INVEST4EXCELLENCE on Karelia-ammattikorkeakoulun ensimmäinen Horisontti-ohjelmarahoituksen saanut hanke. Sen tavoitteena on luoda yhteiset puitteet eurooppalaisten korkeakoulujen (ml. Karelia) muodostaman INVEST-allianssin TKI-toiminnalle etenkin kestävään kehitykseen liittyen. Hankkeessa työskentelystä on löytynyt osaamisen kehittämisen paikkoja niin projektitoiminnan konkarille kuin tuoreelle hanketoimijallekin.
Tavoitteena kansainvälinen TKI-ekosysteemi
INVEST4EXCELLENCE (I4E) on Karelia-ammattikorkeakoulun ensimmäinen Euroopan unionin Horisontti 2020 -puiteohjelmasta rahoituksen saanut hanke. Ohjelmassa on keskeistä Euroopan kilpailukyvyn ja kestävän kehityksen edistäminen kansainvälisen huipputason tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kautta. INVEST4EXCELLENCE tukee monin tavoin Karelian strategisia tavoitteita vähähiilisyyden edistämisessä, kansainvälisessä verkostoitumisessa ja strategisessa tki-yhteistyössä sekä osaamisen kehittämisessä. I4E-hankkeen suunnittelusta ja kirjoittamisesta on vastannut Karelian kansainvälisten asioiden päällikkö, KT Liisa Timonen.
Hanke on jatkumoa INVEST-korkeakouluverkoston (INVEST University Alliance) kehittämistyölle, jossa Karelia-ammattikorkeakoulu on ollut mukana vuodesta 2020 lähtien. Korkeakouluverkostoon kuuluu tällä hetkellä Karelian lisäksi korkeakoulut Slovakiasta (Slovak University of Agriculture), Bulgariasta (University of Agribusiness and Rural Development), Kreikasta (University of Thessaly) ja Hollannista (Van Hall Larenstein University of Applied Sciences). Verkoston tavoitteena on myös laajentua lähitulevaisuudessa.
INVESTin sisarhankkeena INVEST4EXCELLENCE pyrkii konsortiossa mukana olevien korkeakoulujen kanssa luomaan yhteiset puitteet ja käytänteet TKI-toiminnalle (tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta) sekä rakentaa yhteinen TKI-ekosysteemi. Toiminnassa panostetaan kansainvälisen osaamisen jatkuvaan kehittämiseen sekä alueellisten toimijoiden suunnitelmalliseen osallistamiseen kehitystyöhön. Sitran tuoreen selvityksen (Sitra 2022) mukaan juuri ekosysteemisen toiminnan ja ajankohtaisen alueellisen tiedon rooli korostuu tulevaisuudessa osaamisen kehittämisessä erilaisissa organisaatioissa ja yrityksissä, kun toimintaympäristö on jatkuvassa muutoksessa ja muuttuu yhä monimutkaisemmaksi.
Karelia luotsaa INVEST4EXCELLENCE-hankkeessa työpakettia, joka kehittää korkeakouluverkoston TKI-toiminnan valmiuksia ja osaamista (capacity building). Hankkeessa kartoitetaan verkostolle yhteistä TKI-osaamispalettia sekä osaamisen kehittämisen työkaluja liittyen niin avoimeen tieteeseen ja tutkimukseen kuin sidosryhmätyöskentelyn tueksi.
Kumppaniverkoston osaamisen kehittäminen
Työpaketin kehitystyön alkuvaiheen tehtävänä oli laatia yhteiskehittäen TKI-osaamismatriisi (RDI competence matrix). Matriisin avulla on pyritty laajentamaan ymmärrystä kestävän kehityksen toimitusketjuihin liittyvästä TKI-osaamisen tilasta ja tarpeista kirjallisuuskatsauksen, organisaatiokohtaisten selvitysten ja sidosryhmähaastattelujen avulla. Aineiston monipuolisen alueellisen kattavuuden varmistamiseksi hyödynnettiin kirjallisuuskatsauksessa englanninkielisten julkaisujen lisäksi kumppanikorkeakoulujen alueellisilla pääkielillä kirjoitettuja julkaisuja. Kirjallisuuskatsauksista saamamme tieto toimi pohjana, kun suunnittelimme lomakkeet ja sidosryhmähaastattelurungot kunkin kumppanikorkeakoulun olemassa olevan TKI-osaamisen ja toisaalta osaamistarpeiden selvittämiseksi.
Haastatteluaineistoa kerättiin kunkin kumppanikorkeakoulun julkisen ja yksityisen sektorin sidosryhmien kestävän kehityksen ja toimitusketjujen asiantuntijoilta. Julkisen toiminnan puolelta mukana oli henkilöitä mm. aluehallinnosta ja kuntien kehittämiselimistä. Yksityiseltä sektorilta asiantuntijuuttaan jakoivat puolestaan alueelliset ja kansainväliset toimijat, joiden osaamisalueita olivat kestävän kehityksen osaaminen ja tuotteet, hyödykevaihto, maaseudun ja maatalouden kehittäminen, luomuviljely, ruokaturvallisuus ja ruuan ravinteikkuus. Aineistosta esille nousseet kompetenssit luokiteltiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin ja lopputuotoksena koostettiin osaamismatriisi.
Kansainvälinen tutkimustyö ja teknologiat
Kansainvälinen tutkimustyö vaatii monenlaista asiantuntijuutta ja ennen kaikkea joustavuutta. Eri maista tulevien kumppaneiden ja erilaisten organisaatiokulttuurien välille täytyy rakentaa yhteisymmärrys ja yhteiset toimintatavat. Organisaatiotyypit, -rakenteet ja -koot vaihtelevat myös korkeakoulukategorian sisällä ja korkeakoulujen vuodenkierto ja hallintomallit voivat olla hyvinkin erilaisia. Lisäksi arjen yhteistyötä värittävät eri aikavyöhykkeet, lomakierrot ja lukuvuosirytmi, erilaiset kokouskäytänteet ja -teknologiat, käsite-erot ja monet muut asiat.
Itse tutkimusprosessissa on korostunut kattavan ja perusteellisen tutkimussuunnitelman ja toimivan kommunikaation merkitys, kun tutkimusaineiston keräämisessä on osallistettu kumppanikorkeakouluja eri puolilta Eurooppaa. Projektin sisäisessä viestinnässä käytetään Basecamp-alustaa, joka mahdollistaa tiimeille keskitetysti monipuoliset viestintä-, tehtävienhallinta- ja tiedonjako-ominaisuudet. Tämä on helpottanut päivittäisen käytännön työn järjestämistä ja hankkeen työskentely on saatu tapahtumaan pääosin yhdessä paikassa pirstaloitumatta eri viestintäkanaviin. Hankkeen kirjallisuuskatsauksessa hyödynsimme lisäksi Covidence-ohjelmistoa, joka vaikutti toimivalta työkalulta systemaattisen kirjallisuuskatsauksen työstämiseen ja lähteiden yhteishallintaan tutkimusryhmässä.
Monitoimijaisessa konsortiossa projektin johtamistaidot, toimenpiteiden huolellinen suunnittelu ja aikataulutus, tehtävien vastuuttaminen sekä aktiivinen sisäinen viestintä ovat keskeisiä asioita. Horisonttihankkeissa työskentelevät henkilöt ovat keskimäärin kokeneempia akateemisella urallaan ja siten usein myös kiireisiä, joten heidän sitouttamisensa kannalta tehtävien ennakointi ja hyvä aikataulutus ovat erittäin tärkeitä. Kilpaillussa eurooppalaisessa rahoitusohjelmassa ollaan myös rahoittajan puolelta vastaavasti tarkempia tuotosten laadun ja vaikuttavuuden suhteen, joten napakka projektijohtaminen sekä jatkuva arviointi ja parantaminen ovat avainasemassa.
Avoimen tieteen ja tutkimuksen osaaminen yhä tärkeämpää
Avoimen tieteen käytänteiden tuntemus on noussut tärkeäksi osaksi tutkimustyön asiantuntijan ammattitaitoa. Horisontti 2020 -puiteohjelman yhtenä tavoitteena on edistää Euroopan unionin linjausten mukaisesti avointa tiedettä ja tutkimusta, ja INVEST4EXCELLENCE on yksi pilottihankkeista avoimen tutkimusdatan hyödyntämiseen liittyen (Pilot on Open Research data on Horizon2020).
Avoin tiede ja tutkimus edistää tieteen tekemistä ja sen yhteiskunnallista vaikuttavuutta yhä vahvemmin digitalisoituvassa maailmassa. INVEST4EXCELLENCE -hankkeen projektipäällikkö Helena Puhakka-Tarvainen on työskennellyt avoimen tieteen kehittämisen parissa vuodesta 2016 lähtien:
-Suomalaisissa ammattikorkeakouluissa avoimuus sidosryhmiin päin on ollut itsestäänselvyys jo vuosia, mutta näin ei ole kaikkialla eurooppalaisessa korkeakoulukentässä. INVEST4EXCELLENCE-hanke tarjoaakin Karelialle mahdollisuuden jakaa omia hyväksi havaittuja avoimen tieteen käytänteitä ja työkaluja muille kumppaneille, mutta oppia toki myös muilta. Yhteisenä tavoitteena on kehittää erityisesti TKI-henkilöstön avoimuuden osaamista, Helena Puhakka-Tarvainen kertoo.
Avoimuus ei kuitenkaan tarkoita totaalista avoimuuden vaatimusta, vaan ennemminkin koko tutkimusprosessin lävistävää suunnitelmallista ja perusteltua pyrkimystä kohti avoimuutta niiltä osin kuin se on mahdollista eri tutkimuksen teon vaiheissa. Avoimen tieteen iskulauseena onkin: ”As open as possible, as closed as necessary”. Käytännössä tämä tarkoittaa, että tutkimusaineistojen, -menetelmien ja -julkaisuiden tulisi noudattaa FAIR-periaatteita eli olla löydettävissä (Findable), saavutettavia (Accessible), yhdisteltävissä (Interoperable) sekä uudelleen hyödynnettävissä (Reusable) parhaalla mahdollisella tavalla tekijänoikeuksia ja yrityssalaisuuksia kunnioittaen.
Mielekkäitä kehittymismahdollisuuksia kansainvälisessä hanketyössä
Kokonaisuudessaan hanketyö Horisontti-rahoitteisessa hankkeessa on tarjonnut monipuolisia haasteita ja kehittymismahdollisuuksia niin tuoreelle hanketyöläiselle kuin myös kokeneelle hanketyön ammattilaiselle.
-Hanketyössä olen päässyt kehittämään osaamistani jatkuvasti ja toden teolla olemaan työkseni utelias. Olen kokenut erittäin motivoivaksi, että Kareliassa osaamisen kehittämiseen on kannustettu vahvasti. Olen työtehtävien lomassa opiskellut mm. avoimen tieteen ja tutkimuksen sisältöjä sekä YK:n kestävän kehityksen kurssin. Koen, että avoimen tieteen ja kestävän kehityksen teemojen pohtiminen kootusti teemakokonaisuuksittain on ollut itselleni toimiva tapa jäsentää ja syventää pirstaleisessa hanketyön maailmassa opittuja sisältöjä. Lisäksi myös laadullinen tutkimustyö on tullut tämän projektin myötä tutummaksi, sanoo projektiasiantuntija Tiina Muhonen.
Kokeneelle projektipäälliköllekin hyppääminen rakennerahastoista horisonttihankkeeseen on ollut osittain hyppy tuntemattomaan.
-Omista väitöstutkimusvuosista on jo niin kauan, että tutkimusmenetelmiä on täytynyt palautella mieleen ja tutustua myös tuoreeseen kirjallisuuteen. Lisäksi luonnontieteilijälle laadulliset menetelmät eivät ole tulleet aiemmalla uralla niin tutuiksi. Kansainvälinen kollegaverkosto Euroopan huippuyliopistoista on ollut mielenkiintoinen ympäristö kehittää omaakin osaamista, toteaa Helena Puhakka-Tarvainen.
INVEST4EXCELLENCE-hankkeen ensimmäinen toimintavuosi lähestyy loppuaan ja kehittämistyössä on päästy hyvin vauhtiin. Hankkeen kuulumisia voi seurata hankkeen verkkosivuilta. Elokuussa 2022 hanketiimiin liittyi mukaan FT Kristiina Väänänen, joka on tehnyt aiempaa työuraansa mm. Itä-Suomen yliopistossa. Kristiina ottaa haltuunsa hankkeessa luotavan TKI-strategian kehittämisen yhteistyössä kumppaneiden kanssa, sekä projektipäällikön tehtävät Helenan siirtyessä täysipäiväiseksi yrittäjäksi. Koko INVEST-kehittämistyötä Kareliassa johtaa kansainvälisten asioiden päällikkö KT Liisa Timonen.
Kirjoittajat:
Helena Puhakka-Tarvainen, projektipäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu
Tiina Muhonen, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Liisa Timonen, kansainvälisten asioiden päällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Basecamp. 2022. The All-In-One Toolkit for Working Remotely. https://basecamp.com/ 8.8.2022
Covidence. 2022. Better systematic review management. https://www.covidence.org/ 8.8.2022.
European Commission. 2022. Horizon 2020 . https://ec.europa.eu/info/research-and-innovation/funding/funding-opportunities/funding-programmes-and-open-calls/horizon-2020_en#programme-analysis
European Commission. 2019. Commission to invest €11 billion in new solutions for societal challenges and drive innovation-led sustainable growth. https://ec.europa.eu/info/news/commission-invest-eu11-billion-new-solutions-societal-challenges-and-drive-innovation-led-sustainable-growth-2019-jul-02_en 21.07.2022.
Directorate-General for Research and Innovation. 2018. Avoin tutkimusdata – käyttöönotto Horisontti 2020 -ohjelmassa. http://data.europa.eu/88u/dataset/open-research-data-the-uptake-of-the-pilot-in-the-first-calls-of-horizon-2020?locale=fi 21.07.2022.
Sitra. 2022. Tulevaisuuden osaaminen syntyy ekosysteemeissä. Uuden osaamisjärjestelmän kuvaus. Sitran selvityksiä 204. https://www.sitra.fi/app/uploads/2022/03/sitra-tulevaisuuden-osaaminen-syntyy-ekosysteemeissa.pdf 21.07.2022.
Vastuullinen tiede. 2020. Fair-periaatteet tukevat hyvää tutkimuslaatua. https://vastuullinentiede.fi/fi/jatkokaytto/fair-periaatteet-tukevat-hyvaa-tutkimuslaatua 21.07.2022.
Artikkelikuva: Vecteezy