Kansalaisten kaipaamaa digitukea löytyy yllättäen kirjastoista, jotka tarjoavat myös digiohjausta Pohjois-Karjalan harvaan asutuilla alueilla. Tässä artikkelisarjan toisessa osassa kerromme SoTyDigi-hankkeen ja Vaara-kirjastojen Tulevaisuuden lukutaito -hankkeen yhteistyöstä. Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille suunnatuissa valmennuksissa hyödynnettiin mahdollisuutta käyttää kaikille maksuttomia kirjaston digitukipalveluja ja toteutettiin työpajoja kansalaistaidoiksi luokiteltujen digitaitojen lisäämiseksi. Tässä artikkelista aiheesta keskustelevat SoTyDigi-hankkeen projektiasiantuntijat Nadja Marjomaa ja Seija Ollaranta sekä Vaara-kirjastojen informaatikko Marja Lätti.
Nadja Marjomaa: “SoTyDigi-hankkeen digivalmennuksiin Rääkkylässä ja Kiteellä sisältyi Vaara-kirjastojen työpajoja tietoturvasta, tiedonhausta ja valeuutisista. Valmennusryhmät olivat tosi kiinnostuneita juttelemaan aiheista ja jakamaan omia kokemuksiaan. Mitä ajattelet Marja, että miksi erityisesti nämä teemat ovat tärkeitä kaikille kansalaisille?”
Marja Lätti: “Ihmisen informaatioarki on muuttunut järisyttävällä tavalla lyhyessä ajassa. Kaikilla pitäisi olla tiedonhakutaidot ja kriittiset tiedon arvioinnin taidot. Uutiset tulevat nopealla syklillä, ja ensimmäiset uutiset ovat tiedon rippeitä. Väärääkin tietoa voi tulla, jos on rippeiden varassa. Esimerkiksi vaaleissa on vaikea äänestää, jos ei pysty etsimään tietoa ja erottamaan, mikä on tietoista vaikuttamista ja pahansuopaa, ja mistä löytyy tositietoa. Tiedonvälitys on sellaisessa tilassa, että joutuu arvioimaan kaikkea mitä näkee, esimerkiksi kuvissa ja videoissa. Kaikessa välitetään jonkun näkökulmaa ja mielipidettä.”
Nadja Marjomaa: “Tuo on tosi tärkeää. Eräs asiakas näytti esimerkiksi, kuinka tekoälyllä on tehty valevideoita. Pitäisi ymmärtää, että videot eivät aina ole aitoja, ja niissä välitetään tiettyä viestiä.”
Seija Ollaranta: “Maailmantilanne on sellainen, että kaikkea ei kannata uskoa. Jokaisen tulee tiedostaa se, että meihin ja meidän mielipiteisiimme yritetään vaikuttaa myös oikeilta näyttävien valeuutisten ja tekaistujen kuvien välityksellä. Tärkeä taito on osata tarkistaa juuri tiedon ja kuvan alkuperäiset lähteet. Näitäkin taitoja oppii vain harjoittelemalla.”
Osallistavilla menetelmillä tietoturva, tiedonhaku ja medialukutaito tutuksi
Nadja Marjomaa: “Työpajoissa oli todella onnistunut tapa rakentaa koko koulutuskerta osallistavien harjoitusten ympärille. Samalla sai tehdä käytännössä ja tiedon saanti kirjaston asiantuntijalta tuki harjoituksen tekemistä. Osallistaminen onkin olennaista oppimisen kannalta, eikö?”
Marja Lätti: “Kyllä, asiakkaat osallistuivat mielellään harjoituksiin. Työpajojen toteutusta testattiin myös etäyhteydellä, ja silloinkin osallistavat harjoitukset toimivat hyvin.”
Seija Ollaranta: “Osallistaminen tukee digirohkeutta, tekee näkyväksi mitä asiakas jo osaa ja rohkaisee hakemaan tietoa jatkossa myös itse esimerkiksi kirjaston digitukipalvelujen kautta. Hienoa on myös se, että kirjasto voi palvella niin monella tavalla maksutta.”
Nadja Marjomaa: “Asiakkaille oli hyvä nähdä oman lähikirjaston toimintaa verkkomateriaalien näkökulmasta. Samalla konkretisoitui kirjaston tarjoama digituki. Moni yllättyi, miten monipuolista kirjaston tarjonta nykypäivänä on!”
Marja Lätti: “Asiakkaalla ei tarvitse olla kirjastokorttia tai laitteita, ja silti kaikkien on mahdollista saada palveluja. Kirjasto ei vaadi vahvaa tunnistautumista, ei tarvita sosiaaliturvatunnusta. Kirjastokortin voi saada, vaikka tunnus puuttuisi. Kirjasto on aidosti yhdenvertainen palvelu, joka lisää osallisuutta yhteiskunnassa ja on kaikkien käytössä. Myös kaikki kirjaston koulutukset ja puhujat ovat ilmaisia, mikä on yhteiskunnallisesti tärkeää.”
Seija Ollaranta: “Kirjastolla on tosi tärkeä rooli. Sitä tulisi jotenkin saada näkyvämmäksi. Viime vuosina kehitetty Omatoimikirjasto -palvelu antaa lisää hyviä kirjaston käyttömahdollisuuksia asiakkaille, kun niitä osattaisiin vain hyödyntää.”
Marja Lätti: “Kirjastossa meillä on silti huoli, että kirjasto on unohdettu. On asiakkaita, jotka on käyneet kirjastossa viimeksi viitisen vuotta sitten.”
Seija: “Valmennuksissamme haluttiin sitoa sisältöä olemassa oleviin julkisiin palveluihin ja kirjasto on yksi digitukea tarjoava toimija. Valmennusten kautta asiakkaat voisivat löytää tiensä kirjaston palveluiden pariin.”
Ammattilaisten kautta tieto välittyy asiakkaille
Nadja Marjomaa: “Asiakkaat eivät välttämättä seuraa kaikkia tiedotuskanavia. Huomasimme valmennusryhmissä, että tiedotus eri palveluista on nykyään vahvasti verkossa ja sosiaalisessa mediassa. Kirjastolla tiedotetaan onneksi niin digitaalisesti kuin perinteisellä ilmoitustaululla. Miten tiedon äärelle nykyään löytäisi parhaiten?”
Marja Lätti: “Tieto kirjaston omista palveluista ei välity, esimerkiksi se, miten paljon on tarjolla e-aineistoja ja ilmaista aineistoa.”
Nadja Marjomaa: “Totta, esimerkiksi valmennustemme asiakkaat kertoivat, että eivät seuraa sosiaalista mediaa ja verkkokeskusteluja aktiivisesti, jolloin tiedostus voi mennä helposti ohi.”
Marja Lätti: “Sosiaalisessa mediassa pitäisi seurata jotain tiettyä organisaatiota. Emme ole keksineet keinoa, miten tätä voisi toteuttaa, varsinkin jos markkinointiin ei ole budjettia eikä osaamista. Tarvitaan yhteistyökumppaneita, että tieto kulkee asiakkaille.”
Nadja Marjomaa: “Valmennuksiemme asiakkaiden näkökulmasta mahdollisuuksia pitäisi saada tietoon esimerkiksi kuntouttavan työtoiminnan työntekijöille, joiden kautta tieto leviäisi asiakkaille. Asiakkaille voi olla vaikeaa päästä edes verkkosivuille, jos omat digitaidot ovat heikot.”
Seija Ollaranta: “Voisiko asiakkaat saada toiston kautta tottumaan sähköisen kirjaston käyttöön? Vähitellen asiakas rohkaistuisi käytössä, kun tietää miltä verkkopalvelu näyttää.”
Marja Lätti: “Asiakas innostuisi käyttämään palveluita omalla ajallaankin, kun ne tulisivat tutuksi. Myös kirjaston palvelujen esittely fyysisesti on tärkeää. Tilatkin tulisivat samalla tutuksi. Lainausautomaatin käyttö on hyvä esimerkki yksinkertaisesta digilaitteesta, jonka käyttöä on hyvä harjoitella yhdessä, jos se ei ole tuttu.”
Seija Ollaranta: “Tiloja esitellessä voi samalla vinkata lainausautomaatin käytöstä, ja kirjasto voi olla “vain kirjasto”, eli palvelu mahdollistaa fyysisten kirjojen lukemisen kaikille.”
Nadja Marjomaa: “Jatkossakin haluamme kannustaa digitaitojen kehittämisessä hyödyntämään olemassa olevia toimijoita ja heidän erityisosaamistaan. Miten Vaara-kirjastojen kanssa jatkossa pääsisi toteuttamaan tällaisia digituokioita?”
Marja Lätti: “Kirjastot tarjoavat monenlaisia työpajoja esimerkiksi tiedonhakuun tai tietoturvaan liittyen. Toimijoiden kannattaa olla yhteyksissä ja pitää yllä yhteistyötä, vaikka hankkeet päättyvät. Digi on yhteinen teema kaikille sosiaali- ja terveysalan ja työttömyyspalveluiden toimijoille. ”
Seija Ollaranta: “Yhteistyömme oli todella antoisaa ja opimme itsekin paljon. Fyysiset kirjastot ovat ennestäänkin olleet hyviä yhteistyökumppaneita esimerkiksi tietyn teemaviikon kirjallisuuden esille nostajana, näyttelytilana ja tapahtumien markkinoijana. Nyt vain pitää ajatella asioita digin näkökulmasta, mitä haluamme saada aikaan kirjaston tuella?”
Kirjoittajat:
Nadja Marjomaa, projektiasiantuntija, SoTyDigi-hanke, Karelia-ammattikorkeakoulu
Seija Ollaranta, projektiasiantuntija, SoTyDigi-hanke, Karelia-ammattikorkeakoulu
Salla Anttila, projektiasiantuntija, SoTyDigi-hanke, Karelia-ammattikorkeakoulu
Marja Lätti, informaatikko, Vaara-kirjastot
Lue lisää:
Digi-opastus Vaara-kirjastossa. https://vaara.finna.fi/Content/digiopastus
Sosiaali- ja työllisyysalan digipalvelut ja etäohjaus pitkien välimatkojen maakunnassa (SoTyDigi) -hanke. https://sotydigi.fi/
Artikkelisarjan ensimmäisessä osassa kuvasimme digivalmennuksia ja seuraavassa kolmannessa osassa esittelemme erilaisia asiakkaiden digitaitojen kartoitusmenetelmiä.