Karelian Johtamisen ja liiketoimintaosaamisen (YAMK) koulutuksen opiskelijavalinta perustui alkujaan yksilöhaastatteluihin. Tällöin kaikki hakijat kutsuttiin kampukselle haastatteluun ja heille esitettiin joukko kysymyksiä, joihin annetut vastaukset opettajat pisteyttivät. Valintatavan vahvuuksista ja heikkouksista käytiin säännöllistä keskustelua opettajien keskuudessa. Vahvuutena nähtiin se, että haastattelussa voidaan hyvin arvioida esimerkiksi motivaatiota. Jo hakijan tulemista paikan päälle voitiin pitää vahvana näyttönä opiskeluhalukkuudesta. Heikkoutena puolestaan nähtiin se, että haastattelussa hakijan kirjallisen ilmaisun taito ei tullut lainkaan esille.
Opiskelijavalintaan liittyvistä varovaisista keskusteluista alkanut kehittäminen otti reilun harppauksen eteenpäin, kun koronapandemia pakotti uudistamaan valintaa keväällä 2020. Siitä saakka opiskelijavalintaa on kehitetty pienin askelin. Tässä artikkelissa tarkastellaan sitä, millaista kehitystyötä johtamisen ja liiketoimintaosaamisen (YAMK) koulutuksessa on tehty opiskelijavalinnan uudistamiseksi. Lisäksi artikkelissa arvioidaan uudistamistyön vaikutuksia.
Kirjallinen ennakkotehtävä osoittaa motivaatiota
Pelkkään haastatteluun perustuvassa valintatavassa ei voitu testata hakijan kirjallista osaamista. Tätä pidettiin ongelmallisena, koska koulutuksessa tarvitaan paljon myös kirjoittamistaitoja. Pelkkään haastatteluun perustuva valinta suosi niitä, jotka olivat taitavia suullisessa ilmaisussa. Asian parantamiseksi opiskelijavalintaa muutettiin siten, että kirjallisesta ennakkotehtävästä voi saada 50 pistettä ja haastattelusta 50 pistettä.
Ennakkotehtävään siirrettiin osa niistä asioista, joita aiemmin kysyttiin haastattelussa. Kirjallisessa tehtävässä hakijan pitää kirjoittaa siitä, mitä hän odottaa opinnoilta, ja miten opintoja voisi hyödyntää työelämässä. Lisäksi hakijan pitää varsin laajasti arvioida sitä, mistä aiheesta hän voisi tehdä tulevan opinnäytetyönsä. Näiden kysymyksien avulla voidaan arvioida hakijan motivaatiota ja kirjallisen ilmaisun taitoa. Jo pelkkä ennakkotehtävän vaatiminen karsii hakijoista pois niin sanotut kokeilumielessä hakevat. Varsinaisessa ennakkotehtävässä hakijoilla on mahdollisuus paneutua kysymyksiin ajan kanssa ja pyrkiä tuomaan motivaationsa esille.
Lisätietoa videohaastattelun avulla
Kirjallisen ennakkotehtävän arvioinnin jälkeen kaikki ennakkotehtävän hyväksytysti suorittaneet ohjeistetaan laatimaan itsehaastattelu videolle. Videolla hakijan pitää arvioida omia opiskeluvalmiuksiaan ja omia odotuksia opinnoilta. Perinteisessä haastattelussa kysymykset tulevat hakijoille yllättäen eikä valmistautumisaikaa ole. Haastattelussa vastauksiin saattaa myös vaikuttaa hakijan jännittäminen. Videohaastatteluun hakijoilla on hyvin aikaa valmistautua ja vastauksia voi miettiä rauhassa. Videohaastatteluissa saadut vastaukset täydentävät hyvin kirjallista ennakkotehtävää, ja videoiden kautta saadaan tietoa hakijan motivaatiosta ja opiskeluvalmiuksista.
Yhden työparin suorittamalla arvioinnilla tasapuolisuutta prosessiin
Aiemmin haastatteluihin perustuvassa opiskelijavalinnassa haastatteluja suoritti useampi opettajapari. Uudistetussa valinnassa arvioinnin suorittaa yksi opettajapari. Tämä on mahdollista, koska niin ennakkotehtävien kuin nauhoitettujen itsehaastatteluiden arvioinnin voi kumpikin työparin jäsen suorittaa oman aikataulun mukaan, mutta kuitenkin annetun aikarajan sisällä. Tämän voidaan ajatella lisäävään arvioinnin tasapuolisuutta ja johdonmukaisuutta. Molemmat opettajat suorittavat arvioinnin ensin erikseen yhdessä laadittujen kriteerien pohjalta. Kriteerit kerrataan aina ennen arviointiin ryhtymistä. Tämän jälkeen opiskelijalle lasketaan kustakin tehtävästä keskiarvo opettajien antamien pisteiden perusteella. Jos opettajien antamat pistemäärät eroavat merkittävästi toisistaan, käydään kyseinen tapaus vielä yhteisesti läpi ennen lopullista pisteytystä.
Kaikessa arvioinnissa lähdetään hakijoiden tasavertaisesta kohtelusta. Vaikka arvioijien arvioinnit poikkeaisivat hieman toisistaan, tämä ei haittaa, jos poikkeama on kategorista, mikä on mahdollista silloin kun sama työpari vastaa arviointikokonaisuudesta.
Jatkuva kehitystyö on tarpeen
Uusi valintatapa otettiin käyttöön keväällä 2020, ja kahdessa vuodessa yksityiskohtia on hiottu paljon. Saadun palautteen ja kokemuksen perusteella huomiota on kiinnitetty erityisesti ohjeistukseen ja aikataulujen selkeyteen. Ennen yhteishakua on tarkoitus käydä kriittisesti läpi myös ennakkotehtävän ja videohaastattelun kysymykset sekä arviointiperusteet. Näin johtamisen ja liiketoimintaosaamisen ylemmän AMK-tutkinnon koulutuksen opiskelijavalintaa saadaan kehitettyä entistä tarkoituksenmukaisemmaksi jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti.
Kirjoittajat
Atte Korte, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Kim Wrange, yliopettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu
Artikkelikuva: Kuvaaja Van Tay Media palvelusta Unsplash