Niittymaisema jossa apilan kukka

Tutkintolautakunnan rooli opiskelijavalintaa koskevassa muutoksenhaussa

Ammattikorkeakoululain (932/2014) 28 §:n mukaan ammattikorkeakouluun otetaan opiskelijoita suorittamaan ammattikorkeakoulututkintoa, ylempää ammattikorkeakoulututkintoa tai erikoistumiskoulutusta. Opiskelijavalinnan perusteista päättää jokainen ammattikorkeakoulu itsenäisesti.

Opiskelijavalintaan tyytymätön hakija saa vaatia opiskelijaksi ottamista koskevaan päätökseen muutosta ammattikorkeakoululain 57 §:ssä säädetyn mukaisesti. Oikaisua vaaditaan ammattikorkeakoulun toimielimeltä. Jokainen ammattikorkeakoulu päättää itsenäisesti, missä toimielimessä oikaisuvaatimukset käsitellään. Karelia-ammattikorkeakoulun johtosäännön mukaan opiskelijavalintaa koskevat oikaisuvaatimukset ratkaisee tutkintolautakunta.

Tässä artikkelissa käsitellään opiskelijavalintaan liittyvän oikaisuvaatimuksen ratkaisemista tutkintolautakunnassa. Artikkelissa keskitytään siihen, millaisia ratkaisuvaihtoehtoja lautakunnalla on asiassa. Artikkelissa asiaa lähestytään etenkin YAMK-koulutuksissa käytettyjen ennakkotehtävien ja haastattelun näkökulmasta. Samat säännöt soveltuvat kuitenkin myös muihin valintatapoihin.

Hakijalla on aina muutoksenhakuoikeus

Nykyisin yleisin valintatapa ammattikorkeakouluopintoihin on todistusvalinta, jossa ammatillisen perustutkinnon tai ylioppilastutkinnon arvosanat pisteytetään. Lisäksi ammattikorkeakoulut käyttävät yhteistä valtakunnallista digitaalista valintakoetta. Jokainen ammattikorkeakoulu päättää kuitenkin opiskelijavalinnasta itsenäisesti, minkä vuoksi ammattikorkeakoulussa voi olla käytössä myös toisenlaisia valintatapoja. Ammattikorkeakoululla voi olla tiettyyn koulutukseen oma valintakoe, joka voidaan toteuttaa perinteisenä paperikokeena, haastatteluna, ennakkotehtävinä, valintakurssina tai näiden sekoituksena. Valintatavasta riippumatta hakijalla on laissa turvattu oikeus hakea valintapäätökseen muutosta.

Ammattikorkeakoululain 57 §:n mukaan opiskelijavalintaan liittyvä oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa tuloksien julkaisemisesta. Ammattikorkeakoulun on tuloksien julkaisemisen yhteydessä kerrottava, miten hakija voi saada tiedon valinnassa noudatettujen perusteiden soveltamisesta häneen ja miten oikaisuvaatimus tehdään. Oikaisuvaatimuksen johdosta ei saa muuttaa opiskelijavalinnan tulosta kenenkään opiskelijaksi valitun vahingoksi. Viimeisin tarkoittaa sitä, että hakijan oikaisuvaatimuksen hyväksyminen ei peruuta kenellekään muulle myönnettyä opiskeluoikeutta, vaan oikaisuvaatimuksen tekijä otetaan opiskelijaksi jo aiemmin hyväksyttyjen lisäksi.

Ratkaisuvaihtoehdot perustuvat lakiin

Oikaisuvaatimusmenettelystä säädetään tarkemmin hallintolain (434/2003) 7 a luvussa. Lain 49 g §:n mukaan viranomainen voi oikaisuvaatimusta käsitellessään muuttaa alkuperäistä päätöstä, kumota päätöksen tai hylätä oikaisuvaatimuksen. Asia voidaan myös palauttaa alkuperäisen päätöksen tehneelle taholle uudelleen käsiteltäväksi. Viranomainen voi myös jättää oikaisuvaatimuksen kokonaan tutkimatta, jos oikaisuvaatimusta ei ole tehty määräajassa. (HE 226/2009 vp, 59.)

Hallintolain 49 g §:n mukaan viranomaisen tulee myös perustella ratkaisunsa ottamalla kantaa oikaisuvaatimuksessa esitettyihin vaatimuksiin. Perusteluissa on kerrottava, mitkä asiat ovat vaikuttaneet lopputulokseen ja mihin säännöksiin lopputulos perustuu (HE 226/2009 vp, 59).

Opiskelijavalinnan sisällöllinen tutkiminen

Etenkin YAMK-koulutuksissa opiskelijavalinnassa käytetään kirjallisia ennakkotehtäviä ja haastatteluja. Jos hakijan oikaisuvaatimus perustuu väitettyyn kirjallisen ennakkotehtävän virheelliseen arviointiin, voi tutkintolautakunta tutkia tehtävän pisteytyksen oikeellisuuden. Hakijoiden oikeusturva edellyttää, että tehtävän pisteytykseen on laadittu ennakkoon selkeät kriteerit. Tutkintolautakunta voi verrata hakijan pisteitä näihin kriteereihin ja vertailun perusteella tarkistaa pisteytyksen oikeellisuuden. Mikäli pisteytyksessä havaitaan virhe, voi lautakunta muuttaa pisteytystä. Jos taas pisteytyksessä ei ole virhettä, tutkintolautakunta hylkää oikaisuvaatimuksen.

Haastattelu valintatapana edellyttää myös ennakkoon määriteltyjä kriteerejä, joiden perusteella hakijan vastauksia pisteytetään. Haastattelijan on tärkeää tehdä selkeät kirjalliset muistiinpanot haastattelusta. Nämä toimivat pisteytyksen perusteena. Joissakin koulutuksissa käytetään myös videohaastatteluja, jolloin asioihin on tarvittaessa helppo palata.

Oikaisuvaatimuksen käsittelyssä tutkintolautakunnan tehtävänä on tutkia haastattelun pisteytyksen oikeellisuus. Videoidun haastattelun osalta tutkintolautakunnassa on mahdollista katsoa video, minkä jälkeen lautakunta voi verrata hakijan pisteitä ennakkoon määriteltyihin kriteereihin. Jos haastattelua ei ole videoitu, on tutkintolautakunnan turvauduttava haastattelijan tekemiin muistiinpanoihin. Huolellisesti laaditut muistiinpanot voivat antaa riittävän perustan asian ratkaisulle. Lautakunta voi asian arvioinnin jälkeen hylätä oikaisuvaatimuksen tai muuttaa hakijan pisteytystä.

Jos haastattelusta laaditut muistiinpanot ovat epäselvät, puutteelliset tai ne puuttuvat kokonaan, ei tutkintolautakunta pysty arvioimaan asiaa. Lautakunnalla on luonnollisesti mahdollisuus pyytää lisäselvitystä ensivaiheen arvioinnin tehneiltä tahoilta. Tällöin on kuitenkin arvioitava myös sitä, voidaanko lisäselvitystä pitää luotettavana, kun haastattelusta ei ole tehty kirjallisia muistiinpanoja. Tällaisessa tilanteessa tutkintolautakunnan olisikin syytä harkita asian palauttamista uudelleen käsiteltäväksi. Tällöin koko haastattelu olisi uusittava. Tätä voidaan pitää hakijan oikeusturvan kannalta perusteltuna.

Menettelyvirheiden tutkiminen

Tutkintolautakunta voi kaikissa tapauksissa myös tutkia mahdolliset menettelyvirheet, joita voi olla monenlaisia. Esimerkiksi esteellisen henkilön osallistuminen hakijan arviointiin olisi menettelyvirhe. Samoin kahden hakijan tasatilanteen ratkaiseminen ilmoitetusta poikkeavalla tavalla olisi menettelyvirhe. Menettelyvirhe ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita sitä, että hakija saisi opiskelupaikan. Menettelyvirheet voidaan oikaista tutkintolautakunnan käsittelyn aikana, mutta oikaiseminen ei välttämättä johda lopputuloksen muuttumiseen. Jos arviointiin on ensivaiheessa osallistunut esteellinen henkilö, korjaantuu asia sillä, ettei tutkintolautakunnassa ole esteellisiä henkilöitä käsittelemässä asiaa. Tällöin tutkintolautakunta voi vahvistaa valinnan tuloksen kyseessä olevan hakijan kohdalta. Jos taas kahden hakijan välinen tasatilatilanne on ratkaistu ensivaiheessa väärin, voidaan asia korjata tutkintolautakunnassa. Tällöin on myös mahdollista, että valinnan tulos muuttuu oikaisua hakeneen henkilön eduksi.

Perusteettomat ja myöhästyneet oikaisuvaatimukset

Hakijat saattavat joskus vaatia oikaisua myös ilman kunnollisia perusteluja. Oikaisuvaatimuksissa voidaan nostaa esille esimerkiksi se, että hakijalla on suuri halu ja motivaatio päästä koulutukseen tai että hakija kokee tulleensa väärin kohdelluksi. Lähtökohtaisesti myös heikosti perustellut oikaisuvaatimukset tulee tutkia ja niihin on annettava perusteltu ratkaisu. Jos hakija on esimerkiksi vedonnut suureen opiskeluhaluunsa, voidaan oikaisuvaatimus hylätä ja hylkääminen perustella yhtenäisten valintakriteerien soveltamisella.

Ammattikorkeakoululain 57 §:n mukaan oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa tuloksien julkaisemisesta. Suomessa asian vireille tuloon liittyvät aikataulut ovat sitovia, eikä myöhästyneitä hakemuksia voida tutkia. Hakijalla on velvollisuus huolehtia siitä, että hänen oikaisuvaatimuksensa saapuu ammattikorkeakoululle viimeistään oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä. Muussa tapauksessa tutkintolautakunnan on tehtävä päätös asian tutkimatta jättämisestä.

Lopuksi

Opiskelijavalintaan liittyvien oikaisuvaatimuksien käsittely on keskeinen osa opiskelijaksi hakevan henkilön oikeusturvaa. Oikaisuvaatimuksen hyväksyminen johtaa aina siihen, että oikaisua vaatinut hakija tulee hyväksytyksi koulutukseen. Hakijan oikeusturvan toteutumisen näkökulmasta tutkintolautakunnan kokoonpanossa tulisi olla mahdollisimman laaja ja vankka asiantuntemus opiskelijavalinnan eri ulottuvuuksiin liittyen. Oikaisuvaatimuksien käsittely voi edellyttää hakuprosessiin liittyvää osaamista, oikeudellista osaamista ja tiettyjen alojen substanssiin liittyvää osaamista.

Tutkintolautakunnan jäsenten asiantuntijuuden monipuolisuuden hyötyjä korostaa myös ammattikorkeakoululain 58 §:ssä säädetty mahdollisuus valittaa ammattikorkeakoulun toimielimen päätöksestä hallinto-oikeuteen. Huolellisesti ja perustellusti hoidettu oikaisuvaatimusprosessi todennäköisesti vähentää hallinto-oikeuteen tehtyjä valituksia. Ammattikorkeakoulussa onkin perusteltua panostaa tutkintolautakunnan toiminnan kehittämiseen ja asiantuntijuuden ylläpitämiseen.


Kirjoittaja:

Atte Korte, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu

Artikkelikuva: Ferdous Hasan