Karelian SoTyDigi-hankkeessa on kevään aikana tehty paljon opiskelijayhteistyötä sosionomikoulutuksen opiskelijoiden kanssa. Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat sosiaalialan opiskelijat ja opettajat sekä heidän digitaalisen asiakastyön taitonsa.
Digitalisaation mukanaan tuoma muutos sosionomikoulutukseen on havaittu jo Arenen vuonna 2017 ilmestyneessä selvityksessä ”Sosionomi tuottaa hyvinvointia läpi elämänkaaren”. Selvityksessä on nostettu esiin, että sosiaalialalla korostuu ”erilaisten sähköisten palveluiden käyttö osana hyvinvoinnin ja elämänhallinnan edistämistä sekä itsenäistä selviytymistä.” Sähköiset palvelut ovat osa sosiaalialan palveluvalikkoa (Arene 2017, 28.) Laajemmassa mittakaavassa digitaalisten palvelujen voi nähdä olevan uusi osa palvelujärjestelmää.
Sosionomikoulutuksella on erittäin merkittävä rooli digitalisaation edistämisessä. Tulevat ammattilaiset saavat valmiuksia työelämään, joiden avulla digitalisaatiota viedään asiakastyön arjessa eteenpäin. Sosiaalialalla on tarve omaksua aiempaa aktiivisempi rooli niin digin käyttäjinä, hyödyntäjinä kuin käyttäjälähtöisen teknologian ja sovellusten kehittäjänä. (Heino & Kärkkäinen 2018, 83-84.) Sosionomien tehtävä on ennen kaikkea syrjäytymisen ehkäisy ja näin digitalisaation ulkopuolelle jäävistä ryhmistä ja heidän osallisuudestaan yhteiskuntaan huolehtiminen. Siksi digitalisaation on oltava osana koulutuksen sisältöjä kaikessa moninaisuudessaan.
Mission possible? Digiohjaus osaksi sosionomiopintoja
SoTyDigi-hankkeen kiertäessä kuntien työllisyyspalveluja ja tavatessa työllisyyspalvelujen asiakkaita talvella 2022 totesimme, että monille asiakkaille kansallinen itse- ja omahoitopalvelu Omaolo ei ollut kovinkaan tuttu. Osa oli toki korona-aikana tutustunut koronaoirearvioon, mutta muutoin tämä sähköinen palvelu ei ollut kovinkaan monella aktiivisesti käytössä. Kun Joensuun kaupungin työllisyyspalvelujen Taitamo valmennusympäristön yksilövalmentaja Liisa Lintuehdotti yhteistyötä, päätimme tarttua yhteiseen haasteeseen. Liisalle Omaolo-palvelu oli jo ennestään tuttu, ja hän näki Omaolon tunnettavuuden lisäämisessä potentiaalia omassa asiakaskunnassaan.
Sähköiset palvelut ovat sosionomeilla olennainen osa palveluohjausta. Ne muodostavat asiakastyön menetelmälliseen osaamiseen sekä palvelujärjestelmäosaamisen kokonaan uudenlaisen kokonaisuuden. Niinpä sovimme, että Omaoloinfot ja -ohjaukset soveltuivat parhaiten sosionomien 2. vuoden opintoina olevaan Intensiivinen palveluohjaus -opintojaksoon. Käytännön järjestelyistä sovimme, että Taitamo tarjoaisi tilat ja kohderyhmän, ja SoTyDigi-hanke vastaisi kahvitarjoiluista.
Ohjauksen harjoittelua aidossa toimintaympäristössä
Taitamon Omaoloinfoissa opiskelijat pääsivät harjoittelemaan digipalvelujen käytön ohjaamista asiakkaille aidossa toimintaympäristössä. Samalla lisääntyi myös oma osaaminen sähköisistä sotepalveluista. Kyse on kuitenkin digituen antamisesta ja digipalveluiden käytön ohjaamisesta, joka on uutta sekä opiskelijoille että sote-alan ammattilaisille.
Asiakkaiden näkökulmasta Omaolo-infojen ajateltiin tuovan lisää mielenkiintoista sisältöä ja vaihtelua työpajapäiviin. Samalla oli mahdollista harjoitella vuorovaikutustaitoja vierailijoiden kanssa. Sosiaaliset taidot ovat yksi haaste kuntouttavan työtoiminnan asiakkailla, joten kuntoutumisen näkökulmasta vuorovaikutusta on tärkeä päästä harjoittelemaan erilaisissa tilanteissa. Toisaalta yhtä lailla kohtaamisen harjoittelun mahdollisuuksia oli Omaolon ohjaustilanteessa luvassa myös opiskelijoille.
Yhteisenä ajatuksena, niin meillä SoTyDigi-hankkeessa kuin Taitamolla, oli edistää valmentautujien digitaitoja ja tietoisuutta sähköisistä sosiaali- ja terveyspalveluista. Erityisesti Omaolon kaltaisten palveluiden käyttöä tulisi lisätä, sillä ne tukevat nimenomaan asiakkaiden omaa kyvykkyyttä edistää hyvinvointia ja terveyttä. Kyse on ennen kaikkea hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöstä, jossa sähköisillä palveluilla on entistä isompi rooli tulevaisuudessa. On erityisen tärkeää, että myös haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset tulevat tutuiksi uusien digipalveluiden mahdollisuuksista.
Tuumasta toimeen
Millainen prosessi Omaolo-infojen toteutus kokonaisuudessaan sitten oli? Ohjausten suunnittelu alkoi tammikuussa ennen opintojakson käynnistymistä, jolloin toimeksianto määriteltiin vastaamaan Intensiivinen palveluohjaus – opintojakson tavoitteita ja tarpeita. Opiskelijoille haluttiin taata tietopohja asiakkaiden ohjauksesta digipalvelujen maailmaan, ja opintojaksolle sovittiin SoTyDigi-hankkeen vierailuluento ennen Omaolo-infojen pitoa. Vierailuluennoilla projektitiimin Jaana ja Seija kertoivat opiskelijoille asiakas- ja palveluohjauksesta digitaalisissa palveluissa ja toimintaympäristöissä.
Asiantuntijaluentojen yhteydessä esittelimme opiskelijoille tulevan toimeksiannon. Tämän jälkeen jäimme odottelemaan, kuinka monta ryhmää saisimme mukaan kevään Omaolo-infoihin. Toimeksiantoon tarttui kolme opiskelijaryhmää, ja näin päästiinkin sopimaan Omaolo-infojen ajankohdista Taitamon väen kanssa. Tämä vaatikin aikamoista palapelin rakentamista, jotta saatiin yhteensovitettua projektitiimin, opiskelijoiden ja Taitamon aikataulut.
Huhtikuussa ensimmäisten toteutusten lähestyessä opiskelijoille järjestettiin vielä ohjausta ja tutustumista Omaolo-palveluun. Asiantuntijaksi pyysimme Siun soten projektisuunnittelija Nina Rautiaisen kertomaan Omaolo-palvelusta ja muista Siun soten sähköisistä palveluista. Nina on tehnyt Siun soten Meijän Digi -hankkeessa uraa uurtavaa työtä digituen kehittämiseksi Pohjois-Karjalan alueella. Nina antoi myös käytännön neuvoja digipalveluiden ohjaustilanteisiin.
Opiskelijoiden tehtäväksi jäi suunnitella Omaolo-infon toteutus. He saivat ennakkotiedoikseen toimintaympäristön, osallistujien määrän ja tilaisuuden aikataulun. Karelialta he saivat matkaan tablettitietokoneet, jotta infossa mukanaolijat pääsisivät testaamaan digipalveluja käytännössä. SoTyDigi-projektitiimin Jaana ja Seija olivat lupautuneet mukaan hoitamaan käytännön järjestelyjä ja neuvomaan mahdollisissa ongelmatilanteissa.
Toukokuussa koittivat käytännön harjoittelun päivät, jolloin opiskelijat jalkautuivat Taitamoille Omaolo-infoihin. Joensuun Taitamolla järjestettiin kolme tilaisuutta, joissa mukana oli yhteensä 14 valmentautujaa ja muutamia työntekijöitä.
Opiskelijoille onnistunut kokemus
Opiskelijat olivat valmistautuneet Omaolo-tilaisuuksiin tutustumalla omakohtaisesti Omaoloon ja myös isoon valikoimaan muita sote-digipalveluja ja koonneet niistä tietoja esitysmuotoon. Esityksissä oli hyödynnetty mm. valmista materiaalia 112- sovelluksen käyttämisestä. Opiskelijat pistivät itsensä rohkeasti peliin kertomalla omia kokemuksiaan Omaolon oirearvion käyttämisestä ja siitä koetuista hyödyistä. Tärkeää oli osata heittäytyä tilanteeseen niin, ettei kaikkea tarvinnutkaan osata, vaan antaa myöskin valmentautujille mahdollisuus opastaa digin käytössä. Omaolo-infot sujuivat leppoisissa ja rauhallisissa tunnelmissa. Tunnin mittainen info koettiin sopivan mittaiseksi.
Kaikki opiskelijat kokivat tärkeäksi päästä harjoittelemaan digiohjausta Taitamoiden valmentautujien kanssa. Infoihin valmistautuminen laajensi omaa tietämystä sähköisistä sote-palveluista. Yhdessä valmentautujien kanssa Omaolopalveluun tutustuminen tablettien avulla mahdollisti jokaiselle yksilöllisen ohjaushetken ja keskustelun mahdollisista aiemmista kokemuksista palvelun käytössä. Opiskelijoiden kysyessä valmentautujilta palautetta Omaolopalvelusta ja annetusta ohjauksesta, kokivat valmentautujat hyötyneensä ohjauksesta, ja osa uskoi käyttävänsä palvelua myös tulevaisuudessa. Omaoolo-infojen järjestäminen Taitamoilla sai opiskelijat kiinnostumaan Taitamoiden toiminnasta, ja valmentautujat pääsivät esittelemään työtoimintaansa.
Osa opiskelijoista koki, että kohderyhmästä olisi voinut olla enemmän tietoa etukäteen. Myöskin kehittämisen tarvetta nähtiin infojen ajoituksessa osaksi työpajapäivää. Yhden opiskelijaryhmän kohdalla valmentautujat eivät olleetkaan paikalla, vaan osallistujat täytyi etsiä yksikön eri toimipisteistä. Opiskelijat kokivat myös, että kaikkien valmentautujien kohdalla ei tuntunut olevan tarvetta Omaolo-palvelun ohjaamiselle, ja tämä laittoikin miettimään jatkon toteutuksiin infoihin tulijoiden kohdentumista tarpeiden ja taitotason mukaan paremmin.
Ohjauksen myötä opiskelijoille konkretisoitui, miten olennaista sähköisten palvelujen hyödyntäminen ja asiakkaiden ohjaaminen sähköisten palvelujen käyttöön sosiaalialalla on. Jokaiselle opiskelijalle jäi onnistunut olo Taitamo-vierailuista. Opiskelijat pääsivät jakamaan kokemuksiaan Intensiivinen palveluohjaus -opintojakson päätösseminaarissa myös muille ryhmän opiskelijoille loppukaneetilla: ”Nyt voidaan mennä antamaan digiohjausta vaikka Joensuun torille!”
Valmentautujien palautteista vinkkejä jatkokehittämiseen
Omaolo-infoihin osallistuneet valmentautujat antoivat palautetta heti tilaisuuden päätteeksi. Monet kokivat, että Omaolo-palvelu oli uusi asia ja oli hyvä päästä harjoittelemaan sen käyttöä. Osa osallistujista koki, että oli nimenomaan tärkeää päästä harjoittelemaan palvelun käyttöä suoraan tablettitietokoneilla. Osalle Omaolo-palvelu oli ennestään jo tutumpi, ja he olivat sitä myös käyttäneet. Yksi asiakas sanoi, että näistä uusista palveluista pitäisi kertoa enemmän, jotta ne tulevat kaikille tutuiksi.
Yhdessä tilaisuudessa nousi esille, että kaikki esillä olleet sähköiset palvelut ja niiden linkit saisivat olla esillä seinällä, jotta ne löytyisivät tarpeen tulleen ja samalla myös innostaisivat käyttämään palveluita. Samalla ideoimme myös mahdollisuutta hyödyntää Omaolo-palvelua osana kuntouttavan työtoiminnan sisältöä. Omaolon hyvinvointivalmennuksia voisi hyödyntää valmentautujien kanssa yhdessä, ja hyvinvointivalmennuksista voisi ottaa yhteisiä haasteita, kuten unen laadun parantamisen ja suorittaa viikoittaisia tehtäviä ryhmänä samassa aikataulussa. Tehtävien purku ja kokemusten jakaminen yhdessä voisi toimia vertaistukena ja kenties motivoida oman hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen entistä paremmin.
Taitamo toivoo yhteistyölle jatkoa
Omaolo-infojen toteutus opiskelijoiden kanssa Joensuun Taitamolla toteutettiin tiiviissä yhteistyössä yksilövalmentaja Liisa Linnun kanssa. Toteutuksen jälkeen myös arvioimme, miten onnistuimme ja mitä kehitettävää yhteistyön mallissa olisi jatkoa ajatellen. Lähtökohtaisesti molemmin puolin koettiin, että tämän kaltaiselle yhteistyölle on todellakin tarve. Opiskelijat pääsevät jalkautumaan aitoon toimintaympäristöön ohjaamaan asiakkaita digin pariin. Valmentautujat taas saavat lisää tietoa sähköisten palveluiden mahdollisuuksista ja ennen kaikkea heillä on mahdollisuus saada henkilökohtaista ohjausta. Yhdessä totesimme, että erityisen tärkeää tälle kohderyhmälle, jossa osalla on isojakin digitaitojen vajeita, on päästä harjoittelemaan digitaitoja konkreettisesti esim. tietokoneella tai älypuhelimella.
Toisena tärkeänä näkökulmana nousi esiin vuorovaikutustaitojen harjoittelu. Kyse on uudesta tilanteesta niin opiskelijoille kuin valmentautujille. Opiskelijoille uutta oli nimenomaan digipalveluiden ja laitteiden käytön opastus, mitä heistä suurin osa ei ollut vielä opinnoissaan päässyt harjoittelemaan. Valmentautujille kyse oli taas erilaisesta kohtaamistilanteesta ja itselle ehkä vähemmän tuttujen asioiden opettelusta aivan uusien ihmisten kanssa. Keskeistä tässä oli, että syntyi mahdollisuus aitoon kohtaamiseen, jossa digi oli omalla tavallaan sivuseikka. Joskin opiskelijat kokivat, että digiohjaustaitojen opettelulle on selkeä tarve, ja he toivoivat lisää mahdollisuuksia harjoitella näitä taitoja oikeissa asiakastilanteissa.
Digipalvelut tutuksi opintojen alusta alkaen
Omaolo-info -kokeilusta ja toimijoiden palautteista innostuneena digiohjausta on tarkoitus jatkaa Intensiivinen palveluohjaus –opintojaksolla myös syksyllä 2022. Syksyn toteutusta kehitetään saatujen palautteiden mukaan, ja Taitamon kanssa on sovittu, että opiskelijat pääsevät tutustumaan toimintaan jo ennen varsinaista Omaolo-infoa. Tämä helpottaa opiskelijoilla varsinaisten infojen suunnittelua, ja samalla he voivat kartoittaa eri Taitamo-tiimien mahdollisia toiveita ja tarpeita tilaisuuksia varten, samoin kuin sopimaan tiimille soveltuvimmasta ajasta Omaolo-infon pitämiseen. Opintojaksolla tullaan myös lisäämään digiohjausopetuksen lisäksi digiohjauksen harjoittelua opiskelijoiden kesken ennen varsinaista ohjaustilannetta.
2.vuoden opintojen lopulla sosionomeilla on jo hyvät valmiudet ohjata asiakkaita erilaisten digitaalisten palvelujen käytössä. Tämä kuitenkin edellyttää sitä, että digitaaliset palvelut ovat tuttuja ja tuntuvat mielekkäästi sisältyvän osaksi asiakastyötä. On tärkeä tuoda jo opintojen alusta alkaen esiin sähköisten palvelujen merkitystä osana asiakkaan hyvinvoinnin ja elämänhallinnan edistämistä sekä arjesta itsenäisesti selviytymistä. Näin digitaalisuus ja digiohjaus alkaa luontevasti sisäistymään osaksi ohjaustyötä.
Vaikka digi on vain väline, on se myös lisäelementti, joka voi helpottaa kohtaamista. Digi voi olla rohkaisija puolin ja toisin. Digitaalisten palvelujen hyödyntäminen ja niiden ohjaus asiakkaille on yksi uusi tapa saada yhteys asiakkaaseen. Kun asiakas kohtaa työntekijän myös digitukijan roolissa, voivat molemmat tulla kohdatuksi ja nähdyksi eri tavalla kuin aiemmin.
Kirjoittajat:
Jaana Kurki, projektipäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu
Seija Ollaranta, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Katja Sorjonen, lehtori, sosionomikoulutus, Karelia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Arene ry. 2017. Sosionomi tuottaa hyvinvointia läpi elämänkaaren. Ammattikorkeakoulutus sosiaalialan muutoksen edistäjänä. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE:n selvitys sosiaalialan tilasta ja kehityksestä 2017. https://www.arene.fi/julkaisut/raportit/sosionomiselvitys/. 3.6.2022.
Heino, T. & Kärkkäinen, P. 2018. Sosionomin digitaalinen kompetenssi – mitä se voisi olla? Julkaisussa: Laitinen M-L. (toim.) ”Digi vie, sote vikisee” : Kokemuksia sote-alan digitalisaatiosta DigiSote-hankkeessa Etelä-Savossa. Xamk kehittää 44. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Mikkeli 201, 83-84. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-090-6 27.5.2022.
Artikkelikuva: Andrew Murray / Unsplash