UpTech-hankkeen väki on vieraillut ahkerasti tekniikan alan yrityksissä Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon alueella. Yhtenä hankkeen tavoitteena on kehittää alueen yritysten ja oppilaitosten verkostoa, joka hyödyttää sekä yrityksiä että oppilaitoksia. Hankkeessa on tunnistettu erilaisia alueen yritysten osaamistarpeita ja pohdittu keinoja osaajien kouluttamiseksi ja houkuttelemiseksi maakuntaan. Mallia yritysten ja oppilaitosten syvempään yhteistyöhön on haettu myös Saksasta.
Yritysvierailuilta näkemyksiä osaajatarpeeseen
Uptech – tulevaisuuden osaajia Itä-Suomeen on Karelia-ammattikorkeakoulun, Savonia-ammattikorkeakoulun ja Itä-Suomen yliopiston yhteinen hanke, jonka yhtenä tavoitteena on edistää tekniikan alan vetovoimaa ja korkeasti koulutetun työvoiman saantia Pohjois-Karjalaan ja Pohjois-Savoon. Hankkeessa myös muun muassa edistetään diplomi-insinöörikoulutusta Itä-Suomessa ja suunnitellaan jatkuvaan oppimiseen suunnattuja koulutusmoduleita teknologiateollisuuden tarpeisiin.
Hankkeen väki on vieraillut ahkerasti eri yrityksissä Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon alueella. Viimeisen puolen vuoden aikana olemme vierailleet lähes kymmenessä yrityksessä painottuen erityisesti valmistavan teollisuuden yrityksiin.
Vierailuilla olemme päässeet käymään hedelmällistä keskustelua yritysten edustajien kanssa yhteistyöstä sekä alueen osaamis- ja koulutustarpeista. Olemme esitelleet paikallisten korkeakoulujen tarjontaa, ja yritykset ovat puolestaan kertoneet omista koulutustoiveistaan. Erilaisia toiveita on ollut yksittäisistä täsmäkoulutuksista aina laajempiin, kokonaisten tutkintojen sisällölliseen kehittämiseen liittyen.
Yritysyhteistyö hyödyttää kaikkia osapuolia
Tekniikan alan oppilaitosten kannalta yhteydet yrityksiin ovat välttämättömiä. Tekniikan alan koulutuksessa korostuu muun muassa aitojen harjoittelu- ja opinnäytetyöpaikkojen tarve. Tällaisia positioita löytyy lähinnä tekniikan alan yrityksistä.
Karelialla on perinteisesti ollut vahva yritysyhteistyön tahto ja henki. Itä-Suomen yliopistossa aloitettavan tekniikan koulutuksen myötä tämä tahtotila on laajentunut myös yliopistoon. Siten yritysvierailut ovat tarjonneet verkostoitumismahdollisuuksia myös yliopiston tekniikan alan koulutuksen henkilökunnalle.
Yritysten edustajat ovat ottaneet oppilaitosten edustajat innolla vastaan. Yrityksiä vaivaa osaajapula, ja erityisesti monien tekniikan alojen osaajista suorastaan taistellaan. Yritykset ovat varsin innokkaita saamaan kontakteja opiskelijoihin jo oppilaitosvaiheessa, ja sitouttaisivat mielellään lupaavia tulevaisuuden taitajia esimerkiksi harjoittelupaikkoja tarjoamalla jo opintojen aikana.
Tiedolla johtamisen ja automaation taidot korostuvat
Yritysten johtohenkilöiden kanssa keskustellessamme maakunnan yrityksissä vaikuttaa olevan pulaa erityisesti automaation ja robotiikan osaajista. Tämän lisäksi tiedolla johtamisen, datankäsittelyn ja lean-osaamisen taidot ovat kysyttyjä. Näiden alojen osaajia ei välttämättä ole vapailla markkinoilla lainkaan, joten osittain yritykset joutuvat myös itse kouluttamaan tarvitsemiaan taitajia. Monilla yrityksillä olisi kysyntää erilaisille täsmäkoulutuksille näihin aihealueisiin liittyen.
Yritysten käytännöt työntekijöiden omien opintojen tukemiseen vaihtelevat. Osassa yrityksistä on hyvin selvät prosessit työntekijöiden osaamisen kehittämiselle. Esimerkiksi käytänteet työnkierrolle sekä erilaiset polut asiantuntijuuden kehittämiseen ja jopa johtoasemiin siirtymiselle ovat olemassa.
Osa yrityksistä puolestaan vielä miettii käytänteitä osaamisen kehittämiselle, ja lisäkouluttautuminen saattaa olla työntekijän omalla vastuulla. Työntekijän kouluttautuminen saattaa herättää myös pelkoa siitä, menetetäänkö lisää kouluttautunut työntekijä toiselle työnantajalle, mikäli uutta koulutusta vastaavaa positiota ei ole tarjolla.
Useissa yrityksissä on huomattu, että koulutusväylien ja itsensä kehittämisen mahdollisuuksien tarjoaminen saattaa tulevaisuudessa olla rekrytointivaltti. Mikäli osaavan työvoiman kysynnän ja tarjonnan välinen suhde jatkuu nykyisenkaltaisena, joutuu yhä useampi yritys pohtimaan vakavasti, millä keinoin yritys saa houkuteltua ja sitoutettua kilpailtuja osaajia organisaatioonsa.
Automaatiotarve kasvaa jatkossa
Toiminnan automatisointi on merkittävä tekijä yrityksen kilpailukyvyn ylläpidossa ja kehittämisessä. Kilpailukyvyn ylläpitämiseen ollaan myös valmiita investoimaan, tämän näimme konkreettisesti yritysvierailujen aikana. Useissa yrityksissä esimerkiksi valmistellaan uusia robotisoituun valmistukseen liittyviä automaatiolinjastoja.
Työtehtävien, työvaiheiden ja tuotannon automatisointi vaatii vankkaa osaamista työtehtävistä sekä syvällistä ymmärrystä automaatiosta ja robotiikasta. Näitä taitoja vaaditaan niin laitteita suunnittelevilta kuin myös niitä käyttäviltä henkilöiltä. Sekä automaation taitavista suunnittelijoista että käyttäjistä on pula, ja aloille tarvitaan lisää koulutusta.
Uptech-hankkeessa on pohdittu käytänteitä, joilla myös oppilaitosten osaamista ja opetustarjontaa voitaisiin tuoda normaaliksi osaksi yritysten kehittämiskäytänteitä. Uptech-hankkeessa kehitetyt osaajakortit saattavat olla yksi ratkaisuehdotus tähän ongelmaan. Karelia-ammattikorkeakoulun jatkuvan oppimisen tarjonnassa on myös jatkuvasti kursseja, joilla opetetaan juuri yrityksien kaipaamia taitoja.
Saksassa hyviä kokemuksia yritysten ja oppilaitosten yhteistyöstä
Uptech-hankkeen väki vieraili kesäkuussa Saksassa Hannoverin teknologiamessuilla ja tutustumassa paikallisten yritysten ja oppilaitosten yhteistyöhön. Esimerkiksi eräällä paikallisella ammattikorkeakoululla on yli 150 yrityspartneria, ja korkeakoulun yritysyhteistyömuotoihin kuuluvat mm. yritysten kanssa tehtävät käytännön projektit, yrityksissä tehtävät opinnäytetyöt sekä yritysvierailut. Yritysten kanssa on myös yhteisiä asiantuntijarinkejä, ja yritykset pyrkivät tunnistamaan ja rekrytoimaan nuoria lupauksia jo opintojen aikana.
Insinöörikoulutuksessa yritysyhteistyö on Saksassa osittain pidemmällä kuin Suomessa. Esimerkiksi insinööritutkinnosta lähes puolet saatetaan suorittaa yrityksen tiloissa, opintojen ohella työskennellen. Malli sitouttaa opiskelijan jo opintojen aikana yritykseen.
Saksassa monen seudun ongelmakentät ovat samantyyppisiä kuin Itä-Suomessa. Osaavasta työvoimasta on jatkuva pula, ja osaajat karkaavat helposti muihin maisemiin. Saksalaisesta yritysten ja oppilaitosten klusteriajattelusta voisikin olla apua myös Itä-Suomen yritysten rekrytointi- ja sitouttamisongelmiin.
Laajemmin saksalaista insinöörikoulutusmallia on esitelty Uptech-hankkeen aiemmassa julkaisussa.
Yhteenveto
Tekniikan alan osaajista on pula, ja yhtenä ratkaisuna ongelmaan Uptech-hanke pyrkii luomaan yhteistyöverkostoja tekniikan alan yritysten ja oppilaitosten välille. Olemme vierailleet lukuisissa alueen yrityksissä. Vierailemistamme yrityksistä lähes kaikissa on jatkuva osaajatarve.
Jatkossa yritysten taistelu osaajista kiihtyy entisestään, ja myös erilaisille täsmäkoulutuksille tulee olemaan tarvetta. Saksalainen yritysten ja oppilaitosten kiinteän yhteistyön malli saattaisi tuoda ratkaisuja myös Itä-Suomen teknologia-alan yritysten tarpeiden ja oppilaitosten tarjonnan kohtaantopulmiin.
Kirjoittajat:
Panu Ojala, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Jarno Mertanen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Atte Enwald, projektikoordinaattori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Artikkelikuva: ThisIsEngineering
