Erityisesti nuorten kokeman yksinäisyyden lisääntyminen on tunnistettu Pohjois-Karjalassa ilmiöksi, jonka vähentämiseksi halutaan tarttua toimeen monitoimijaisena yhteistyönä. Siun sote ja Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys perustivat keväällä 2021 yhteistyössä maakunnan muiden toimijoiden kanssa yksinäisyystyöryhmän. Työryhmässä on ollut alusta asti mukana myös Karelia-ammattikorkeakoulu, koska ilmiön esille nostaminen ja käsitteleminen osana sosiaali- ja terveysalan opintoja nähtiin tärkeäksi. Kuluneen lukuvuoden aikana Karelia-amk:n opiskelijat ovat jalkautuneet konkreettisin interventioin vähentämään nuorten yksinäisyyttä.
Yksinäisyystyöryhmä pyrkii tekemään yksinäisyyden näkyväksi
Yksinäisyystyöryhmän tavoitteena on nostaa yksinäisyys puheeksi maakunnan nuorten ja heidän ympärillänsä olevien aikuisten keskuudessa. Lisäksi tavoitteena on vähentää maakunnan asukkaiden yksinäisyyttä ja siihen kohdistuvaa häpeää, ymmärrystä yksinäisyydestä, tuottaa vertais- ja kokemustietoa sekä vahvistaa teemaan liittyvää osaamista.
Yksinäisyystyöryhmän tekemän yksinäisyyskyselyn (2021) perusteella nuoret kokevat yksinäisyyttä eniten koulussa ja nuoret toivoivat, että aikuiset ymmärtäisivät paremmin nuorten kokemaa yksinäisyyttä. Tuoreimpaan lukiolaisbarometriin (2022) vastanneista 31 % kokee vaikeuksia solmia läheisiä ystävyyssuhteita ja 28 % kokee kontaktien luomisen opiskelutovereihin todella vaikeana. Myös kouluterveyskyselyn tulokset viestivät yksinäisyyden kokemuksen lisääntymisestä lasten ja nuorten keskuudessa.
On siis tärkeää, että yksinäisyysteemaa käsitellään eri tavoin kouluissa, esim. teemapäivissä oppilaiden ja koulun aikuisten kanssa tai vanhempainilloissa vanhempien kanssa. Nuorten kokemukseen nojaten yksinäisyystyöryhmä on mm. koostanut materiaalia yksinäisyysteeman puheeksi ottamiseen nuorten kanssa, toteuttanut yksinäisyysvideon sosiaaliseen mediaan sekä antanut vanhempainiltahaasteen kouluille. Työryhmä toteutti myös materiaalin teeman käsittelemiseksi koulujen vanhempainilloissa.
Jalkautumalla yksinäisyyttä lieventämään
Karelia-ammattikorkeakoulun Hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistämisen harjoittelu (HTT-harjoittelu) -opinnot ovat tarjonneet hyvän mahdollisuuden opiskelijoille perehtyä yksinäisyys -teemaan hyvinvoinnin näkökulmasta ja viedä aihetta eri tavoin keskusteluun kouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa. Myös aikuisväestön koronan jälkeiset yksinäisyyden kokemukset on pyritty huomioimaan.
Yksinäisyystyöryhmän tekemän yksinäisyyskyselyn (2021) myötä kaikkien opintojakson toimeksiantojen teemoiksi suositeltiin jotakin aiheeseen liittyvää. Yksinäisyystyöryhmän kautta teemaa markkinoitiin Pohjois-Karjalan maakunnan kouluille ja oppilaitoksille. Syksyn 2022 ja kevään 2023 toimeksiantajiksi ilmoittautui useita kouluja ja yhteisöjä eri puolilta Pohjois-Karjalaa.
Toimeksiantajilla oli vapaus toivoa omaan yhteisöönsä sopivia lähestymistapoja yksinäisyys -teemaan. Toimeksiantoja oli lukukauden aikana toteuttamassa kahdeksan moniammatillista opiskelijaryhmää, joissa oli syksyllä yhteensä 177 ja keväällä 230 Karelia-amk:n sosiaali- ja terveysalan opiskelijaa. Opiskelijoita ohjasi molemmilla lukukausilla kahdeksan amk-opettajaa. Toiminta suunniteltiin, toteutettiin ja arvioitiin hyödyntäen terveyden edistämisen Precede-Proceed -mallia. Yhteensä syksyllä 2022 yksinäisyyssisältöisillä toimintapäivillä tavoitettiin noin 1190 nuorta tai aikuista. Kevään toteutuksessa yksinäisyysteemoissa oli osallistujia 341 eri ikäistä henkilöä. Korkeakoulun oppilashuollon toimintaan tehtyjen yksinäisyys- ja palautumisteemaisten tallenteiden käyttäjämääriä ei vielä tiedetä.
HTT-harjoittelun jälkipohdintoja
Yhteiskuntamme ja eri instituutioiden monet rakenteet ohjaavat valitettavasti toimimaan kiireessä; yksinäisyyttä ja kuormittuneisuutta lisäävästi. THL:n kouluterveyskyselyn (2021) mukaan lukiolaiset kokivat koulu-uupumusta vuonna 2021 noin 7 prosenttia enemmän kuin vuonna 2020. Lukiolaiset kokivat myös koulu-uupumuksesta aiheutuvaa väsymystä selvästi enemmän kuin vuonna 2020 ja 2019.
Eri ikäisten osallistujien palautumisen haasteet ja sen myötä lisääntynyt yksinäisyys nousevat esille HTT-harjoitteluun osallistuneiden opiskelijoiden koostamissa harjoitteluraporteissa. Osoittautui, etteivät lukion ykkösluokkalaiset esimerkiksi tunteneet kuuden viikon koulunkäynnin jälkeen toisiaan edes nimeltä. ARMI-hankkeen osallistujat taas totesivat, että yksinäisyyden ehkäisemiseen tarvitaan myös kohdattujen henkilöiden lähipiirin huomiointia ja arjessa ”mitä kuuluu?” -kysymyksen kysymistä ja hetkeen pysähtymistä.
Vaikka koulussa terveyden edistämisestä puhutaankin, nuoret kokevat, että terveysasioista ei puhuta koulussa riittävästi. Nuoret kokevat koulussa terveysasioista puhumisen kasvottomana ja toivovatkin enemmän kokemusperäistä tietoa ja matalan kynnyksen keskustelua pulmatilanteisiin. (Pohjois- Karjalan maakuntaliitto 2022.) HTT-harjoitteluissa kohdatuista peruskoululaisista moni kiitteli tukipalveluista saamastaan uudesta tiedosta ja ryhmäytymistä tukevista toimista. Näyttäisi siltä, että tiedontarve on peruskouluikäisillä osin tyydyttymätön tai kohtaamaton eli tietoa olisi tarjolla, mutta sen esitysmuoto ei motivoi tutustumaan. Pääasiallisin HTT-harjoittelun interventioiden vaikutus kohderyhmiin on ollut tietoisuuden ja tiedon lisääntyminen käsitellyistä aiheista.
Maakunnan koulujen arki näyttäytyi erittäin kiivastahtisena ja toimeksiantajien nimeämien yhteyshenkilöiden tavoittamisessa oli haasteita aiempaa enemmän. Näyttäisi siltä, että oppilaiden lisäksi koulujen henkilökunta on kuormittunutta, työtaakka iso ja budjetit tiukkoja. Tämä näkyi myös toimintapäiviä toteuttaneille amk-opiskelijoille ajoittaisina viestintähaasteina ja riittävän ennakkotiedon puuttumisena. Tästä huolimatta Karelian opiskelijat saivat monipuolisia oppimis- ja ohjauskokemuksia intervention suunnittelusta ja terveyden edistämisen toteutuksesta ja arvioinnista. Harjoitteluraporteissa kiiteltiin realistisen kuvan saamista terveyden edistämisen toteuttamisen haasteista ja onnistumisista.
Pohjois-Karjalan yksinäisyystyön tulevaisuus
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen aloitettua toimintansa vuoden 2023 alussa myös yksinäisyystyöryhmä etsii paikkaansa. Hyvinvointialueelle ollaan kokoamassa monitoimijaisia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen alueellisia kumppanuusryhmiä, joiden lisäksi toimii myös erityisiä teemaryhmiä. Tulevaisuus näyttää, jatkaako yksinäisyystyöryhmä toimintaansa omana teemaryhmänään, vai integroidaanko ilmiön käsittely osaksi laaja-alaisempia alueellisia kumppanuusryhmiä. Joka tapauksessa on tärkeää, että yksinäisyys on tunnistettu hyvinvointialueella laajaksi kaikkia ikäryhmiä koskevaksi ilmiöksi, jonka vähentämiseksi halutaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimenpiteillä vaikuttaa.
HTT-harjoittelun opintojakso on tällä hetkellä Karelia-ammattikorkeakoulun moniammatillisissa sosiaali- ja terveysalan opetussuunnitelmissa. Toimeksiantajia kaivataan edelleen joka lukukaudelle.
Harjoitteluraporttien analysoinnista, opintojaksopalautteista ja opiskelijoiden suullisista palautteista on nostettu opintojakson ja yhteistyön kehittämisen aiheita, joiden perusteella opintojaksoa ja työelämäyhteistyötä kehitetään edelleen. Yksinäisyysteemaan liittyen kehityskohde on toimintapäivien sisällön ohjaaminen entistä toiminnallisempaan ja osallistujia aktivoivampaan suuntaan. Samoin riittävän tarkan pohjatiedon saaminen kohderyhmästä ja sen havaituista haasteita auttaisi kohdentamaan toimintapäivien sisällön tarpeita vastaaviksi. Näin saataisiin entistä enemmän vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta. Interventioiden osallistujat ovat toivoneet lisää toteutetun tapaisia tuokioita, joissa heidät kohdataan suoraan toiminnallisten harjoitteiden avulla.
Yksinäisyystyöryhmän toteuttaman kyselyn (2021) kaltaista seurantaa tarvittaisiin, jotta tarve ja toiminta jatkossakin kohtaisivat. Tulevaisuudessa tulisi panostaa haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden kohtaamiseen; päihdekuntoutujien, maahanmuuttajien ja erityistä tukea tarvitsevien kohtaamiseen. Lapset ja nuoret säilynevät silti tärkeimpänä kohderyhmänä, heissä on Pohjois-Karjalan tulevaisuus.
Kiitokset
Kiitokset yksinäisyystyöryhmälle, mukana olleille opiskelijoille, toimeksiantajina toimineille ja harjoitteluraportteja analysoineille opiskelijoille; Heidi Laukkaselle, Kati Reiskolle ja Tiina Tikkanen-Nissiselle.
Lähteet:
Lukiolaisbarometri 2022. Suomen lukiolaisten liitto. https://lukio.fi/lukiolaisbarometri-2022-julkaistu/. Viitattu 4.4.2023.
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2022. Tiedotteet. Nuorten näkökulmaa hyvinvointipalveluiden kehittämiseen. https://pohjoiskarjala.fi/2022/05/nuorten-nakokulmaa-hyvinvointipalveluidenkehittamiseen/ Viitattu 4.4.2023.
THL kouluterveyskysely 2021. Kouluterveyskyselyn tulokset. https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/kouluterveyskysely/kouluterveyskyselyn-tulokset#alueittain Päivitetty 24.2.2023, viitattu 4.4.2023.
Yksinäisyystyöryhmän kysely 2021.
Kirjoittajat:
Anne Pyykkönen, kehittämispäällikkö, Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry
Anu Pukki, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu