Silver Economy -hanke keskittyi yli 50-vuotiaisiin asiakkaisiin ja etenkin siihen, miten pohjoiskarjalaisissa yrityksissä osattaisiin paremmin palvella ja samalla hyödyntää keski-ikäisiä ja sitä vanhempia asiakkaita.
Karelia-ammattikorkeakoulun ja Business Joensuun kansainvälinen Euroopan sosiaalirahaston rahoittama hanke, koko nimeltään ”Silver Economy – Turning The Silver Tsunami Into A Silver Lining KV-hanke”, keskittyi ikääntyvien asiakkaiden parempaan huomioimiseen ja palvelemiseen vuosina 2019–2021.
Hankkeen tavoitteena oli vahvistaa pohjoiskarjalaisten yritysten henkilöstön sekä koulutusorganisaatioiden osaamista Silver Economy -liiketoiminnasta. Hankkeessa haluttiin parantaa kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjontaa ja laatua sekä työelämässä olevien miesten ja naisten osaamista ja sopeutumiskykyä muuttuviin osaamistarpeisiin. Osaamisen lisäämisen lisäksi tavoiteltiin, että Pohjois-Karjalaan luotaisiin uusia, yli 50-vuotiaille suunnattuja tuotteita ja palveluita.
Hankkeessa fokus ei ollut vain sellaisissa ihmisissä, joilla on iän myötä ilmaantunut elämää rajoittavia muutoksia. Silver Economy -hankkeessa käsiteltiin paljon myös nuorempia, vielä työelämässä olevia viisi-kuusikymppisiä. Tämä oli tärkeää etenkin vaikuttavuuden kannalta, sillä vain harva pohjoiskarjalainen pk-yritys voi keskittyä palveluihin, jotka on suunniteltu ensisijaisesti yksittäiselle ikäryhmälle. Yrityksillä on paljon palveluita tai mahdollisuuksia tuotteistaa palveluita, jotka sopivat erittäin hyvin esimerkiksi virkeille viisikymppisille, joita ei ilman toimenpiteitä tavoiteta niin hyvin, kuin heidät tulisi tavoittaa.
Teema nousi Ylen aamun kärkiuutiseksi
Silver Economy -hanke oli vuosina 2019–2021 näkyvästi esillä yli 50-vuotiaiden asiakkaiden huomioimisen ja ikäosaamisen teemoissa. Kiinnostavuus ja tärkeys konkretisoitui näkyvästi etenkin lokakuussa 2021, kun Yle uutisoi yli 50-vuotiaista kuluttajista toimittajan keskusteltua näkökulmista Silver Economy -hankkeen Tanja Rimpilän ja Risto Salmisen kanssa. Aihe oli kärkiuutinen koko aamun ajan Ylen valtakunnallisissa television ja radion uutislähetyksissä.
Teeman tunnetuksi tekeminen olikin yksi hankkeen suurista haasteista. Hankkeen ensimmäinen työpaketti keskittyi yritysten ja koulutusorganisaatioiden ikäystävällisen liiketoiminnan osaamisen lisäämiseen.
Taustalla oli paljon vanhentuneita ennakkoluuloja, eri puolilla maailmaa toteutettuja liiketoimintakokeiluita sekä tutkimustietoa, jossa osassa näkökulmat olivat kansanterveyden kustannuksissa ja osassa keski-ikäisille suunnatun markkinointiviestinnän nyansseissa. Tietoa piti siis tuottaa sellaiseen muotoon, että sitä voitaisiin välittää erilaisille yleisöille niille soveltuvissa muodoissa.
Valmennuksia, webinaareja ja yrityskohtaisia tapaamisia
Karelia ja Business Joensuu suunnittelivat hankkeen alkuun tilaisuuksia Joensuuhun, Outokumpuun, Kiteelle ja Heinävedelle, joissa kerrottiin yrityksille Silver Economy -markkinoiden mahdollisuuksista yrityksille. Syksyllä 2019 aloitettiin myös palvelumuotoilua hyödyntäneet valmennukset, jossa yrityksiä tuettiin parantamaan palveluitaan tai tuotteistamaan uusia palveluita yli 50-vuotiaita asiakkaita ajatellen. Palvelumuotoilu Palon vetämät valmennukset järjestettiin vuosina 2019–2021 Joensuussa, Kiteellä ja Heinävedellä. Keväällä 2020 valmennukset jouduttiin siirtämään etä- ja hybriditoteutuksiksi. Koronatilanteessa moni yritys joutui priorisoimaan toimintojaan, joten palvelumuotoiluprosessit jäivät useissa tapauksissa kesken. Ideat, joita ei saatu valmennuksista viimeisteltyä, otettiin myöhemmin käsittelyyn Hanna Vienosen toteuttamissa palvelumuotoilusparrauksissa.
Tämän lisäksi hankkeen alkuvaiheessa toteutettiin erilaisia palvelumuotoilupilotteja ensimmäisten yritysten, Jukolan osuuskaupan ja Pohjois-Karjalan tietoverkko-osuuskunnan, kanssa. Pilotissa opittiin, kuinka palvelumuotoilua voidaan hyödyntää uuden palvelun kehittämisessä tai parannettaessa yrityksen ikäystävällisyyttä.
Palvelujen kehittäminen valmennuksissa syntyneistä ideoista uusiksi konsepteiksi jatkui kesällä 2021, kun Karelia laajensi hankkeen palvelumuotoilunäkökulmaa yrityskohtaisiin kokeiluihin. Ne toteutettiin projektikoordinaattori Outi Santaniemen johdolla. Jokaisesta kymmenestä niin sanotusta mikropilotista tehtiin myös hankkeen verkkosivuille kuvaukset, jotta annettu apu ei jäisi vain kohdeyrityksen hyödyksi.
Palveluita parannettiin myös syksyllä 2020 asiakaspalveluvalmennuksessa, jossa vahvistui se ajatus, että erilaisten asiakkaiden tuntemus on monella tapaa koko yrityksen toiminnan ytimessä.
Hankkeessa kehitettiin Tuula Kukkosen ja Mika Pasasen johdolla uudet Ikäystävällinen yritys – ja Liiketoimintamalleista lisää kilpailukykyä -valmennuskokonaisuudet. Ikäystävällisen yrityksen valmennukset alkoivat hankalasti keväällä 2020 siten, että osallistuneiden yritysten kehitystyö keskeytyi pandemiaa seuranneessa priorisoinnissa. Innokkailla läsnäolotapaamisilla alkaneet valmennukset siirrettiin verkkoon, minkä myötä osa yrityksistä jätti valmennussarjan kesken.
Ikäystävällistä liiketoimintaa ja Silver Economy -markkinan mahdollisuuksia käsiteltiin syksyllä 2021, kun erilaisia liiketoimintamalleja analysoinut yliopettaja Mika Pasanen esitteli vaihtoehtoja Nurmeksessa, Joensuussa, Kiteellä ja Heinävedellä järjestetyissä tilaisuuksissa.
Iso osa Mika Pasasen esityksessä käsillä olleista esimerkeistä saatiin kansainvälisen yhteistyön kautta. Kansainvälinen yhteistyö oli hankkeen viides työpaketti. Hankkeessa ehdittiin osallistua ennen koronaa kahteen kansainväliseen Silver SMEs -hankekonsortion toteuttamaan konferenssiin. Sloveniassa ja Puolassa järjestetyissä konferensseissa kuultiin mm. yritysten ja julkisten toimijoiden hyviä käytäntöjä. Koronatilanteen vuoksi kevään 2020 jälkeen hankkeen kansainvälinen yhteistyö on käsittänyt lähinnä webinaareihin osallistumisen.
Korona vaikutti verkoston luomiseen
Toisessa työpaketissa tavoiteltiin yhteiskehittämistä ja yli 50-vuotiaille tuotteita ja palveluita tarjoavan alueellisen verkoston luomista. Koronavirustilanteen myötä kasvokkaiset tapaamiset estyivät. Myöhemmin myös halukkuus osallistua läsnäolotapahtumiin hiipui asetettujen rajoitusten ja ihmisten oman varovaisuuden myötä.
Hankkeessa valmistauduttiin myös yhteisosallistumiselle K50-messuille. Koronatilanteessa messut siirtyivät kuitenkin useaan otteeseen, ja koska lopulta yhteiselle, samaan teemaan sidotulle messupisteelle ei toisena koronasyksynä ollut lähtijöitä, jouduttiin messumatka perumaan. Useat yritykset osallistuivat samoihin tilaisuuksiin, joten se loi pohjaa uudelle yhteistyölle, mutta varsinaista verkostoa, jossa yhteinen tekijä liittyisi yli 50-vuotiaisiin asiakkaisiin, ei syntynyt.
Alkuperäisiä tavoitteita jouduttiin muuttamaan myös neljännessä työpaketissa, jossa alun perin oli tarkoitus tehdä palvelupilotteja eli erilaisia palveluiden kehittämiseen liittyviä isoja kokeiluita. Kehitystyötä ja siitä oppimista jouduttiin konseptoimaan uudelleen, ja uudistuksessa päädyttiin mm. ketteriin, lähinnä mikroyritysten kanssa tehtyihin, jo aiemmin mainittuihin palvelumuotoilupilotteihin.
Markkinointia neljästä näkökulmasta
Kolmas työpaketti keskittyi yli 50-vuotiaille asiakkaille markkinoimiseen. Siinä järjestettiin neljä eri valmennussarjaa, jotka liittyivät mainonnan kohdentamiseen, yhteismarkkinointiin, verkon markkinointi- ja myyntikanaviin sekä sisältömarkkinointiin. Valmennukset toteutettiin useiden eri markkinointitoimistojen asiantuntijoiden kanssa.
Näissäkin valmennuksissa jouduttiin turvautumaan läsnäolon lisäksi hybridi- ja etätoteutuksiin. Eniten kiitosta keräsi kesällä 2021 toteutettu sisältömarkkinoinnin valmennus, jossa parannettiin yritysten mahdollisuuksia hyödyntää erilaisia sisältöjä etenkin verkkosivustolla ja sosiaalisen median kanavissa. Toteutuksessa yritysten kanssa käytiin sisältömarkkinoinnin näkökulmat läpi ensin yhdessä, minkä jälkeen kouluttaja, Tovarin Joona Kotilainen, sekä hankkeen asiantuntija Risto Salminen vierailivat kahteen otteeseen jokaisessa kahdeksassa yrityksessä tukemassa yrityksiä juuri heidän sisältömarkkinointiinsa liittyvissä kysymyksissä.
Markkinointivalmennusten tavoitteena oli testata ja hyödyntää kanavia yli 50-vuotiaille markkinoitaessa. Valmennuksissa opittiin yleensä yritysten tekemien kokeiluiden kautta, mitä missäkin kanavassa kannattaa huomioida kyseisen kohderyhmän kohdalla.
Paljon kytköksiä opetukseen ja uusia kursseja
Yksi Silver Economy -hankkeen onnistumisista oli monipuolinen integrointi koulutukseen. Opinnäytetöiden lisäksi hanke toimi toimeksiantajana kuluttajakäyttäytymisen kurssilla siten, että vuosina 2019–2021 opiskelijat keräsivät tutkimusaineiston, josta syntyi vuosittain ”Yli 50-vuotiaat kuluttajat Pohjois-Karjalassa”-raportteja, joita hyödynnettiin hankkeen tilaisuuksissa, kuten markkinointiin keskittyneissä omissa tai kumppaneiden webinaareissa.
Lisäksi opiskelijayhteistyön kohokohta oli syksyllä 2021 kauppakeskus Isossa Myyssä järjestettyä messutilaisuus, joka luotiin yhdessä restonomiopiskelijoiden kanssa.
Opinnoissa hankkeessa kerätty uusi tieto näkyi siten, että hankkeessa kehitetyistä valmennuksista jatkokehitettiin kaksi uutta opintojaksoa, “Ikäystävällinen yritys – ja Kilpailukykyä 50+ markkinoilla”, jotka menevät vuoden 2022 aikana avoimen ammattikorkeakoulun ja valtakunnallisen CampusOnline.fi-portaalin sekä täydentävien opintojen tarjontaan.
Silver Economyssä tehty työ tukee tavoitteita, joihin Kareliassakin on sitouduttu ikäystävällisen yhteiskunnan kehittämiseksi. Yritysten näkökulma huomioidaan Karelian ikäystävällisyyden TKI-työssä lähitulevaisuudessa erityisesti ikäystävällisen yhteiskunnan kehittämiseen erikoistuvassa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan osaamisyhteisö KAFS:ssa (Karelian Centre for Age Friendly Society). Asiakaslähtöiset palvelut ja ratkaisut, joissa käsitellään esimerkiksi palvelumuotoiluun, markkinointiin ja matkailuun liittyviä kysymyksiä, ovat yksi KAFS-työn neljästä painopistealueesta.
Opas yrityksille
Hankkeen aikana syntyneistä opeista luotiin yrityksille ja niiden kehitystyötä tukeville organisaatioille suunnattu opas, joka auttaa ymmärtämään paremmin, miksi yli 50-vuotiaat asiakkaat ovat yhä tärkeämpi asiakasryhmä yhä suuremmalle osalle yrityksistä. Oppaan vinkit on jaoteltu asiakastiedon, markkinoinnin, palvelumuotoilun ja erilaisten liiketoimintamahdollisuuksien mukaisesti.
”Yli 50-vuotiaat asiakkaat – Opas keski-ikäisten ja sitä vanhempien asiakkaiden parempaan huomioimiseen” julkaisun voi ladata ilmaiseksi täältä.
Kirjoittajat:
Tanja Rimpilä, projektipäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu
Risto Salminen, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu