Korkeakoulujen työelämäyhteistyö on muutoksessa työn murroksen myötä. Työelämäyhteistyöhön vaikuttavat muun muassa teknologinen kehitys, ennakoimattomat globaalit muutokset toimintaympäristössä sekä kestävän kehityksen haasteet. Tulevaisuudessa esimerkiksi erilaiset yrittäjyyden muodot ja epätyypilliset työsuhteet sekä projektimainen työ lisääntyvät.
Työelämäyhteistyön yhteistyökumppaneina ovat entistä enemmän keskisuuret-, pienet- tai yksinyrittäjät. Yritykset toivovatkin korkeakouluilta aktiivista, jatkuvaa sekä tavoitteellista yhteydenpitoa. (Jääskö ym. 2018.) Monet yritykset ovat kansainvälisiä ja tämä tuo erityisiä huomioitavia asioita työelämäyhteistyöhön. Yhteistyö työ- ja elinkeinoelämän kanssa erityisesti omalla alueella on myös ammattikorkeakoulun keskeinen tehtävä (Ammattikorkeakoululaki 2014/932, 6 §). Työelämäyhteistyö tulisikin nähdä tärkeänä osana opintojaksojen pedagogisessa suunnittelussa.
Työpaikoista on tullut entistä merkittävämpiä oppimisen ympäristöjä korkeakouluille (Kohti elinikäistä oppimista 2018), mikä edellyttää kiinteää yhteistyötä oppilaitosten ja työelämän välillä. Tätä kautta opiskelijoille tarjoutuu erilaisia mahdollisuuksia oppia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Tällaisia mahdollisuuksia ovat esimerkiksi opintojaksoihin integroituvat harjoittelut, työelämälähtöiset oppimistehtävät, projektit, toimeksiannot, opinnäytetyöt, työkokemuksen opinnollistaminen sekä monipuoliset työelämän tutkimus- ja kehittämistyöt. (Töytäri ym. 2019.) Näiden rinnalle kaivataan kuitenkin uusia yhteistyön muotoja työelämän murroksen myötä.
Opiskelijan oppimisella työelämän ja koulutuksen yhteistyönä on monia etuja niin opiskelijoille kuin opettajille ja työelämälle. Näitä etuja ovat Virtasen ym. (2022) mukaan:
- työelämän aidoissa ympäristöissä tapahtuva oppiminen ja osaamisen karttuminen vastaa paremmin työelämän tulevia osaamistarpeita,
- teorian ja käytännön yhdistäminen helpottuu,
- opiskelijoiden sitoutuminen opintoihin paranee ja keskeyttäminen vähenee,
- parantavat opiskelijoiden työllistymismahdollisuuksia,
- opettajat pysyvät ajan hermoille alansa työelämässä,
- työelämä kokee hyötyvänsä,
- oppilaitos ja opettaja saavat tietoa tulevaisuuden työelämässä tarvittavista osaamistapeista opetussuunnitelmia, opetusta ja jatkuvan oppimisen palvelujen kehittämistä varten,
- oppilaitosten ja työelämän tietoisuus toisistaan paranee.
Jotta yhteistyönä toteutettava opintojakso onnistuu, tulee oppiminen suunnitella huolella yhteistyössä työelämän kanssa. Työelämän aidoista tarpeista (esim. haasteet) nousevat tehtävät ja toiminnot voivat innostaa ja motivoida kaikkia osapuolia työskentelemään tavoitteen saavuttamiseksi. Opettajalla on keskeinen rooli oppimisen ohjaajana ja tukijana sekä koko prosessin ”johtajana” ja pedagogisena asiantuntijana.
Kaikkia opintoja ei ole tarkoituksenmukaista suunnitella ja toteuttaa työelämäyhteistyössä. Opettajan ammattitaitoa vaaditaankin siinä, milloin opintokokonaisuuden tavoitteet saavutetaan parhaiten tavanomaisia opiskelumuotoja käyttämällä ja milloin on järkevä hyödyntää työelämäyhteistyössä tapahtuvaa oppimista. (Virtanen ym. 2020.) Lisäksi opettajat kokevat, että heidän tulee varmistaa korkeakoulutasoinen oppiminen työelämäyhteistyössä (Töytäri ym. 2019).
Työelämäyhteistyössä toteutettavan oppimisen ja opetuksen yhteydessä nostetaan esille työelämäpedagogia. Sillä tarkoitetaan Tynjälän (2018) mukaan ”kaikkia käytänteitä, toimintatapoja ja pedagogisia menetelmiä, välineitä tai malleja, joissa joko toimitaan yhteistyössä työelämän kanssa tai joissa pyritään työelämätaitojen kehittämiseen substanssiopetuksen yhteydessä tai joskus myös erillisinä opintoinaan”. Määritelmä on varsin laaja ja pitää sisällään kaikenlaisen työelämäyhteistyön. Yksinkertaisuudessaan työelämäyhteistyö voi tarkoittaa esimerkiksi työelämästä tulevan vierailijaluennoitsijan pitämää luentoa opiskelijoille.
Työelämäyhteistyön malleja
Korkeakoulun ja työelämän välistä yhteistyötä voidaan tarkastella eri mallien avulla. Jääskelä, Nykänen ja Tynjälä (2018) ovat kuvanneet työelämäyhteistyön malleja seuraavasti:
- Spesialistinen malli: Työelämäyhteistyö on delegoitu siitä vastuussa oleville erityisasiantuntijoille, jolloin muiden opettajien ei tarvitse siitä huolehtia.
- Tiedeperustainen malli: korkeakoulut eivät ole työelämän palveluksessa, vaan niiden tehtävänä on tuottaa uutta tietoa ja toimia sitä kautta muutosagentteina yhteiskunnassa.
- Integratiivinen projektimalli: teoriaa ja käytäntö kytketään toisiinsa, mutta sitä tapahtuu lähinnä yksittäisillä kursseilla ja yksittäisten opettajien johtamana, yleensä työelämäprojektien kautta.
- Verkostoitunut toimintakulttuuri malli: työelämäyhteistyö on upotettuna toimintarakenteisiin ja opetussuunnitelmiin. Verkostoitumista sekä teorian ja käytännön yhteyttä tuetaan strategisella johtamisella.
Jääskö ym. (2018) tuovat vielä laajemman näkökulman työelämäyhteistyöhön. Seuraava kuva esittelee 14 erilaista korkeakoulujen työelämäyhteistyön muotoa (Kuvio 1).
Työelämäyhteistyön haasteita ja edellytyksiä
Opettajilla on tärkeä rooli työelämäyhteistyössä, mutta he tarvitsevat osaamisen lisäämistä ja tukea työelämäyhteistyön toteuttamisessa. Lisääntyvä työelämäyhteistyö edellyttää siirtymistä verkostomaiseen toimintatapaan ja monipuolisten taitojen hallintaan sekä pedagogiikan ja pedagogisten menetelmien uudistamiseen, joilla tuetaan opiskelijoiden teorian ja käytännön yhdistämistä (Kuvio 2). Lisääntyvän työelämäyhteistyön myötä opettajalähtöisestä toiminnasta siirrytään oppija- ja työelämälähtöiseen toimintaan, jolloin myös oppimiskäsitys muuttuu ja laajenee ulos korkeakouluyhteisöistä.
Teknologiat auttavat työelämäyhteistyön järjestämisessä
Uudet teknologiat lisäävät mahdollisuuksia suunnitella ja toteuttaa työelämäyhteistyössä annettavaa opetusta ja ohjausta. Verkko-opetusteknologiat auttavat niin opetuksen etäopetuksen järjestämissä kuin yhteyden pidossa yrityksiin. Erilaiset yhteistoiminnalliset työkalut auttavat puolestaan yritysten, opettajien ja opiskelijoiden välisessä projektien suunnittelussa.
Karelia-ammattikorkeakouluun on hankittu Tulevaisuuden työ hankkeessa erilaisia uusia oppimisympäristöjä ja teknologioita, joita voidaan hyödyntää tehtävässä työelämäyhteistyössä. Yhteissuunnittelutilat antavat mahdollisuuden yhteiseen suunnitteluun yrityksien ja koulujen välillä. Osallistuminen on mahdollista etänä tai paikan päällä. Canvas -studiossa yhteiset suunnittelut saadaan kätevästi alulle yrityksien ja oppilaitoksen välillä. Suunnitelmat saadaan kätevästi dokumentoitua ja jaettua eteenpäin sekä osallistuminen on mahdollista myös mobiilisti, jos ei pääse suunnittelemaan paikanpäälle.
Kansainvälisyys lisää monimuotoisuutta työelämäyhteistyöhön
Valtioneuvoston koulutuspoliittisen selonteon (2021) ennusteen mukaan korkeakoulujen uusien ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä kolminkertaistuu vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi myös valtaosa ulkomaalaisista opiskelijoista työllistyy ja jää valmistuttuaan Suomeen. Lisääntyvä kansainvälistyminen haastaa etsimään kansainvälisesti ja ekologisesti kestävää työelämäyhteistyötä ja pedagogisia ratkaisuja. Eri kulttuureista tulevien opiskelijoiden oppimis- ja toimintatavat sekä kulttuuriset erityispiirteet tulee huomioida myös työelämäyhteistyössä toteutettavissa opinnoissa.
Kumppanuus vaatii yhteisymmärrystä ja molemmin puolista sitoutumista
Tuloksellisen toiminnan saavuttamisessa työelämä ja ammattikorkeakoulut ovat riippuvaisia toisistaan. Yhteistyötä voi hankaloittaa työelämän ja koulutuksen erilaiset odotukset, roolit, tehtävät ja tavoitteet. Ammattikorkeakoulun ja työelämän välisen aidon ja pitkäaikaisen yhteistyön ja kumppanuuden syntyminen vaatii molemminpuolista yhteisymmärrystä, jaettuja tavoitteita, luottamusta ja sitoutumista. Jotta nämä voidaan saavuttaa, tarvitaan yhteisiä kohtaamisia, yhteissuunnittelua ja toistensa osaamiseen tutustumista ja kykyä tehdä aitoa yhteistyötä. Yhteistyömuotojen rakenteen ja pelisääntöjen selkeys auttavat pitkäkestoisen yhteistyön syntymistä.
Työelämäyhteistyön kehittämistä Tulevaisuuden työ -hankkeessa
Tulevaisuuden työ ESR -hankkeessa on kehitetty uusia ja erilaisia yritysyhteistyön muotoja. Yritysyhteistyötä on lähestytty muun muassa työelämästä tulevien todellisten haasteiden kautta ja niiden ratkaisemisesta yhdessä opiskelijoiden, opettajien ja työelämätoimijoiden kanssa. Yhteistyötä on rakennettu ensin yhteisten tapaamisten kautta työelämän edustajien kanssa, jonka jälkeen varsinaisia haasteita on lähdetty pohtimaan työpajoissa suuremmalla joukolla yhdessä opiskelijoiden kanssa. Tämä edellyttää kaikilta osapuolilta aikaa ja aitoa innostusta yhteisten päämäärien saavuttamiseksi, sekä löydettyjen haasteiden ratkaisemiksi sekä kehittämiseksi. (Hyttinen & Sihvo 2021)
Erilaisten ja uusien työelämäyhteistyön tekemisen muotoja on hankkeessa rakennettu myös kehittäjäopettajien projekteissa. Esimerkiksi median koulutuksessa Pilvi Dufva (2022) loi uudenlaisen mallin yritysyhteistyön järjestämiseen. Malli toi työelämäyhteistyöhön ja opiskelijoiden väliseen yhteistyöhön suunnitelmallisuutta, teki yhteistyöstä jatkuvaa toimintaa koko opintojakson ajalle sekä lisäsi vuorovaikusta yrityksen ja opiskelijoiden välillä. Tiiviimpi yhteistyö ja dialogi yrityksien kanssa lisää opiskelijoiden tietoisuutta tekemisen alla olevasta projektista ja yrityksen vaatimuksista. Opintojaksolla tehtävä työelämäyhteistyö opettaa opiskelijoille yhteistyön tekemisen muotoja ja vaatimuksia myös tulevaisuuden työelämää varten. (Dufva 2022)
Toisen kehittäjäopettajan, Mikko Hyttisen (2023) projektissa kehitettiin työelämäyhteistyötä liiketalouden sähköisen liiketoiminnan opintojaksoille sekä lähi- että monimuotokoulutuksissa. Liiketaloudessa opiskelee paljon opiskelijoita ja ryhmät ovat suuria, mikä tuo oman haasteen työelämäyhteistyön toteuttamiselle opintojaksolle. Yritysyhteistyö integroitiin opintojaksolle jatkuvaksi toiminnaksi koko opintojakson ajalle hyödyntäen yrityksen sähköiseen liiketoimintaan liittyen tehtäviä oppimistehtäviä sekä erillisen podcast harjoitustyön kautta. (Hyttinen 2023.). Podcasteilla saadaan lisäksi monipuolistettua ja tuotua vaihtelua opetukseen ja oppimiseen (Hyttinen 2022).
Yritysyhteistyö aloitettiin heti opintojakson alussa ja yhteistyöstä vastasivat pääasiassa opiskelijat itse. Podcastia varten haastateltiin vielä yrityksen edustajaa, mikä entisestään syvensi tehtyä yhteistyötä. Opettaja toimi fasilitaattorina, auttaen opiskelijoita eteen tulleissa haasteissa, yritysyhteistyössä, sisällön ohjaamisessa sekä käytettyjen teknologioiden käytössä. Yritysyhteistyö rakentui koko opintojakson kattavaksi kokonaisuudeksi ja dialogiksi yrityksen ja opiskelijoiden välillä. Yritys sai kehittämisideoita sähköisen liiketoiminnan kehittämiseksi ja podcastin hyödynnettäväksi liiketoiminnan kehittämisessä. Opiskelijat saivat uusia kokemuksia työelämäyhteistyöstä sekä käytännönläheisen näkökulman opiskeltaviin aiheisiin. (Hyttinen 2023.)
Kirjoittajat:
Mikko Hyttinen, lehtori, digimentori, kehittäjäopettaja, Tulevaisuuden työ ESR-hanke, Karelia-ammattikorkeakoulu
Päivi Sihvo, lehtori, projektipäällikkö, Tulevaisuuden työ ESR-hanke, Karelia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Dufva, P. 2022. Uudenlainen yhteissuunnittelumalli opiskelijoiden työelämäprojekteihin. Pulssiportaali 29.4.2022. https://kareliatesti.meitadev.fi/2022/04/uudenlainen-yhteissuunnittelumalliopiskelijoiden-tyoelamaprojekteihin
Hyttinen, M., Sihvo, P. 2022. Työelämäyhteistyötä ja haasteiden ratkaisua Siun soten kanssa verkkotyöpajassa. Tulevaisuuden työ -hankkeen blogi. https://tulevaisuudentyo.karelia.fi/2021/11/tyoelamayhteistyota-ja-haasteiden-ratkaisua-siun-soten-kanssa-verkkotyopajassa/
Hyttinen, M. 2022. Podcast-pedagogiikalla monipuolisuutta ja vaihtelua opetukseen ja oppimiseen. Tulevaisuuden työ -hankkeen blogi. https://tulevaisuudentyo.karelia.fi/2022/03/podcast-pedagogiikalla-monipuolisuutta-ja-vaihtelua-opetukseen-ja-oppimiseen/
Hyttinen, M. 2023. Työelämäyhteistyötä ja podcasteja sähköisen liiketoiminnan opintojaksolla. Pulssiportaali 25.4.2023. https://kareliatesti.meitadev.fi/2023/04/tyoelamayhteistyota-ja-podcasteja-sahkoisen-liiketoiminnan-opintojaksolla/
Jääskelä, P., Nykänen, S., & Tynjälä, P. 2018. Models for the development of generic skills in Finnish higher education. Journal of Further and Higher Education, 42(1), 130–148.
Jääskö, P., Korpela, M., Laaksonen, M., Pienonen, T., Davey, T. & Meerman, A. 2018. Korkeakoulujen työelämäyhteistyön tilannekuva. www.crazytown.fi
Kohti elinikäistä oppimista. 2019. Yleinen tahtotila, rahoituksen periaatteet ja muutoshaasteet. Sitra. https://www.sitra.fi/julkaisut/kohti-elinikaista-oppimista/
Tynjälä, P. 2018. Alustus ”Miksi työelämäpedagogiikkaa?” Työpeda-hankkeen seminaarissa 8.11.2018 ammattikorkeakoulu Arcadassa. https://www.tyopeda.fi/videot/miksi-tyoelamapedagogiikkaa
Töytäri, A., Tynjälä, P., Vanhanen-Nuutinen, L., Virtanen, A., & Piirainen, A. 2019. Työelämäyhteistyö ammattikorkeakouluopettajan osaamishaasteena. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 21(1), 14–30.
Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko. Valtioneuvoston julkaisuja 2021:24. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162995/VN_2021_24.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Virtanen, A., Tynjälä, P., & Helin, J. 2020. Työelämäpedagogiikka käsitteenä ja tutkimuskohteena. In A. Virtanen, J. Helin, & P. Tynjälä (Eds.), Työelämäpedagogiikka korkeakoulutuksessa (pp. 21-25). Koulutuksen tutkimuslaitos. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8414-4
Virtanen, A., Tynjälä, P., Virolainen, M., & Heikkinen, H. L. T. 2022. Opiskelijan oppiminen työelämäyhteistyössä: pedagoginen näkökulma. In K. Mäki, & L. Vanhanen-Nuutinen (Eds.), Korkeakoulupedagogiikka: ajat, paikat ja tulkinnat (pp. 172-191). Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Haaga-Helian julkaisut, 7/2022. https://www.haagahelia.fi/sites/default/files/file/2022-08/Korkeakoulupedagogiikka_screen.pd
Artikkelikuva: ThisisEngineering RAEng on Unsplash
