Strukturoitu opetus ja visualisointi. Miten nämä pedagogiset käytännöt muuntuivat työkaluiksi etäopetukseen ja käytännön ohjauksiin koronakeväänä ja sen jatkoilla? Miten ne siirtyivät tulevien fysioterapian ammattilaisten työkaluiksi käytännön terapioihin? Mitä minulle jäi käteen korona-ajan etäopetuksista?
Lähtökohta ja käsitteet
Maaliskuun 2020 etäopetuspommi putosi keskelle kiivainta toisen opetusjakson käytännön työelämäyhteistyökuvioiden aloitusta ja hyvin käytännönläheisen Soveltava liikunta ja käytännön harjoittelu -opintojakson toteutusta. Perjantain kampuskokouksen jälkeen Moodle soi ja paukkui iltamyöhään lähitoteutuksen muuntuessa etätoteutukseksi. Yhteistyökumppaneille lähti viesti uusin yhteistyökuvioehdotuksin. Siun soten moniammatillinen sosiaali- ja vammaispalveluja tuottava Honkalampikeskus suostui muuttuneista olosuhteista huolimatta ennakkoluulottomasti jatkamaan yhteistyötä, siitä heille iso kiitos! He uskoivat, että fysioterapeuttiopiskelijat osaavat ohjata erityisen tuen tarpeessa olevia (kehitysvammaiset, autistit ja muut) lähiohjauksen sijaan etäyhteyden välityksellä.
Strukturoitu opetus ja visualisointi ovat etäohjaustoiminnan suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin pedagogisia työkaluja. Strukturoitu opetus tarkoittaa laajasti ymmärrettynä oppijaa tukevaa opetuksen ja ohjauksen järjestelmällistä rakennetta; suunnittelua, visualisointia ja selkeää toteutusta (Voppi 2021, Honkonen ym. 2012, 23). Käytännössä strukturoitu opetus on esimerkiksi aloitus- ja lopetusrutiineja, monikanavaista viestintää päivän tai oppitunnin etenemisestä, kuvien ja kuvioiden käyttöä puheen ja tekstin tukena. Oppimisympäristön visualisointi toimii tärkeänä elementtinä myös muille kuin erityisen tuen tarpeessa oleville. Visualisointi tarkoittaa tiedon esittämistä ihmisen omaa ymmärrystä tukevassa muodossa (Kanerva 2016). Etäyhteydellä tapahtuvassa opetuksessa ja ohjauksessa keskittymiskyky on kovalla koetuksella. Näin strukturoidun opetuksen periaatteiden soveltamisesta on hyötyä kaikenlaisille oppijoille.
Kiteytetyt etäopetuksen ohjeet
Oma etäohjaustaustani ulottuu 1990-luvun Pohjois-Norjaan ja telematikk-yhteyksillä toteutettuun potilasohjaukseen maan suurimman läänin, Finnmarkin, lääninsairaalan fysioterapeuttina ja fysioterapiaosaston osastonhoitajana. Sieltä kummunneen innoituksen siivittämänä tein fysioterapian opettajan pedagogiikan lopputyöni (Pukki 2003) videoneuvottelun käytöstä opetuksessa. Näiden kokemusten pohjalta kiteytin koronakeväänä seuraavan muistilistan itselleni ja opiskelijoilleni:
- Tutustu mahdollisuuksien mukaan asiakkaaseen/ryhmään face-to-face ennen etäohjauksen aloittamista.
- Määritä jokaiselle kokoontumiselle selkeät tavoitteet – ja esitä ne.
- Käytä ohjauksessa kuvayhteyttä.
- Pukeudu ohjaukseen yksinkertaisesti – vältä riippuvia koruja, raidallisia ja kuvioituja asuja
- Valitse ohjaustaustaksi yksivärinen seinä/kuva.
- Valitse, jos mahdollista, kuninkaansininen taustaväri (aivot kuormittuvat tästä väristä vähiten)
- Katso suoraan kameraan, oheisviesti silmilläsi ja ilmeilläsi.
- Tervehdi ja esittele aina itsesi.
- Kehitä aloitusrutiineja, samalle ryhmälle aina sama alku- ja loppurutiini. Tämä luo tuttuutta ja turvallisuutta.
- Elehdi hillitysti. Ohjaa fyysiset harjoitteet huomioiden informatiivisin suunta näytölle.
- Puhu rauhallisesti, ilmeikkäästi ja selkeällä kielellä. Käytä lyhyitä lauseita. Käytä etenkin fyysisissä harjoitteissa ystävällistä komentomuotoa.
- Luo rutiinit vuorovaikutteisuuteen turvallisuuden ja osallisuuden lisäämiseksi.
Tuo lista kiteytti huomaamattani strukturoidun opetuksen ja selkeän kielen käyttämisen periaatteita.
Aloitus- ja lopetusrutiinit
Toin strukturoidun opetuksen keinoja etäopetukseen aloittamalla joka kerta etälähetyksen samalla tavalla: ”Tervehdys kaikille! Nosta käsi järjestelmän alareunasta pystyyn, jos kuulet minua.” Tämä rutiini on seurannut minua siitä lähtien kaikkiin etäopetustuokioihin. Tuo on sama kuin 70-luvun jumppaopen ”asetu riviin vihreälle viivalle”, jolla jokainen jumppatunti alkoi strukturoidusti. Etäohjaus jatkui aina kertomalla päivän aihe, tavoitteet ja sisältö. Nämä näkyivät aina myös dioina käytetyssä järjestelmässä. Sisällön yhteydessä kerroin, mitä opetustyyliä tullaan käyttämään (esim. kertova opetus, parityöskentely, dialogi, pienryhmätyöskentely). Näin muodostin niin itselleni kuin opiskelijoillekin raamin ja ennakoitavan etenemistavan etäopetustuokioon. Myös lopetusrutiini toistui samankaltaisena: palasin alussa esitettyihin tavoitteisiin, kysyin tavoitteiden saavuttamisesta emoiji palautteen/sanallisen palautteen, lopetin kiteyttäen seuraavat välitehtävät ja toivottelin puolin ja toisin heipat. Tuttu rutiini lähiopetuksesta toimi etäopetuksessakin.
Etäsimula
Yritin toteuttaa heti ensimmäisestä etälähetyksestä lähtien lopputyöni oppeja ja viritin kotona työhuoneeseeni siniset pellavalakanat seinille ja kaappien oviin, teippasin kameran patteriin (koska tila ei olisi muuten riittänyt) ja opetin allasterapiaa uiskennellen Hiihto-Hemmon kanssa lattialla. Hiihto-Hemmo oli minun oma SimMan 4G; rauhallinen hiihtopukuinen ja tyyny/lakana/pyyhetäytteinen visualisoijani. Jos olisin vain puhunut opiskelijoille satulaotteesta ja lapaotteesta, suurin osa olisi siirtänyt fokuksensa muille kanaville ollen vain haamuopiskelijana paikalla. Heittäytyvällä visualisoinnilla sain täyden huomion ja kysymyksiä ja kommentteja; keskusteluakin. Toki valaistusolosuhteet eivät olleet ensimmäisissä käytännön terapiatoteutuksien etäopetuksissa optimaaliset, naama paloi ns. puhki. Puoli päätäkin puuttui aina välillä, kun en muistanut pitää riittävää välimatkaa kameraan. (Kuva 1).
Kuvien avulla visualisointi
Olen aina ollut kuvien ja kuvioiden ystävä. Koronakeväänä pyrin jalostamaan tätä ystävyyttäni tukemaan monikanavaista viestintää: kuva, teksti ja puhe kertovat samaa asiaa. Sadat kuvat aikaisemmista opetuksistani auttoivat visualisoinnissa. Kaikkiin henkilöitä sisältäviin kuviin minulla on kirjallinen lupa niissä esiintyviltä henkilöiltä. Lupalappuja on vuosien varrella kertynyt satoja; pankkiboxissa ei ole osakkeita vaan kuvauslupia! Koronakeväänä tämä henkilökohtainen kuvapankkini pelasti monelta katastrofilta käytännön fysioterapian opetuksessa; kun puhuin jostain fysioterapiatekniikasta, siitä oli myös kuva. Toki netti on pullollaan erilaisia kuvia ja videoita, mutta oman oppimateriaalin tunteminen läpikotaisin tuo opettajalle turvallisuuden tunteen. Omiin kuviin liittyvät tarinat höystävät parhaassa tapauksessa opetusta ja auttavat opettajaa muistamaan, mikä oli juuri tämän sisällön ydin.
Fysioterapeuttiopiskelijat strukturoivat ja visualisoivat
Opiskelijat valmistautuivat asiakkaiden etäohjaukseen laatimalla liikunta-aamupäivän harjoitteista strukturoidun opetuksen mukaisen kuvallisen rastipassin. Kuvakommunikaatiokuvia löytyy kehitysvammaliiton Papunet (2021) palvelusta. Passi lähetettiin Honkalammen ohjaajille ja opettajille. He printtasivat ne jokaiselle osallistujalle. Lähetyksen aluksi opiskelijat kertoivat, mitä tässä liikunta-aamupäivässä tullaan tekemään. Sisältöosiot oli kirjoitettu ohjaustilan valkotaululle. Jokainen harjoite näytettiin sekä henkilönäyttönä että kuvana sanallisen instruktion lisäksi. Harjoitekuva oli aina sama kuin rastipassin kuva. Lisäksi opiskelijat käyttivät ohjauskuvia. Ohjauskuvat oli nekin lähetetty etukäteen sähköpostilla ohjaajille ja opettajille Honkalammelle tukemaan yksilöllistä ohjausta paikan päällä. Jokaisen harjoitteen jälkeen opiskelijat ohjasivat osallistujia ottamaan passin esiin ja ruksaamaan harjoitteen tehdyksi. Kun koko osio oli tehty, opiskelijat kysyivät palautteen ja pyyhkivät sen jälkeen valkotaululta osion tekstin pois. Näin konkretisoitiin siirtymistä seuraavaan osioon. Ohjaustuokion lopuksi osallistujat näyttivät vielä täytetyn rastipassin kameralle ja kertoivat jokainen vuorollaan kokemuksensa joko sanallisesti, kuvakommunikaatiolla tai elekielellä. Valkotaulu oli tyhjä markkeeraten päättynyttä ohjaustuokiota. (Kuva 2).
Fysioterapeuttiopiskelijoiden kokemuksia kevään 2021 Honkalammen etäohjauksista
Keväällä 2020 en tajunnut pyytää kirjallista erillispalautetta asiakastilanteiden etäohjauksista. Sen sijaan ääneen pääsevät kevään 2021 etäohjaajat Soveltavan liikunnan opintojaksolta, joka sekin toteutettiin työelämäyhteistyön osalta etänä Honkalampikeskuksen kanssa. Litteroin käsin kirjoitetut palautteet, niitä kertyi kaksi sivullista, yhteensä 25 kommenttia. Yksikään kommenteista ei ollut negatiivinen.
”Vammaisuus/haasteet eivät ole este onnistuneelle etäohjaukselle tai osallistumiselle. Jokainen pystyy tekemään jotain, ja fysioterapeutteina meidän tehtävänämme on mahdollistaa se.”
”Myös etäohjauksessa vuorovaikutus on tärkeää; osallistujaa ei vaan jätetä yksin ruudun toiselle puolelle yksin tekemään.”
”Vain taivas (ja tilat) on rajana ohjauksen sisällön suunnitteluun. Teknologia mahdollistaa paljon. Ohjaustila pitää ehdottomasti olla siihen käyttöön suunniteltu.”
”Etäohjausta kannattaa kokeilla, se voi yllättää hyvin positiivisesti. Tekniset haasteet yhteyksissä ovat yleisiä, mutta ne ovat voitettavissa.”
”Ei kannata tarttua siihen, mikä ei ole etäohjauksessa mahdollista, vaan miettiä, mikä on mahdollista. Ennakkovalmisteluilla ohjattavalle porukalle on mahdollista hankkia välineitä tuokioon, ohjaajat voivat tuoda ohjaukseen videoita, ääntä ja kuvia oman ohjauksen lisäksi ja tueksi.”
Niinpä! Tällä asenteella ja karttuneella etäohjauskokemuksella valmistuvat uuden ajan ammattilaiset tulevat olemaan hyvässä markkina-asemassa tulevaisuuden työkentällä.
Korona-ajasta käteen jääneet käytänteet
Opetukseni työkalupakkiin tuli koronakevään vaikutuksesta lisää monipuolisuutta ja itselle uskallusta valita erilaisia toteutustapoja opintojaksoille. En enää opeta mitään teoriaa lähiopetuksena. Teoria on joko etäopetuksena tai tallenteina. Lähitunnit ovat työpajatyyppisiä; konkreettista tekemistä ja vuorovaikutusta. Laatimani muistilista on edelleen käytössä, mielestäni sen asiat pätevät edelleen. Teamsiin muistan silloin tällöin laittaa sen kuninkaansinisen taustan ja poistaa heiluvat korvakorut ja muut häiritsevät elementit etäyhteyden ajaksi. Uutena asiana lisäisin muistilistaan ohjeet: Huomioi taustan ja kohteen kontrasti. Fokusoi kamera näyttämään yksityiskohtaa. Ohjattavan on helpompi hahmottaa tekemisen ydin, kun yksityiskohtien kontrastit ovat selkeät.
Sovellettu strukturoitu opetus ja visualisointi säilyvät opetuksessani. Välillä on raskasta muuttaa virtuaaliympäristössä jakonäkymää tilanteen mukaan (jaa esittäjän kameraa, jaa gallerianäyttöä, jaa näyttöä, jaa pienryhmiin ja niin edelleen) ja siirrellä kameraa eri kuvakulmiin. Olisi niin helppoa vain tuutata yhdellä tavalla koko opetustuokio läpi. Opiskelijoilta saatu kiitos selkeästä opetuksesta auttaa jaksamaan strukturointia, visualisointia ja muita oppimista tukevia käytänteitä. Iso kiitos Karelian Helpdeskille tuesta ja välineistä! Minun erittäin varioivien opetustilanteiden (allasterapiasta Green care -luontoliikuntaan ja anatomiaan) vuoksi sain langattoman mikin, pitkän kamerakaapelin ja minikamerajalustan. Näiden ja kännykkäkameran avulla voin toteuttaa etä-/hybridiopetukseni tehokkaasti. Jatkossa voisin hankkia kokemuksia otsakameran käytöstä, jotta yksityiskohtien opettaminen ”käsityötaidoissa” olisi helpompaa.
Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran teoksessa:
Ignatius, M. & Varis, K. (toim.) 2021. Kampukselta etätöihin – kokemuksia opetuksesta pandemia-aikana. Karelia-ammattikorkeakoulun julkaisuja B:75, 6-11. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-275-343-4
Kirjoittaja:
Anu Pukki, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Honkonen, E., Pynnönen, P. ja Raudasoja, A. 2012. Onnistunut opetus – menetelmien kartoitus. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. https://ameo.fi/wp-content/uploads/2018/02/Onnistunut-opetus-verkkojulkaisu.pdf 28.9.2021.
Kanerva, J. 2016. Tiedon visualisointi – parhaat käytännöt. Infograafikko -blogi. https://infograafikko.fi/infografiikka/tiedon-visualisointi-parhaat-kaytannot/ 28.9.2021.
Papunet 2021. Selkeää ja saavutettavaa viestintää. https://papunet.net/ 28.9.2021.
Pukki, A. 2003. Pedagoginen ohjaaminen videoneuvottelun välityksellä. Ohjaajien näkökulmia sanattomaan viestintään. Syventävä lopputyö fysioterapian opettajan pedagogisissa opinnoissa. Ei julkaistu.
Voppi 2021. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri. https://www.voppi.fi/oppimisen-tuki/koritehtavat-1/2-kasitteet/ 28.9.2021.