Työyhteisössä luottamusmiehet ovat jäsenten apuna kaikissa työehtosopimusten soveltamiseen liittyvissä kysymyksissä. Työehtosopimuksessa määrätään monista työntekijöiden eduista kuten palkasta, palkan korotuksista, työajasta, vuosilomista ja vapaajaksoista ja sairausajasta niistä kaikista eduista, joita sopimuksen soveltamisalalla noudatetaan. Työehtosopimusten määräysten toteutumisesta työyhteisöissä huolehtii työntekijöiden esimiehet ja työpaikan henkilöstöhallinto.
Tässä artikkelissa tarkastellaan luottamusmiehen roolia työehtoihin liittyvien erimielisyyksien ratkaisemisessa. Artikkelissa avataan käytännönläheisesti sitä, miten erimielisyyksiä ratkaistaan työpaikalla työehtosopimuksen mukaan.
Työehdoista voi syntyä erimielisyyksiä
Työehdoista voi välillä syntyä riitaa työntekijän ja työnantajan välillä. Työntekijä saattaa esimerkiksi olla sitä mieltä, että hänelle pitäisi maksaa korkeamman palkkaluokan mukaista palkkaa tai että hänelle kuuluisi jokin työehtosopimuksen mukainen palkanlisä. Tällaisissa tilanteissa työntekijä pyrkii ensisijaisesti itse ratkaisemaan asian oman esimiehensä kanssa. Jos keskustelut esimiehen kanssa eivät johda tulokseen, on työntekijällä oikeus ottaa yhteyttä luottamusmieheen, joka häntä edustaa. Luottamusmiespalvelut kuuluvat ainoastaan työehtosopimuksen allekirjoittajajärjestöjen jäsenille. Karelia-ammattikorkeakoulussa palveluja saavat Opetusalan ammattijärjestö OAJ ry:n ja Ammattiliitto Jyty ry:n jäsenet.
Luottamusmies antaa neuvontaa
Kun jäsen ottaa luottamusmieheen yhteyttä, selvittää luottamusmies aina ensin huolellisesti asian taustat. Tämän jälkeen tarkistetaan asiaan liittyvät työehtosopimuksen määräykset ja mahdolliset ammattiliiton olemassa olevat tulkinnat. Kun tarvittavat taustatyöt on tehty, luottamusmies ohjeistaa jäsentä asian hoitamisessa ja tämän jälkeen jäsen pyrkii ratkaisemaan asian oman esimiehensä kanssa.
Luottamusmies on tukena neuvotteluissa
Asiat eivät aina ratkea edes useiden esimiesten kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen. Tällöin jäsen voi pyytää luottamusmiehen mukaan keskusteluihin. Tässä niin sanotussa välittömän neuvonpidon vaiheessa työntekijä, tämän esimies ja luottamusmies sekä mahdollisesti myös henkilöstöhallinnon edustaja pyrkivät löytämään kyseessä olevan asiaan ratkaisun. Monesti asiat ratkeavat näissä välittömän neuvonpidon neuvotteluissa.
Luottamusmies voi riitauttaa asian
Kaikissa asioissa pyritään löytämään ratkaisu neuvottelemalla, mutta joskus se ei ole mahdollista. Tällöin luottamusmies voi riitauttaa työehtoihin liittyvän asian käynnistämällä erimielisyysneuvottelut. Nämä neuvottelut käydään aina työntekijän, luottamusmiehen, henkilöstöpäällikön ja rehtorin kanssa. Neuvotteluissa luottamusmiehet esittävät ammattiliiton kannan asiassa ja työnantaja esittää oman kantansa. Vielä tässäkin vaiheessa on mahdollista saavuttaa sopuratkaisu. Jos sopuun ei päästä, kirjataan osapuolten eriävät näkemykset muistioon. Tämän jälkeen asia siirretään ammattiliittojen ratkaistavaksi. Jos ammattiliittojen välisissä neuvotteluissa ei päästä ratkaisuun, voidaan asia viedä työtuomioistuimen ratkaistavaksi.
Kirjoittajat:
Maarit Ignatius, pääluottamusmies Jyty ry, Karelia-ammattikorkeakoulu
Atte Korte, pääluottamusmies OAJ ry, Karelia-ammattikorkeakoulu
Kuva: Pixabay