneiden fysioterapeuttien mielestä etäkuntoutus soveltuu monipuolisemmin fysioterapian eri osa-alueisiin. Suomessa etäkuntoutusta toteutetaan fysioterapiassa eniten seurantakäynneillä ja näyttää siltä, että fysioterapeutit haluavat tavata asiakkaan kasvotusten jossakin fysioterapiaprosessin vaiheessa. Etäkuntoutus vaatii fysioterapeuteilta uudenlaista työtapaa ja teknologiataitoja. Etäkuntoutus vaatii myös uudenlaista koulutusta, jota on toistaiseksi Suomessa vain vähän tarjolla. (Hellstén ym. 2023.)

Etäkuntoutusta lapsille Suomessa toteutetaan paljon ja siinä on omat erityispiirteensä. Lapsen kanssa etänä toimiessa ennakointi ja ennakolta sovitut toimintatavat ovat tärkeitä. Lapsille on esimerkiksi tärkeää tietää, kuka on etäyhteyden takana (Stenberg & Parkkila 2023). Opiskelijan ja lapsen välinen vuorovaikutus ja terapiasuhde voi vahvistua, kun ohjaavaopettaja ei ole fyysisesti läsnä. Etäkuntoutuksessa on huomioitava, että ulkopuolisilla ei ole mahdollisuutta nähdä tai kuulla terapiaa (Naamanka 2023, 38).

Sosiaali- ja terveysala vaatii teknologialta tietoturvaa

Sosiaali- ja terveysalalla käsitellään arkaluontoisia ja salassa pidettäviä potilas- ja asiakastietoja. Tietoturvalla pyritään varmistamaan asiakkaiden ja potilaiden tietosuojan toteutumista. Tietoturvavaatimusten tarkoitus onkin varmistaa, että käytössä olevat tietojärjestelmät mahdollistavat asiakas- ja potilastietojen luottamuksellisen, eheän ja käytettävän käsittelyn (Valvira 2023). Etäkuntoutusta suunniteltaessa ja toteuttaessa ammattilaisen tulee huolehtia tietoturvasta, tietosuojasta ja yksityisyyden suojasta, kuten kasvokkain toteutuvassa kuntoutuksessa (Stenberg & Parkkila 2023).

Yksilölliseen etäkuntoutukseen tarvitaan tyypillisesti tietokone (kannettava tietokone, tablet-tietokone) tai älypuhelin ja nopea verkkoyhteys. Tarvittaessa voidaan lisätä kamera ja mikrofoni (Kela 2021). Palvelun tuottajan tulee suojata järjestelmät niin, ettei järjestelmien kautta tule viruksille tai haittaohjelmille pääsyä asiakkaan tietoihin tai aiheudu muutakaan vahinkoa (Kela 2021). Tutkimuksien mukaan bluethoot-yhteydellä ei saa jakaa arkaluonteisia asioita, eli sosiaali- ja terveysalalla potilastietoja.

Kokeilun tietoturva ja tietosuojaratkaisut  

Tässä kokeilussa opiskelijan tutkiessa asiakasta, opettajan tehtävänä oli varmentaa potilasturvallisuus ja tilanteen eteneminen, johon videovälitteinen etäyhteys osoittautui parhaaksi vaihtoehdoksi. Potilasturvallisuuden varmentamiseksi etäkuntoutuksessa on huomioitava riittävän tarkka kuva, oikeat kuvakulmat, riittävä ääni ja mahdollisuus ohjata opiskelijaa kesken tilanteen. Oikeiden kuvakulmien mahdollistaminen vaatii usein kameran siirtämistä, jolloin on huomioitava myös aseptiikan näkökulma. Lisäksi laitteistojen käyttämät ohjelmat on oltava tietoturvallisia.

Kokeilussa lähdettiin etsimään ratkaisua harjoitteluun, joka toteutuu Siun soten kouluterveydenhuollon yksiköissä. Opiskelijat sekä oppilaat ovat fyysisesti koulurakennuksessa, jossa Siun soten maakuntaverkkoon pääsee kiinteän yhteyden kautta määritellyissä tiloissa. Lisäksi koulurakennuksessa on tarjolla koulun oma verkko. Hankkeessa päädyttiin käyttämään Karelialla jo käytössä olevan Nordic Health connect –ohjelmaa. Ohjelman valinnassa huomioimme tietoturvan lisäksi käytön mahdollisuuden mobiilina, sekä yleisimpien kuva- ja äänilaitteiden tunnistamisen.

Hankkeen alussa testattiin puheohjattavaa pääkameraa. Kameran käyttämä ohjelmisto ei sovellu tietoturvasyistä sosiaali- ja terveysalalle. Lisäksi kameran akun kesto on liian lyhyt asiakastilanteisiin ja sen käyttämä kuulokeratkaisu ei soveltunut tähän kokeiluun. Fyysisesti tilassa on paikalla vähintään fysioterapeuttiopiskelijan lisäksi tutkittava oppilas, ja mahdollisesti hänen huoltajansa, jotka eivät kuule kuulokkeen kautta ohjaavan opettajan puhetta.  Fysioterapeuttinen tutkiminen vaatii liikkumista, jonka vuoksi etänä seuraavan voi olla haastava seurata liikkuvaa kuvaa, kun kuvakulma muuttuu kuvaajan pään liikkeiden mukaisesti.

Optimaalisen kuvakulman saavuttamiseksi pohdittiin seuraavaksi opiskelijan rintaan kiinnitettävää kameraa. Markkinoilla on myynnissä rintavaljaita, joihin voi kiinnittää esimerkiksi matkapuhelimen tai Go Pro -kameran. Rintavaljaiden käyttäminen vaatisi kameralta bluethoot-yhteyden, jonka vuoksi sen ei katsottu soveltuvan sosiaali- ja terveysalan potilastilanteeseen tietoturvasyistä.

Henkilö seisoo päällään rintavaljaat, joihin kiinnitettynä kamera
Kuva 2. Rintavaljaiden käyttö vaatisi kameralta bluethoot-yhteyden, joka voi olla sosiaali- ja terveysalan potilastilanteessa tietoturvariski.

Tietoturvan näkökulmasta päädyimme valitsemaan laajakuva web-kameran pitkällä johdolla. Pitkä johto mahdollistaa kameran siirtelyn huoneessa eri kohtiin. Ohjaavan opettajan ohjaaminen ja turvallisuuden varmistaminen vaatii erilaisia kuvakulmia. Hankkeessa rakennettiin kameralle jalusta, jolla mahdollistettaisiin kuvaus tarvittaessa hoitopöydän yläpuoleltakin. Jalustan säätäminen potilastyöskentelyn lomassa vaatii aseptiikan huomioimisen, jonka vuoksi löydettiin ratkaisu mahdollistamaan kaltevuuden säätö yhdellä kädellä.  

Ohjaavan opettajan tulee olla suljetussa tilassa, jossa voidaan reaaliaikaisesti katsoa videokuvana tutkittavaa asiakasta, sekä kuulla potilastiedot. Kareliassa opettajien työhuoneet eivät mahdollista suljetun tilan kriteerejä ovissa olevien lasien vuoksi ilman erillistä järjestelyä. Tikkarinne-kampuksella on kuitenkin olemassa useita suljettuja tiloja, jotka mahdollistavat tietoturvallisen etäyhteyden.

Reaaliaikaisen ohjaamisen kokeilu

Ennen maakuntiin laitteiden viemistä asiakastilannetta testattiin Karelian Tikkarinne-kampuksella. Fysioterapeuttiopiskelija haastatteli sekä tutki kahdeksanvuotiaan demo-oppilaan fysioterapian hoitohuoneessa. Opiskelijalla oli käytössä Karelian kiinteässä verkossa oleva tietokone, sekä hankkeen laajakuva web-kamera pitkällä johdolla. Ohjaava opettaja oli Nordhealt connect –ohjelman kautta yhteydessä hoitohuoneen toisesta tilasta. Tilanteen alussa oppilaalle esiteltiin etänä oleva opettaja, jotta tilanne oli mahdollisimman luonteva.

Ohjaustilanteessa opiskelija hoiti haastattelun, jonka jälkeen opettaja jatkoi tarvittaessa tarkentavilla kysymyksillä. Haastattelutilanteessa potilas ja fysioterapeuttiopiskelija istuivat kameran lähellä, jolloin kameran kuvakulmalla ei ole niin suurta merkitystä. Verkkoyhteys toimi kokeilussa äänen osalta reaaliajassa, mutta kuvan välittymisessä oli alusta saakka haasteita. Potilaan tutkimisessa havaittiin, että pienikin viive verkkoyhteydessä haastaa opettajan ohjaamisen oikea-aikaisesti. Viiveen vuoksi opiskelijan on haastava ennakoida, milloin opettajalla on tarkoitus ohjata tilannetta.

Kuvan etualalla kameran jalusta johon ylhäälle kiinnitetty kamera. Taustalla opiskelija polvistuneena lattialle ohjaamassa poikaa joka seisoo selin kameraan
Kuva 3. Kameran jalustan korkeus aiheutti haasteita ohjaustilanteessa.

Kokeilussa havaittiin, että kokeiltu kameran jalka ei sovellu suunniteltuun käyttöön. Kameran jalusta rakennettiin mahdollistamaan kallistuksen hoitopöydän yläpuolelle, jonka seurauksena kamera oli liian korkealla suhteessa lapsen pituuteen. Turvallisuutta varmistaessa ohjaavan opettajan pitäisi pystyä näkemään lapsen tasolla tapahtuvat liikkeet. Kameran jalan säädöt olisivat vaatineet fysioterapeuttiopiskelijalta erityistä huomioimista, jolloin asiakastilanne olisi keskeytynyt ja aseptiikka kärsinyt.  

Reaaliaikainen ohjaaminen vaatii kehittelyä

Jatkossa olisi tärkeää testata kameraa vielä uudestaan, suunnitellen valmiiksi mihin ja milloin kameraa siirretään, jotta opettaja näkee tarvittavat asiat. Tilanteen suunnittelussa olisi tärkeää huomioida erityisesti lapsen pituus. Kameran asemoinnin lisäksi voisi toimia tutkimistilanteen harjoittelu ja ennakkoon sopiminen, milloin opettaja ohjaa tilannetta tai voi osallistua esittäen kysymyksiä. 


Kirjoittajat:

Hilppa Mustonen, opettaja, fysioterapiakoulutus, Karelia-ammattikorkeakoulu

Noora Silvennoinen, opettaja, fysioterapiakoulutus, Karelia-ammattikorkeakoulu

Maiju Issakainen, lehtori, fysioterapiakoulutus, Karelia-ammattikorkeakoulu


Lähteet:

Hellstén, T., Arokoski, J-, Sjögren, T., Jäppinen, M. & Kettunen J. 2022. JMIR Rehabil Assist Technol 9(2): e35569. doi: 10.2196/35569

Hellstén, T., Arokoski, J-, Sjögren, T., Jäppinen, M. & Kettunen J. 2023. European Journal of Physiotherapy https://doi.org/10.1080/21679169.2023.2233560.

Kela. 2021. Kelan järjestämässä etäkuntoutuksessa käytettävä teknologia. Kelan opas palvelun tuottajille. Etäkuntoutuksessa käytettävä teknologia (kela.fi)

Naamanka, J. 2016. Teknologia ja turvallisuus etäkuntoutuksessa. Teoksessa Salminen, A.-L., Hiekkala, S. & Stenberg, J.-H. (toim.) Etäkuntoutus. https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/731dd5ea-1a52-4ea1-b07a-b5458e4a6e12/content

Stenberg, J. & Parkkila, M. 2023. Opas etäkuntoutuksen käytännön toteutukseen. Kuntoutus nyt 1/23. Etäkuntoutuksen opas (helsinki.fi)

Valvira. 2023. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmät. https://valvira.fi/sosiaali-ja-terveydenhuollon-tietojarjestelmat 7.12.2023