Tässä artikkelissa kerrotaan Tulevaisuuden työ- hankkeen osaksi kuuluvasta Tulevaisuuden harjoittelu -kehittämistyöstä, jota toteutettiin Karelia-ammattikorkeakoulun Tulevaisuuden työ hankkeen ja Siun soten – Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän yhteistyönä. Kehittämistyön tavoitteena oli löytää ratkaisumalleja, kuinka sairaanhoitajaopiskelijoiden oppimista voidaan tukea ja edistää etäpalveluja toteuttavissa Siun soten terveysasemien ja mielenterveys- ja päihdepalvelujen avohoidon yksiköissä. Kehittämistyö toteutettiin kevään 2022 aikana. Tässä kehittämistyössä etäpalvelua toteutettiin puhelinpalveluna, jolloin opiskelijoiden harjoitteluympäristönä oli Siun soten terveysasemien etä-/puhelinpalvelua toteuttava moniammatillinen tiimi.
Terveydenhuollon etäpalveluiden määrä kasvaa
Terveydenhuollon etäpalveluiden määrä kasvaa nopeasti (Hujanen, 2022; Keränen, 2017). Etävastaanottojen käytössä on todettu monia hyviä puolia kuten ekologisuus, ajan säästäminen, yksityisyys, terveysturvallisuus ja asiakkaan mahdollisuus päästä muualla Suomessa toimivan ammattilaisen etävastaanotolle. Etävastaanottojen asiakastyytyväisyys onkin pääosin myönteistä. (Massinen, 2021.) Terveydenhuollon etäpalveluilla tarkoitetaan palvelujen antamista telelääketieteen keinoin, jossa potilaan tutkiminen, diagnostiikka, tarkkailu, seuranta, hoitaminen, hoitoon liittyvät päätökset tai suositukset perustuvat televiestintäjärjestelmillä välitettyyn tietoon ja dokumentteihin (STM, 2015). Teknologian kehittymisen myötä etäpalveluja voidaan toteuttaa eri tavoin kuten esimerkiksi videon välityksellä verkossa tai (äly)puhelimella (kuva 1).
Digitaalisten palvelujen harjoittelu sairaanhoitajakoulutuksessa
Lisääntyvät terveydenhuollon etäpalvelut asettavat vaatimuksia terveydenhuoltoalan opetukselle (Oulun yliopisto 2021). Ammattiin valmistuvilla terveydenhuollon ammattilaisilla tuleekin olla osaamista digitaalisten palveluiden käyttöön (Ikonen, Muhonen & Turunen 2021, 30). Karelia-ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijoiden opetussuunnitelmassa on huomioitu digitaalisten palveluiden käyttöönotto osana terveydenhuollon asiakkaiden hoitoa sisällyttämällä digitaalisten palveluiden opetusta sairaanhoitajaopiskelijoiden opintosisältöihin (Ikonen ym. 2021, 29).
Opetus- ja kulttuuriministeriön linjauksen mukaisesti sairaanhoitajakoulutuksen harjoittelun tulee tapahtua autenttisissa oppimisympäristöissä ja olla vähintään puolet opinnoista (Jokelainen ym. 2020, 3). Kaihlasen (2020) väitöskirjan mukaan ohjattujen harjoittelujaksojen tehtävänä on valmistaa opiskelijaa tulevan ammattinsa vaatimuksiin. Harjoittelun käytäntöjä tulisikin kehittää vastaamaan työelämään siirtyvän sairaanhoitajaopiskelijan tarpeita. Harjoitteluun kannattaa panostaa, sillä onnistunut harjoittelu voi vähentää ammatista lähtemisaikeita ensimmäisten työvuosien aikana. Onnistunut harjoittelu myös turvaa opiskelijoiden ammatti-identiteetin kehittymisen (Hahtela, 2020).
Opiskelijoiden harjoittelukokemukset etäpalveluissa jo opiskeluaikana ovat merkityksellisiä heidän digitaalisen osaamisen kehittymisen kannalta. Etäpalveluissa toimiminen vaatii työntekijöiltä monenlaista osaamista kuten tieto- ja viestintä osaamista, päätöksentekotaitoja, kokonaisuuden hahmottamista asiakkaan tilasta ja tilanteesta, laaja-alaista kliinistä osaamista sähköisten tietokantojen käyttöä, hoidon tarpeen arviointiosaamista, asiakkaan kohtaamista ja asiakas palvelua etäkontaktissa sekä myönteistä asennetta etäpalveluihin. (Airola, Jaakola, Melamies, Parviainen, Poranen & Vuojärvi, 2020.) Näitä taitoja opiskelijalla on mahdollista oppia harjoittelun aikana etäpalveluja tuottavissa terveydenhuollon yksiköissä.
Yhteiskehittämisprosessin eteneminen
Kehittämistyön ja sen vaiheiden yhteissuunnittelua varten perustettiin työryhmä, johon kuului jäseniä Siun soten osaamisen kehittämisen yksiköstä sekä Karelian hoitotyönkoulutusohjelmasta ja Tulevaisuuden työ ESR-hankkeesta. Yhteissuunnittelu ja kehittämistyö eteni prosessinomaisesti (kuva 2).
Kehittämistyön lähtötilanne
Siun soten terveysasemilla toteutetaan Meijän mallia. Moniammatilliseen tiimiin kuuluu hoitaja, lääkäri, fysioterapeutti, mielenterveys- ja päihdepalvelujen, sosiaalipalvelujen ja suun terveydenhuollon ammattilaisia. (Siun sote 2022.) Sairaanhoitajan työn luonne terveysasemalla on muuttunut Meijän mallin myötä lähivastaanotoista enemmän puhelimitse tehtävään hoidontarpeen arviointiin ja asiakkaan ohjaamiseen. Asiakkaat hoidetaan etänä silloin, kun vastaanottokäynnille ei ole tarvetta. (Siun sote 2022.)
Puhelimessa tehtävä työ haastaa sairaanhoitajaopiskelijoiden ohjattua harjoittelua ja heidän osaamisensa kehittymistä, kun opiskelijalla ei ole ollut mahdollisuutta ottaa aktiivisesti osaa puhelintyöskentelyyn ohjaajansa kanssa. Koska puhelimitse tehtävä hoitotyö on tärkeä sairaanhoitajan osaamisalue, lähdettiin hakemaan ratkaisua siihen, että opiskelijalla olisi mahdollisuus osallistua puhelinhoitotyöhön harjoittelunsa aikana. Siun soten mielenterveys- ja päihdepalvelujen avohoidossa asiakkaiden hoito toteutui lähivastaanottokäynteinä ja sähköisesti toteutettavan videoneuvottelun (Teams) kautta.
Alkukysely ja työpaja tilanteen kartoitukseen
Kehittämistyön alkuvaiheessa tehtiin kysely joulukuussa 2021 Siun soten terveysasemien ja mielenterveys- ja päihdepalvelujen avohoidon esihenkilöille (N=18, n=6), yksiköissä harjoittelussa olleille Karelian opiskelijoille (n=6) sekä opiskelijoita ohjanneille Karelian opettajille (N=13, n=5). Siun soten esihenkilöiden alkukartoituskyselyssä käytössä oleviksi etäpalveluiksi mainittiin sairaanhoitajan etävastaanotot, puhelimessa tapahtuva hoidontarpeen arviointi ja Teams.
Opiskelijan mahdollisuus ottaa osaa etäpalveluilla toteutettuun asiakastyöhön vaihteli paljon yksikön mahdollisuuksien mukaan. Opiskelijan osallistuminen asiakkaan hoitoon puhelimessa tapahtuvan hoidon kohdalla toteutettiin niin, että opiskelija oli joko seuraajan roolissa, ohjaaja ja opiskelija olivat omassa huoneessa ja puhelin oli kaiuttimella tai opiskelija puhui asiakkaan kanssa ja ohjaaja ”kuunteli” vieressä. Sähköisesti toteutettavan videoneuvottelun (Teams) ollessa kyseessä opiskelija otti osaa ohjaajan kanssa videoneuvotteluun yhdessä ohjaajan kanssa samassa tilassa.
Opettajille suunnatussa kyselyssä nousi esille, että opiskelijat olivat melko hyvin saavuttaneet harjoittelujaksolle asetetut tavoitteet. Haasteita oppimiselle olivat tuoneen työelämän muutosvaihe, opiskelijan epäselvä rooli harjoittelupaikassa sekä tekniset esteet puhelintyön oppimiselle. Opettajat toivat myös esille ohjaajan merkittävää roolia oppimisen mahdollistajana ja tukijana. Mahdollistamalla opiskelijan osallistuminen etäpalveluihin, tukemalla ja kannustamalla opiskelijaa olemaan aktiivisesti mukana, antamalla tilaa oppimiselle ja ohjaamalla puhelinyötä sisällöllisesti opiskelijan oppimiselle on hyvät edellytykset. Opettajat puolestaan toteuttivat harjoittelun etäohjausta hyödyntämällä eri kanavia, kuten Teamsiä, puhelinta, sähköpostia ja digitaalista oppimisympäristöä. Myös opettajat tunnistivat harjoittelun ohjauksen kehittämistarpeita.
Opiskelijoiden kokemuksia, jotka olivat olleet harjoittelussa etähoitotyötä toteuttavassa harjoitteluyksiköstä, kysyttiin heidän reflektiopäivässä joulukuussa 2021. Opiskelijoiden kokemukset olivat saman suuntaisia kuin opettajien ja ohjaajien kokemukset Opiskelijat kokivat, että heille olisi tärkeää, että ohjaaja on nimetty jo silloin, kun he tulevat harjoitteluun ensimmäisenä päivänä. Oppimisen kannalta olisi tärkeää, että he voisivat olla aktiivisessa roolissa puhelimessa tapahtuvassa hoitotyössä ja ohjaaja voisi tarvittaessa täydentää, jos jotain olennaista jää sanomatta tai kysymättä potilaalta. Lisäksi opiskelijat toivoivat, että puhelinpalvelua toteutettaessa tila olisi häiriötön. Opiskelijoille oli tärkeää, että he pääsivät harjoittelun aikana työskentelemään myös sellaisen ohjaajan kanssa, joka ottaa vastaan asiakkaita lähitapaamisina vastaanotolle.
Kyselyn lisäksi alkutilannetta kartoitettiin sähköisesti pidetyssä työpajassa (työpaja 1), johon oli kutsuttu Siun sotesta yhdeltä terveysasemalta ja yhdeltä mielenterveys- ja päihdepalvelujen avohoidon yksiköstä työskenteleviä sairaanhoitajia ja esihenkilöitä sekä terveysalan opettajia Kareliasta. Alkukartoituksen ja sähköisen työpajan perusteella päädyttiin jatkamaan kehitystyötä terveysaseman kanssa, koska mielenterveys- ja päihdepalvelujen avohoidon puolella opiskelijat pääsivät osallisiksi asiakkaiden hoitoon sähköisen videoneuvottelun muodossa.
Tunnistetut haasteet
Terveysasemille suunnatun kehittämistyön lähtötilanteessa haasteina tunnistettiin seuraavat asiat:
1. Tekniset haasteet (opiskelijalla ei ollut mahdollisuutta osallistua ohjaajan kanssa yhtäaikaisesti puhelintyöhön, koska sopivia yhdistettäviä kuulokkeita ei ollut olemassa)
2. Ohjauskäytäntöihin liittyvät haasteet (ohjaaja ei mahdollista opiskelijan oppimista, esimerkiksi ei anna opiskelijan hoitaa puheluita. Vastaavasti opiskelija ei ole halukas vastaamaan puhelimeen, jossa taustalla on esimerkiksi osaamisvaje siitä, miten puhelun asiakkaan kanssa tulisi edetä)
3. Tilahaasteet (terveysasemalla samassa tilassa työskentelee monta henkilöä, joka ei mahdollista puheluita hoidettavaksi kaiuttimen kautta ja opiskelijan keskittyminen on hankalaa, kun taustalta kuuluu muiden puhe)
Kehittämistyön kokeilu ja tulokset
Kevään 2022 aikana kokeiltiin kahdella Siun soten terveysasemalla puhelintyössä opiskelijoiden ohjauksessa teknisenä ratkaisuna Elisa OC:n puhelinneuvottelutoimintoa, jonka avulla opiskelija pystyttiin liittämään asiakkaan ja ohjaajan väliseen keskusteluun mukaan. Tätä varten terveysasemalla tuli olla opiskelijalle oma kännykkä (perusmalli), siihen liittymä ja langattomat vastamelukuulokkeet. Kokeilua varten vastamelukuulokkeet hankittiin Tulevaisuuden työ hankkeesta.
Kokeilun tuloksia käytiin läpi yhteisessä työpajassa (työpaja 2) kevään harjoittelujen loputtua. Kokemukset opiskelijan liittämisestä Elisa OC:n puhelinneuvottelutoiminnon kautta asiakkaan ja ohjaajan välisiin puheluihin olivat positiivisia. Tekninen toteutus toimi pääosin hyvin ja toimintaa halutaan tulevaisuudessa jatkaa, hyödyntää ja kehittää opiskelijoiden ohjauksessa. Ainoana huonona asiana opiskelijan liittämisessä puheluun koettiin sen hitaus, kun opiskelijan liittäminen puheluun kerrotaan ensin asiakkaalle ja sen jälkeen yhdistetään opiskelija mukaan puheluun. Tähän ratkaisuksi mietittiin sitä, että opiskelija on se henkilö, joka vastaa puheluun ja kertoo heti aluksi asiakkaalle liittävänsä ohjaajansa mukaan puheluun.
Kokeilussa hyödynnettävän teknologian avulla kynnys ottaa opiskelija mukaan puheluun pieneni ja näin opiskelijalla oli parempi mahdollisuus osallistua aktiivisesti puhelintyöhön. Kokeilussa myös nousi esille opiskelijan rohkaisun merkitys puhelintyöhön.
Opiskelijat kokivat, että ovat nyt pystyneet osallistumaan paremmin. Puhelimessa puhuminen asiakkaan kanssa kuitenkin jännittää, siksi sitä tulisi myös opettaa koulussa. Kokeilussa myös testattiin opettajan antamaan etäohjaukseen uutta käytäntöä, jossa ohjauksen painotus on harjoittelun alussa. Näin varmistettiin, että opiskelija pääsee ja uskaltautuu aktiivisesti osallistumaan puhelimen välityksellä tapahtuvaan hoitotyöhön.
Toisen työpajan tuloksena päädyttiin myös kehittämään ohjaajille ja opiskelijoille ohje etävastaanoton toteuttamisesta puhelimitse opiskelijan ottaessa osaa puheluun. Ohje sisältää 1) Listauksen välineistä, joita vaaditaan, että opiskelijan osallistuminen mahdollistuu teknisesti 2) Ohjeen opiskelijan liittämisestä Siun soten käyttämään puhelujärjestelmään, Elisa OC:hen, sekä 3) Ohjeen asiakaspuhelun etenemisestä ISBAR-mallin mukaisesti. Lisäksi koottiin vinkkejä harjoittelun ohjaajille opiskelijan ohjaukseen.
Kehittämistyön jatkokehitysideat
Opiskelijoiden mukaan ottaminen etäpalvelujen toteuttamiseen harjoittelun aikana mahdollistaa opiskelijan etäpalveluissa tarvittavan osaamisen kehittymisen. Tässä kokeilussa löydettiin niin teknisiä kuin ohjauksellisia ratkaisuja harjoittelun ohjaukseen, joilla edistetään opiskelijoiden oppimista etäpalvelujen ja puhelimen välityksellä tapahtuvaan asiakastyöhön. Kehitettyjen ohjeistuksien avulla syntyneitä uusia käytäntöjä voidaan levittää laajemmin. Kokeilun tulosten ollessa positiivia kehittämistyöhön osallistuvien yksiköiden henkilöstön näkökulmasta, opiskelijoiden ohjausta puhelintyöskentelyssä Elisa OC:n puhelinneuvottelutoiminnan avulla on laajennettu koskettamaan myös muiden terveysasemien opiskelijaohjausta. Samaa toimintaperiaatetta on voitu hyödyntää myös uusien työntekijöiden perehdytyksessä. Lisäksi ohjetta, joka myös kehitettiin kokeilun tuloksena, on jalkautettu eri terveysasemien käyttöön opiskelijaohjaukseen ja tarpeen mukaan niitä päivitetään ja jatkokehitetään.
Harjoittelun etäohjaukseen luotiin myös uusi käytäntö, jossa opiskelija, ohjaaja ja opettaja pitävät aina noin harjoittelun puolessa välissä etänä toteutettavan välikeskustelun. Siinä opettaja voi tarvittaessa antaa opiskelijalle ja ohjaajalle vinkkejä esimerkiksi siitä, kuinka harjoittelua toteutetaan etäpalveluja tuottavissa yksiköissä ja millaisia asiakastapauksia opiskelijan hoidettavaksi voisi esimerkiksi antaa. Palautekeskustelu harjoittelun lopussa voidaan toteuttaa vain, jos välikeskustelussa siihen herää aihetta. Lisäksi harjoittelua ohjaava opettaja voi muistuttaa opiskelijaa harjoittelujakson alussa tämän kehittämistyön tuotoksena tehdystä ohjeesta. Harjoittelumahdollisuuksien lisäksi etäpalvelujen oppimista tulee tukea myös osana ammattikorkeakouluopetusta, esimerkiksi etäohjausta simuloivien harjoitusten avulla (Poranen, Parviainen, Jaakola, Melamies, Vuojärvi & Airola, 2021.)
Ohje asiakaspuhelun etenemisestä ISBAR-mallin mukaisesti
Vinkkejä harjoittelun ohjaajille opiskelijan ohjaukseen
Kirjoittajat:
Hanna Näätänen, Osaamisen kehittämisen asiantuntija, Siun sote
Mari Sivonen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Päivi Sihvo, projektipäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Airola, E., Jaakola, H., Melamies, S., Parviainen, S., Poranen, T., Vuojärvi, H. 2020. Terveysalan harjoittelut etäpalveluissa harvaanasutuilla Kainuun ja Lapin alueilla. Kajaanin ammattikorkeakoulun julkaisusarja b. raportteja ja selvityksiä. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7219-65-2
Hahtela N. 2020. Sairaanhoitajapula alkaa jo opiskeluvaiheessa – lähiopetusta on liian vähän ja se kohdistuu vääriin asioihin. Satakunnan kansa. Löytyy osoitteesta: https://www.satakunnankansa.fi/a/9d437942-65a2-4374-a7e9-1a325bfae698 Luettu 26.3.2020
Hujanen, T. 2022. Korona vauhditti etälääkäripalveluiden kehitystä – etäpalvelut voisivat auttaa ratkaisemaan hoitoon pääsyn ongelmia. Kela. https://www.kela.fi/tyonantajat-tukea-tyonantajalle/47363340/korona-vauhditti-etalaakaripalveluiden-kehitysta-etapalvelut-voisivat-auttaa-ratkaisemaan-hoitoon-paasyn-ongelmia-arvioi-tutkija
Ikonen, H., Muhonen, R. & Turunen, M. 2021. Digitaalisen osaamisen kehittyminen Karelia-ammattikorkeakoulun sairaanhoitajakoulutuksessa, 26-32. Teoksessa Muhonen, R. & Turunen M. (toim.) Innovative Nurse -sairaanhoitajakoulutus väljästi asuttujen alueiden tarpeisiin. Karelia-ammattikorkeakoulun julkaisuja B:71.
Jokelainen M., Jumisko, E., Kullas-Nyman, L., Kylmälä, A., Lehtola, K., Ritsilä, J. & Suua, P. 2020. Terveysalan harjoittelujen laatusuositukset ammattikorkeakouluille. Suomen ammattikorkeakoulujen terveysalan koulutuksen verkoston laatusuositus -työryhmä. https://amkterveysala.files.wordpress.com/2020/04/laatusuositukset-2020-julkaisu.pdf
Kaihlanen A-M. 2020. FROM A NURSING STUDENT TO A REGISTERED NURSE Final clinical practicum facilitating the transition. TURUN YLIOPISTON JULKAISUJA – ANNALES UNIVERSITATIS TURKUENSIS SARJA – SER. D OSA – TOM. 1466 | MEDICA – ODONTOLOGICA | TURKU 2020. Löytyy osoitteesta: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7965-3
Keränen T. 2017. Etävastaanotoille tarvitaan kokeneita lääkäreitä. Potilaan lääkärilehti. 7.8.2017. https://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/etavastaanotoille-tarvitaan-kokeneita-laakareita/
Massinen T. 2021. Korona-aikana yleistynyt etävastaanotto jää pysyväksi Vantaalle – ”Potilaalta säästyy aikaa, yksityisyys on parempaa” 13.10.2021. Vantaan sanomat. https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/4327268
Oulun yliopisto. 2021. Etävastaanotot arkipäiväistyvät lääkärin työssä – digitaitoja vahvistetaan lääketieteen koulutuksessa. https://www.oulu.fi/fi/uutiset/etavastaanotot-arkipaivaistyvat-laakarin-tyossa-digitaitoja-vahvistetaan-laaketieteen-koulutuksessa
Petäjä, S & Mikkola, O. 2023. Etäterveydenhuolto ja etähoidon kehitys Suomessa. Teoksessa: Asiakaslähtöisen etäpalvelun kehittäminen terveydenhuollossa. Mikkola, O. & Petäjä, S (toim.). Lapin ammattikorkeakoulu Oy. Pohjoisen tekijät – Lapin ammattikorkeakoulun julkaisuja 24/2023. https://pohjoisentekijat.fi/2023/06/19/asiakaslahtoisen-etapalvelun-kehittaminen-terveydenhuollossa/
Poranen, T., Parviainen, S., Jaakola, H., Melamies, S., Vuojärvi, H & Airola, E. 2021. Kehittyvät digipalvelut harjoitteluympäristönä. Etäpalveluiden harjoittelumahdollisuudet. Teoksessa HARKKA. Kehittyneitä toimintatapoja terveysalan harjoitteluun ja ohjaukseen. Tervaskanto-Mäentausta & Rintala (toim.). Oamk Journal 106/2021 – Oulun ammattikorkeakoulun julkaisuja. https://www.theseus.fi/handle/10024/520335
Siun sote. 2022. Meijän malli. Löytyy osoitteesta: https://www.siunsote.fi/tiimimalli
STM. Sosiaali- ja terveysministeriö. 2015. Sosiaali- ja terveysministeriön linjaus terveydenhuollossa annettavista etäpalveluista. https://stm.fi/documents/1271139/1408010/STM_linjaus_terveydenhuollon_et%C3%A4palvelut.pdf/866357e6-f167-4357-bb30-fca6ad790360/STM_linjaus_terveydenhuollon_et%C3%A4palvelut.pdf?t=1447070624000
Artikkelikuva: Image by DCStudio / Freepik
