Tämä artikkeli käsittelee unta, joka on yksi hyvinvoinnin osa-alueista. Unen tärkeys on esillä myös Karelia-ammattikorkeakoulun henkilöstön hyvinvointiohjelmassa. Uniterveys on nostettu henkilöstön työhyvinvoinnin painopisteeksi tänä vuonna.
Karelia-ammattikorkeakoulun hyvinvointimessut toteutetaan joka kevät peräkkäisinä päivinä kummallakin kampuksella, Wärtsilässä ja Tikkarinteellä. Tapahtuman järjestävät opiskelijakunta POKA, hyvinvointiryhmä, valmistuvat terveydenhoitajaopiskelijat ja VIP-opiskelijat. Mukaan messuille kutsutaan alueen hyvinvointitoimijoita esittelemään toimintaansa ja palveluja. Tänä vuonna messut järjestettiin 12.-13.4.2022.
Opintokuraattori Päivi Laakkonen on sanonut hyvinvoinnista seuraavaa:
”Hyvinvointi on kokonaisuus ja se rakentuu elämän eri osa-alueista kuten uni, lepo, ravinto, vapaa-aika, sosiaaliset suhteet, liikunta ja kehon kuuntelu. Olemme kokonaisuus, ja kun osa-alueet ovat tasapainossa, voimme hyvin.”
Toteutimme hyvinvointimessuilla unikyselyn, jossa kysyttiin opiskelijoilta ja henkilökunnalta nukkumisesta, nukahtamisesta, virkeydestä ja unen määrästä. Lisäksi pyysimme kertomaan mitkä asiat vaikuttavat uneen ja antamaan vinkkejä parempaan uneen. Kyselyyn vastasi kaiken kaikkiaan 136 henkilöä, joista opiskelijoita oli 95 ja henkilöstöä 41.
Tässä artikkelissa kerromme unikyselyn tulokset. Ensimmäisten neljän kysymysten osalta käsittelemme vastaukset henkilöstön ja opiskelijoiden kohdalta erikseen. Vapaamuotoiset vastaukset uneen vaikuttavista asioista ja vinkeistä parempaan uneen on koottu yhteen, sillä ne olivat hyvin samansuuntaisia molemmissa ryhmissä.
Suurin osa henkilöstöstä ja opiskelijoista nukkuu hyvin
Miten olet nukkunut viimeisen kuukauden aikana?
- Henkilöstöstä hyvin tai melko hyvin nukkui 78 % ja melko huonosti nukkui 20 %. Yksi vastaaja ilmoitti nukkuvansa huonosti.
- Opiskelijoista noin 72 % nukkui hyvin tai melko hyvin, ja 25 % nukkui melko huonosti.
Kuinka monta tuntia yössä nukut keskimäärin?
- Henkilöstöstä yli puolet kertoi nukkuvansa noin seitsemän (7) tuntia yössä. Kaksi vastaajaa nukkuu vähemmän kuin viisi (5) tuntia.
- Opiskelijoista kaksi kolmasosaa nukkuu 7-8 tuntia yössä.
Oletko virkeä päivällä? (kyllä/en)
- Henkilöstöstä 75 % on virkeä päivällä.
- Opiskelijoista noin 70 % on virkeä päivällä.
Nukahdatko helposti?
- Henkilöstöstä 81 % nukahtaa helposti.
- Opiskelijoista alle 60 % nukahtaa helposti.
Uneen vaikuttavia tekijöitä löytyy niin itsestä kuin ympäristöstä
Mitkä asiat vaikuttavat uneen? Vapaamuotoiseen kysymykseen saadut vastaukset ryhmiteltiin stressaaviin tekijöihin, arjen asioihin ja valintoihin, liikuntaan, ympäristötekijöihin sekä elintapoihin ja ravintotottumuksiin.
Stressaavat tekijät
Ylivoimaisesti eniten vastaajien uneen vaikuttaa stressi. Stressiä koetaan muun muassa muuttuneesta elämäntilanteesta, erosta, huolista, vähäisestä vapaa-ajasta, kiireestä, opiskelusta, työstä ja maailmanpoliittisesta tilanteesta. Kaikki tekijät vaikuttivat uneen heikentävästi.
Arjen asiat ja valinnat
Arkielämässä on useita uneen vaikuttavia tekijöitä. Henkilön vireystila voi vaikuttaa uneen joko heikentävästi tai parantavasti. Jos käy ylikierroksilla ja päässä on liikaa ajatuksia, voi uni olla huonoa. Vastaajien mukaan mieliala, huolet, murheet, liika huolehtiminen ja muut mieltä painavat asiat vaikuttavat unen laatuun ja nukahtamiseen huonontavasti. Vuorokausirytmillä voi myös vaikuttaa nukkumiseen.
Uneen vaikuttavia tekijöitä olivat lisäksi kotihommat, koulutehtävät ja päivän kuormittavuus sekä lasten nukkuminen ja asioiden pohtiminen illalla. Äänikirjan kuuntelu todettiin hyväksi avuksi nukahtamiseen, mutta yhden vastaajan mukaan myöskään liian jännittävä kirja ei ole hyväksi. Yksi vastaaja kertoi nukkuvansa aina hyvin, eikä uneen vaikuta mikään.
Liikunta
Erityisesti liikunta koettiin hyvänä unen kannalta. Sopiva määrä liikuntaa auttaa rauhoittumaan ja parantaa unta silloin, kun se tehdään riittävän ajoissa ennen nukkumaanmenoa. Liian raskas ja liian myöhäinen liikunta voi vaikuttaa unen laatua heikentävästi.
Ympäristötekijät
Vastaajien mielestä vuodenaikojen mukana vaihteleva valon määrä vaikuttaa nukkumiseen. Valoisuus häiritsee monia. Verhojen avulla voi yrittää pimentää makuuhuonetta, ja jos mahdollista, säätää lämpötilaa viileäksi. Myös ulkoa tulevat äänet mainittiin. Niihin voi olla mahdoton vaikuttaa; tällaiset ylimääräiset äänet tuovat rauhattomuutta uneen. Myös täysikuu vaikuttaa uneen.
Elintavat ja ravintotottumukset
Vastaajien mukaan terveellinen ruokavalio edesauttaa hyvää unta. Liian raskas ateria illalla voi olla huono unen kannalta, mutta myöskään nälkäisenä ei kannata mennä nukkumaan. Alkoholi tunnetusti heikentää unen laatua; toisilla kofeiinin nauttiminen illalla vaikuttaa nukahtamiseen.
Vastaajilta kysyttiin myös vinkkejä parempaan uneen:
- Yleisin vinkki oli kännykkä pois hyvissä ajoin ennen nukkumaan menoa.
- Toinen paljon annettu vinkki oli rauhoittuminen illalla tarpeeksi ajoissa ja hengitysharjoitukset.
- Moni vinkki käsitteli hyvää uniympäristöä: pehmeä tyyny, puhtaat lakanat, viileä huone, avoin ikkuna.
- Muita vinkkejä olivat: melatoniini, sleeping mask, painopeitto, korvatulpat, pimennysverhot, älä nuku päivällä, laita silmät kiinni, lue kirjaa, ei alkoholia, ei kahvia illalla, äänikirjan kuuntelu, tasainen unirytmi, sauna, uinti, hidas musiikki, koiran silittely.
Uniterveyden työkirjasta apua nukkumisen haasteisiin
Uniterveyden haasteisiin voit saada lisää vinkkejä tutustumalla Sleep Well – Work Well -hankkeen (2019–2021) kokemusten ja tulosten kautta tuotettuun Uniterveyden ja työhyvinvoinnin työkirjaan. Hankkeen toteuttivat yhteistyössä Karelia-amk ja Savonia-amk, ja sen rahoittivat Etelä-Savon Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus sekä Euroopan Sosiaalirahasto.
Työterveyshuolto auttaa uniongelmissa
Kun vinkit ja omat yritykset eivät tuota tulosta, on Karelian henkilöstön mahdollista saada apua uniterveyden haasteisiin Mehiläisen digivalmennuksista. Työntekijä sopii työhyvinvointikeskustelusta lähijohtajansa kanssa. Keskustelusta laaditaan muistio, jonka lähijohtaja toimittaa Mehiläisen työterveyshoitajalle. Työterveyshoitaja arvioi, millaisen univalmennuksen työntekijä tarvitsee, jonka jälkeen työntekijä voi käydä valitun digivalmennuksen. Valmennuksen jälkeen pidetään seurantapalaveri työntekijän, Mehiläisen työterveyden sekä lähijohtajan kesken. Palaverissa arvioidaan valmennuksen vaikuttavuutta.
Kirjoittajat
Ulla Kallio, projektikoordinaattori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Hanna Utriainen, HR-asiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Artikkelikuva: Kuvaaja Matheus Vinicius palvelusta Unsplash