Opiskelutaidoilla tarkoitetaan opiskeluun tarvittavia taitoja ja tietoja, joiden avulla opinnot etenevät sujuvasti. Korkeakoulussa opiskelutaidot nähdään osana opiskelukykyä, joka vaikuttaa merkittävästi siihen, kuinka opiskelija suoriutuu opinnoista ja opiskelusta. Yleiset opiskelutaidot edistävät opintojen etenemistä alasta riippumatta. (YTHS 2022; Kunttu 2021.)
Opiskelutaitoja on määritelty hieman eri tavoin, joten erilaisia näkökulmia on runsaasti (mm. Korkeamäki 2019; Kunttu 2021; Naqvi, Chikwa, Menon, Kharusi 2018). Yhtä mieltä ollaan siitä, että opiskelutaitoja ovat erilaiset opiskelutekniikat, kuten lukeminen, kirjoittaminen ja laskeminen. Puutteet opiskelutekniikan perustaidoissa aiheuttavat korkeakoulussa opintojen hidastumista ja opintojen stressiä (Pirttimaa, Takala & Ladonlahti 2015; Duraku, Davis & Hamiti 2023; Kunttu 2021). Tähän liittyy korkeakouluopiskelijan metakognitiiviset taidot, eli opiskelijan oma tietoisuus omista taidoista ja ymmärrys omasta oppimisesta. Tämän perusteella opiskelija pystyy valitsemaan itselleen sopivan tavan oppia, eli opiskelustrategiat ja oppimistyylin. Metakognitiivisia taitoja ovat myös suunnitelmallisuus ja ongelmanratkaisukyky. (Ruohontie 2005, Postareff, Hailikari, Virtanen & Lindblom-Ylänne 2021; Korkeamäki 2019.)
Korkeakouluopiskelussa korostuvat suunnitelmallisuus ja aikatauluttaminen
Korkeakoulussa korostuvia opiskelutaitoja ovat suunnittelun, aikatauluttamisen ja ongelmanratkaisun taidot. Korkeakouluopinnot ovat luonteeltaan itsenäisiä. Itsensä johtamisen taidot, kuten suunnitelmallisuus, ovat erittäin tärkeitä taitoja opintojen edistymisen kannalta (Juusola 2023; Mikkonen & Nieminen 2021; Naqvi ym. 2018). Korkeakoulussa käytetäänkin käsitettä geneeriset taidot, joita ovat itsensä johtamisen taidot, kuten kriittinen ajattelu, ongelmanratkaisutaidot ja itseohjautuvuus (Hyytinen, Kleemola & Toom 2021). Itsensä johtamisen taitojen harjoittaminen korkeakouluopintojen aikana on kannattavaa tulevan työelämän kannalta.
Opiskelutaitoihin kuuluu myös opiskeluorientaatio ja motivaatio. Orientoituminen opintoihin voidaan nähdä voimana, joka saa opiskelijan sitoutumaan opintoihinsa, kantamaan vastuun opinnoistaan ja lähtemään liikkeelle (Kunttu 2021). Opintojen alettua yksi motivoiva ja opiskelukykyä määrittävä tekijä on opiskelijan oma luottamus omista opinnoista suoriutumiseen (YTHS 2022). Tämän takia on tärkeää, että opetuksessa vahvistetaan opiskelijoiden luottamusta omiin kykyihinsä.
Opiskelu on tunteita herättävä prosessi ja vaikka oma ala kiinnostaisi paljon, siihen liittyy aina myös puuduttavia osia. Tämän takia tunteidensäätelytaidot ja tunnetaidot ovat opiskelutaitoja, joita korkeakouluopinnoissa tarvitaan. Tunteidensäätely ja tunnetaidot ovat avainasemassa, kun puhutaan opiskelijoiden ongelmanratkaisukyvystä (Hyytinen 2021). Tunnetaidot linkittyvät vahvasti sosiaalisiin taitoihin, joita ovat viestintä- ja vuorovaikutustaidot. Viestiminen pitää sisällään vuorovaikutuksen niin puhutulla kuin kirjoitetulla kielellä, mutta myös sanattomasti. Hyvät sosiaaliset taidot auttavat opiskelukavereiden löytymisessä ja auttaa myös opiskeluun liittyvän stressinsäätelyssä, aikaansaamisessa ja toisinaan myös työelämäverkostojen rakentamisessa (Korhonen 2021).
Kareliassa on tunnistettu tarve opiskelutaitojen vahvistamiselle
Karelia-ammattikorkeakoulussa on viime vuosina ollut nähtävissä, että opiskelijoilla on aiempaa enemmän haasteita opiskelutaidoissa. Opettajat ovat kertoneet tarvitsevansa tietoa ja tukea siihen, kuinka he voivat tukea opiskelijoita ennakoivasti opinnoissa. Karelian strategisena tavoitteena on, että opiskelijat valmistuvat määräajassa ja heille voidaan tarjota tarvittavaa tukea opintopolulla.
Opiskelijat hakeutuvat yksilöohjaukseen erityisesti opintojen alkuvaiheessa. Tarvetta opiskelutaitojen kehittämiseen on erityisesti silloin, kun edellisistä opinnoista on pidempi aika tai jos opiskelijalla on oppimisvaikeuksia. Korkeakouluopinnot vaativat usein itsenäistä työskentelyä ja enemmän itseohjautuvuutta verrattuna toisen asteen opintoihin.
Opiskelutaitokyselyn pilotointi
Opiskelutaitoihin liittyvä kehittämistyö sai Kareliassa alkunsa valtakunnallisessa korkeakoulujen ohjaus- ja hyvinvointitoimijoiden verkostossa (KOHO) nousseista teemoista. Verkostossa kuultiin eri korkeakoulujen tavoista testata opiskelutaitoja opintojen alussa sekä kehittää testien pohjalta materiaalia opiskelutaitoihin liittyen. Muutamissa yliopistoissa on jo käytössä perusteellisesti laadittuja testejä opiskelijoille, mutta ne eivät ole vapaassa käytössä muille korkeakouluille. Kareliassa ja Tulevaisuuden työkyky -hankkeessa lähdettiin ideoimaan ja luomaan omaa testiä ja mallia opiskelutaitojen vahvistamiseksi.
Keväällä 2024 perehdyimme Sirpa Juusolan (2023) graduun Ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskelutaidot, josta saimme vinkin KOHO-verkoston tapaamisessa. Gradusta on ollut hyötyä Karelian oman opiskelutaitokyselyn kehittämisessä. Juusolan luomat mittarit perustuvat useisiin kansallisiin ja kansainvälisiin mittareihin opiskelutaidoista.
Karelian opiskelutaitokysely käsittelee keskeisimpiä korkeakoulussa tarvittavia opiskelutaitoja, kuten ajanhallintaa, opintojen suunnitelmallisuutta, hahmottamista ja kirjoittamista.Opiskelutaitokyselyä pilotoitiin syksyllä 2024 ammatillisen kasvun tunneilla muun muassa sairaanhoitaja-, medianomi- ja talotekniikan koulutusten aloittavilla opiskelijaryhmillä.
Tunnistaako opiskelija omat opiskelutaitonsa?
Ensimmäiset tulokset pilotista nostivat esiin haasteen, joka tunnistetaan opetuskentällä. Opiskelijat kokevat, että heillä on käytössään itselleen sopivat opiskelutaidot ja että he eivät tarvitse tukea opintoihinsa. Samaan aikaan tuloksista on havaittavissa huomattavia puutteita opiskelutaitojen käyttämisessä. Esimerkiksi 42 % opiskelijoista ei tee opinnoistaan lainkaan aikataulutusta, mikä on yksi keskeisimmistä korkeakoulussa käytettävistä opiskelutaidoista (Juusola 2023; Mikkonen & Nieminen 2021; Naqvi ym. 2018). Suuri osa opiskelijoista kokee myös keskittymisen haasteita ja viivyttelee oppimistehtävien aloittamista, mikä peilautuu suoraan opintojen etenemiseen (kuvio 2).
Opiskelutaitokyselyn mittareita voidaan hyödyntää jatkossa osana opetusta. Niiden avulla saadaan arvokasta tietoa opiskelijaryhmien opiskelutaidoista ja sen lisäksi opiskelija itse hahmottaa opiskelutaitojensa laajuuden.
Kyselyn avulla voidaan suunnata oppimistaitojen opetusta ja integrointia osaksi opetusta. Mikäli ryhmämuotoinen tuki riittää, ei opiskelija tarvitse jatkotukea. Jos opiskelija kokee haasteita opiskelutaitojen hallinnassa, hän voi suorittaa opiskelutaitoja koskevan opintojakson ja yksilöllistä tuen tarvetta pystytään tarkastelemaan (kuvio 3). Seuraavaksi jatkammekin Kareliassa ja Tulevaisuuden työkyky -hankkeessa opiskelutaitoja kehittävän opintojakson kehitystyötä.
Opiskelutaidoilla on vahva yhteys opiskelijan hyvinvointiin ja opiskelukykyyn
Opiskelutaidot nähdään osana opiskelijoiden opiskelukykyä. Opiskelutaidot ovat laaja kokonaisuus taitoja, jotka vaikuttavat opiskelijan hyvinvointiin ja opiskelukykyyn. Ne ovat yksi tärkeimmistä taidoista, joilla opiskelija pystyy vaikuttamaan omiin opintoihinsa ja hyvinvointiinsa opintojen aikana. Opiskelutaitojen hallitseminen vähentää stressiä, tekee opiskelusta tehokkaampaa ja lisää opiskelijoiden yhteisöllisyyttä. Lisäksi monet opiskelutaidot, kuten aikataulutus ja suunnitelmallisuus, ovat työelämätaitoja, joita opiskelija tarvitsee valmistumisen jälkeen työelämässä.
Lähteet:
Duraku, Z., Davis, H. & Hamiti, E. 2023. Mental health, study skills, social support, and barriers to seeking psychological help among university students: a call for mental health support in higher education. Frontiers in Public Health 2023(11), 1-14.
Hyytinen, H., Kleemola, K. & Toom, A. 2021. Geneeriset taidot ja niiden arviointi korkeakoulutuksessa. Teoksessa J. Ursin, H. Hyytinen & K. Silvennoinen (toim.) Korkeakouluopiskelijoiden geneeristen taitojen arviointi – Kappas! hankkeen tuloksia. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:6, 14–18.
Juusola, S. 2023. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskelutaidot. Helsingin yliopisto, Progradu tutkielma.
Korhonen, V. 2021. Opintojen viivästyminen ja keskeyttäminen korkeakouluissa opintoihin kiinnittymisen näkökulmasta. Teoksessa K. Kunttu, A. Komulainen, S. Kosola, N. Seilo, & T. Väyrynen (toim.), Opiskeluterveys 187–190. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.
Korkeamäki, J. 2019. Lukivaikeus aikuisuudessa ja tuen muodot. Teoksessa M, Takala & L. Kairaluoma (toim.), Lukivaikeudesta lukitukeen, 239–254. Gaudeamus.
Kunttu, K. 2021. Opiskelukyky. Teoksessa K. Kunttu, A. Komulainen, S. Kosola, N. Seilo, & T. Väyrynen (toim.), Opiskeluterveys 38–40. Kustannus Oy Duodecim.
Mikkonen, J. & Nieminen, J. 2021. Opiskelustressi ja voimavarat. Teoksessa K. Kunttu, A. Komulainen, S. Kosola, N. Seilo, & T. Väyrynen (toim.), Opiskeluterveys 47–50. Kustannus Oy Duodecim.
Naqvi, S., Chikwa, G., Menon, U. & Al Kharusi, D. 2018. Study Skills Assessment among Undergraduate Students at a Private University College in Oman. Mediterranean Journal of Social Sciences 9(2), 139–149.
Pirttimaa, R., Takala, M. & Ladonlahti, T. 2015. Students in higher education with reading and writing difficulties. Education Inquiry 6(1), 5–23.
Postareff, L., Hailikari, T., Virtanen, V. & Lindblom-Ylänne, S. 2021. Opiskelutaidot pohjana hyvinvoinnille ja jatkuvalle oppimiselle. Teoksessa K. Kunttu, A. Komulainen, S. Kosola, N. Seilo, & T. Väyrynen (toim.), Opiskeluterveys 40–43. Kustannus Oy Duodecim.
Ruohotie, P. 2005. Metakognitiiviset taidot ja käsitteellinen oppiminen. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 7(1), 4–11.
YTHS.2022. Opiskelutaidot. Haettu osoitteesta https://www.yths.fi/palvelut/opiskeluyhteisotyo/opiskelukyky/
Kirjoittajat:
Leena Hiltunen, opintokuraattori, erityisopettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu
Aila Kinnunen, oppimisen erityisasiantuntija, Joensuun seudun erilaiset oppijat ry
Minna Turunen, opinto-ohjaaja, Karelia-ammattikorkeakoulu
