Terveydenhoitaja (YAMK) Sanna Kososen ikäosaamisen kehittämisen ja johtamisen opinnäytetyö Luontomenetelmäosaamisen kehittäminen ikäihmisten perhehoidossa on valittu Karelian vuoden 2021 ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon parhaaksi opinnäytetyöksi. Tässä artikkelissa Kosonen kertoo opinnäytteensä taustasta ja tuloksista sekä perhehoidon ja luonnon tärkeydestä ikäihmisten hyvinvoinnille.
Opinnäytetyöstä koulutuskokonaisuudeksi – parhaat ideat syntyvät metsässä
Opinnäytetyöprosessi sai alkunsa kahden minulle tärkeän asian yhdistymisestä.
Tehtäväni ikäihmisten perhehoidon kehittäjänä ja kouluttajana on ollut elämäni tärkein ja merkityksellisin työtehtävä kohta 12 vuoden ajan. Kaiken uuden ja erilaisen eteenpäin vieminen isoissa soterattaissa on ajoittain raskasta ja vaativaa. Noina hetkinä hakeuduin yhä vahvemmin luontoon purkamaan jännitteitä ja voimaantumaan. Ideoita syntyy metsässä, jossa ajattelu on aina helpompaa ja luovempaa.
Opinnäytetyöni toimeksiantajana toimi työnantajani Kiteen Evankelinen Kansanopisto, jossa olen saanut tehdä perhehoidon kehittämis- ja kouluttamistyötä kohta 12 vuotta. Työllä on ollut suuri vaikutus ikäihmisten perhehoidon kehittymiseen niin Pohjois-Karjalassa kuin myös kansallisesti.
Tämän opinnäytetyön pohjalta käynnistämme parhaillaan koulutuskokonaisuutta. Opinnäytetyön tuloksia hyödynnetään kokonaisuuden suunnittelussa. Koulutuskokonaisuudella halutaan tarjota uusia luontoon pohjautuvia menetelmiä, joilla voidaan turvata ikäihmisten hyvinvointia kohtaamalla ikäihminen kokonaisvaltaisemmin. Koulutuskokonaisuudessa huomioidaan myös hoitajien omaa hyvinvointia ylläpitäviä elementtejä, ja se on sovellettavissa kaikkeen hoiva- ja hoitotyöhön.
”Ihan tavallista touhua” – perhehoitajien luontomenetelmät lisäävät hyvinvointia
Olen perhekotien valmentajana saanut olla mukana kotien syntyprosesseissa. Nähdessäni kuinka luontevasti perheissä hyödynnettiin erilaisia luontoon liittyviä menetelmiä ikäihmisten hyvinvoinnin ja elämänlaadun parantajana, kiinnostuin valtavasti! Olinhan itsekin koko elämäni ajan hakenut luonnosta iloa, kauneutta, liikuntaa, lohtua ja metsän antimia.
Perhehoitajat pitivät menetelmiä ”ihan tavallisina touhuina”. Halusin saattaa heidän taitavasti käyttämänsä luontomenetelmät näkyviin niille kuuluvalla arvolla. Olen saanut todistaa ikäihmisten kokonaisvaltaista kuntoutumista perhehoidossa monella tapaa; luontoyhteyden tuominen näkymiin on ollut yksi tavoitteistani. Luonto ympäristönä auttaa ikäihmistä luomaan yhteyttä niin muihin ihmisiin kuin oman elämän muistoihin, vaikka taustalla olisikin vahvasti muistiin vaikuttavia tekijöitä.
Lähes kaikilla perhehoidon asukkailla on jonkinasteinen muistisairaus. Luonto ja koti asuinympäristönä auttavat saavuttamaan myös lääkkeettömiä hoitomuotoja. Kun päivät touhutaan ja ulkoillaan, maistuu itse tehty ruoka ja unikin. Vuorokausirytmi pysyy säännöllisenä ja niin sanottu levottomuus purkautuu luonnollisesti päivän touhuissa. Luonnon ja perhehoidon yhdistämisellä voidaan purkaa vahvojakin unilääkityksiä ja levottomuuteen määrättyjä lääkityksiä, jotka jo sinänsä voivat aiheuttaa jalattomuutta ja haluttomuutta osallistua.
Perhehoidossa ikäihminen opitaan tuntemaan yksilönä, jolla on omanlainen elämäntarinansa ja yksilöllisiä tarpeita. Perhehoidossa syntyy pysyviä ihmissuhteita, joissa luottamuksellinen suhde pääsee luontaisesti muodostumaan. Tämä myös helpottaa yhdessä tekemistä.
Oman näköinen elämä parantaa ikäihmisten elämänlaatua
Kun mielihyvän, elämänilon, kävelykyvyn sekä sanatkin menettänyt ikäihminen saa oman näköisen elämän takaisin, alkaa tapahtumaan:
Kun on syy alkaa kommunikoimaan tai kävelemään, kuntoutuu.
Kun on mahdollisuus saada vielä olla osallisena yhteisössä, voimistuu.
Kun on halu kertoa kuuntelevalle kuka minä olen ja millainen elämäntarina minulla on, palaavat sanat.
Kun joku näkee minut kokonaisena ihmisenä, ihmisarvo alkaa eheytymään.
Kun saa olla taas tarpeellinen ja merkityksellinen, elämänilo löytyy uudelleen.
Kun pääsen kosketuksiin luonnon kanssa, palaavat tunteet ja muistot.
Kun saa ihastella luonnon kauneutta, mieliala nousee.
Metsässä ei muistisairauskaan vie arvokkuutta; siellä muistot auttavat olemaan osaava ja taitava.
Opinnäytetyön tulokset puhuvat vahvasti luonnon suuresta merkityksestä ikäihmisten hyvinvoinnin ja elämänlaadun mahdollistajina. Jopa itsetuhoisuutta ja masennusta on saatu poistettua luonnon tarjoamien mahdollisuuksien avulla. Kun entinen kova kalamies ei ole päässyt vesille vuosikymmeniin tai puutarhanhoitaja ei ole päässyt vuosikausiin ulos, vaikutus mielialaan on väistämätön. Perhehoito voi mahdollistaa tämänkaltaisen tilanteen paranemisen ja paljon enemmänkin.
Luontomenetelmien hyödyntämisen tutkimustuloksia voidaan soveltaa kaikissa ikäihmisten palveluissa monipuolisena, kuntouttavana ja toimintakykyä lisäävänä toimintamallina. Perhehoidon toimintaympäristöstä voidaan ammentaa myös muuta sisältöä. Perhehoidon eri toimintamuodot mahdollistavat ikäihmisen tukemisen joko hänen kotonaan tai tarjoamalla kodin omaishoitajan vapaiden ajaksi – jopa pysyvästi. Myös yksinäisyys ja turvattomuus ovat perhehoidon myöntämisperusteita.
Luonnon ja perhehoidon merkitystä onnelliselle vanhuudelle ei sovi unohtaa
Luontomenetelmien ja perhehoidon yhdistäminen tuottaa ikäihmisille laadukasta elämää ja hoivaa pienemmillä kustannuksilla kuin ns. tehostetussa hoivassa. Toki tehostetulle hoivallekin on paikkansa ja aikansa, mutta ei liian varhain. Olisikin tarpeen kehittää kevyempiä välimuotoisia palveluja niin, että tehostetun hoivan tarve siirtyy, tai joidenkin kohdalla jopa poistuu. Kun ikäihminen pääsee oikea-aikaisesti kevyemmän hoivan piiriin, mahdollistuu toimintakyvyn säilyminen kauemmin. Hän ehtii sopeutua uuteen kotiin ennen muistisairauden etenemistä liian pitkälle, jolloin sopeutuminen ei enää ehkä onnistuisi.
Kun puhumme ikäihmisistä, puhumme myös oman maamme historiasta ja yhteiskuntamme rakentajista yksilöinä. Heille luonnolla ja suomalaisella metsällä on valtava merkitys. Toivon todella, että omalta osaltaan tämä opinnäyte antaa ajattelemisen aihetta ja kuvaa ikäihmiset arvokkaana yhteiskuntamme voimavarana, jolla on vielä paljon opetettavaa ja kerrottavaa nuoremmille sukupolville. Harras toiveeni onkin, että luonnon ja perhehoidon merkitys nähtäisiin niin suurena kuin se oikeasti on myös kansallisesti.
Ikäihmisillä on oikeus elää vanhuus rikkaana ja onnellisena elämänvaiheena niin, että päivät täyttyvät elämällä, ja kosketus omaan elämäntarinaan säilyy. Meidän nuorempien sukupolvien tehtävä on löytää keinot mahdollistaa heille yhteys muihin ihmisiin, omaan elämäntarinaan, muistoihin ja luontoon.
Kirjoittaja
Sanna Kosonen, terveydenhoitaja (YAMK)
Artikkelikuva: Kuvaaja Centre for Ageing Better palvelusta Pexels