8.4.2024
15.2.2024 pidettiin sosionomiopiskelijoiden Rakenteellinen työ ja vaikuttaminen –opintojakson kokoava päätösseminaari toiminnallisen toritapahtuman merkeissä. Tunnelma toritapahtumassa oli kuin olisi oltu kesäisillä Joensuun torimarkkinoilla. Ihmisiä vilisi kojuilla välillä tungokseen asti ja välillä oli hiljaisempaa. Kojutarjonta oli monipuolinen, ja kävijöitä houkuteltiin kojuille suklaalla, värikkäillä teoksilla ja erilaisilla leluilla. Yhdellä kojulla rakennettiin legoilla, toisella pelattiin Etuoikeuskävely-peliä ja kolmannella ideoitiin vain huonoja ratkaisuja. Mutta miten nämä nyt liittyivät rakenteelliseen sosiaalityöhön? Ja miten rakenteellinen sosiaalityö kytkeytyy sosionomin ammattiosaamiseen?
Rakenteellinen sosiaalityö osana Karelian sosionomikoulutusta
Palataan tuosta hetkestä askel taaksepäin, ja sanoitetaan ensin, mitä rakenteellinen sosiaalityö tarkoittaa. Rakenteellinen sosiaalityö on osa sosiaalihuoltoa ja hyvinvointialueiden lakisääteinen tehtävä (SHL 1301/2014, 7 §). Sen tehtävänä on tuottaa sosiaalihuollon asiakas- ja yhteisötyöhön ja asiantuntemukseen perustuvaa tietoa, jota hyödynnetään omassa työssä, työskentelyssä yhteistyökumppaneiden kanssa sekä hyvinvointialueiden toiminnassa ja kehittämisessä (Liukko, Muurinen, Kokkonen & Santalahti 2022).
Käytännössä rakenteellinen sosiaalityö on keino tuottaa ja välittää systemaattista tietoa asiakkaiden sosiaalisista elinolosuhteista ja hyvinvointiin vaikuttavista juurisyistä ja vaikuttaa tiedolla rakenteisiin ja palveluihin. Rakenteellisen sosiaalityön tiedolla päästään syvällisemmin ymmärtämään ja tavoittamaan mm. sosiaalisiin ongelmiin ja eriarvoistumiseen johtavia kehityspolkuja, mutta näkemään myös hyvää eli voimavaroja, vahvuuksia ja vahvistettavia hyviä asioita. Sosiaalityö kytkeytyy yhteiskunnassa vallitseviin moraalikäsityksiin. Rakenteellisen työn asiantuntijatehtävä on arvosidonnaista ja tietoperustainen muutostyö kytkeytyy sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistämiseen yhteiskunnassa.
Karelia-ammattikorkeakoulun sosionomikoulutuksen opetussuunnitelmassa on ollut jo vuodesta 2019 alkaen Rakenteellinen työ ja vaikuttaminen (3 op) -opintojakso, joka sijoittuu opintojen kolmanteen vuoteen. Vuoden 2025 alusta opintojakso toteutetaan kuuden (6) opintopisteen laajuisena, mikä mahdollistaa rakenteellisen sosiaalityön näkökulman syventämisen tasolle, jota sosiaalialan kompetenssit edellyttävät (Suomen ammattikorkeakoulujen sosiaalialan koulutuksen verkosto 2023). Opintojaksoon on luotu myös työelämään sovellettava toteutustapa, jossa opiskelija opinnollistamisen periaatteella havainnoi ja toteuttaa rakenteellista sosiaalityötä osana työtään.
Rakenteellisen sosiaalityön tehtävät
Opintojakson tausta-ajatus pohjaa Anneli Pohjolan (2011, 216–217) sosiaalisesti kestävään rakenteellisen sosiaalityön jäsennystapaan, jossa painottuvat rakenteellisen työn neljä toimintafunktiota – tietotyö, strategiatyö, inkluusiotyö ja oikeudenmukaisuustyö. Rakenteellisen sosiaalityön lainsäädäntö ja viimeaikainen kehittämistyö korostavat rakenteellisen työn tietotyön funktiota, joka tarkoittaa monipuolista tiedon tuottamista ja tietoperustan luomista työn kehittämiselle. Tietotyöhön sisältyy vaade julkisuudesta eli tiedon välittämisestä ja käyttämisestä muun muassa päätöksenteon välineenä. Strategiatyöllä tarkoitetaan ennakoivaa kansalaisten elinolosuhteiden edistämistä, jota tehdään suunnitelmallisesti, tietoperustaisesti ja progressiivisesti pyrkimyksenä luoda sosiaalisesti kestäviä ratkaisuja. (Pohjola 2011, 216–217.)
Inkluusiotyö liittyy rakenteellisen työn kansalaislähtöisyyden näkökulmaan ja siihen, miten yhteisöt ja kansalaiset ovat mukana tavoitteellisessa työskentelyssä sosiaalisen hyvinvoinnin rakenteiden muutostyössä. Rakenteellisella sosiaalityöllä on potentiaalia edistää solidaarisuutta ja eri ryhmien ymmärrystä toistensa elinolosuhteista. Sosiaalinen oikeudenmukaisuustyö muodostaa kaikki muut tehtäväalueet yhdistävän ja läpäisevän eettisen perustan. Rakenteellisessa työssä painottuu nimenomaan ihmisten perus- ja sosiaalisten oikeuksien huomioiminen osana kaikkea yhteiskunnallista toimintaa, kuten esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen reformityötä. (Pohjola 2011, 216–217.)
Funktiot pitävät sisällään laajoja kokonaisuuksia niin teoreettisesti kuin käytännön toimenpiteiden näkökulmasta. Minna Kivipelto (2022) on myös tuonut esiin sitä, miten eri funktioita voi toteuttaa eri työotteella riippuen siitä, miten syvällisesti rakenteissa havaittuja tekijöitä tarkastellaan ja millä intensiteetillä ja fokuksella niihin tartutaan. Nämä rakenteellisen työn lähestymistavat – konventionaalinen, reflektoiva ja uudistava – myös vuorottelevat ja limittyvät käytännön työskentelyssä toisiinsa. Mutta miten saada käytännössä kiinni teoreettisista jäsennyksistä sosionomin työssä? Tätä lähdimme tutkimaan opiskelijoiden kanssa yhdessä toritapahtuman avulla.
Toritapahtumassa löytyi monenlaisia välineitä rakenteelliseen työhön
Helmikuun toritapahtuma päätti kevään 2024 Rakenteellinen työ ja vaikuttaminen –opintojakson. Tehtäväksiantona oli esitellä pareittain tai pienryhmissä Pohjolan funktioihin soveltuvia työtapoja ja menetelmiä. Toteutustapaa ei rajattu, vaan opiskelijoiden luovuudelle ja rakenteellisen sosiaalityön toimijuuden rakentumiselle haluttiin jättää tilaa. Opiskelijat lähtivät rakentamaan hyvin erilaisia torikojuja, jotka havainnollistivat työtapoja TikTok-videosta legorakentamiseen.
Torilla tietotyöhön oli tarjolla esimerkiksi mediavaikuttamisen merkitystä ja välineitä avaava koju, joka kiinnitti huomiota yhteen sosiaalialan haasteeseen eli tiedon välittämiseen ja asiantuntijana toimimiseen. Strategiatyön kojut tarjoilivat maistiaisia ennakoivasta työstä mielenterveyspalveluissa ja avasivat skenaariotyöskentelymenetelmää strategisen suunnittelun välineenä. Parveilua ja pysähtymistä tapahtui myös Viisi kertaa miksi? -kojulla, jossa korostui kehittämistyössä pysähtyminen asian äärelle ja juurisyiden etsiminen yhdessä niiden kanssa, joita asia koskee.
Mutta mihin se alussa mainittu legorakentelu oikein liittyi? Kojulla tehtävänä oli rakentaa legojen avulla kuva tilanteesta, jossa kokee osallisuutta. Legot toimivat visuaalisena metaforana yhdessä käsiteltävälle asialle, ja legorakennelmat tekivät näkyväksi osallistujien ajatuksia ja kokemuksia osallisuudesta. Tällainen metaforatyöskentely on yksi konkreettinen tapa työskennellä eri-ikäisten ja –kielisten ryhmien kanssa ja toimii esimerkkinä reflektoivasta lähestymistavasta toteuttaa inkluusiotyötä. Inkluusiotyön menetelmiä tarjoilivat useat kojut, ja yhdellä kojulla oli suoraan ammattikorkeakoululle ideoitu menetelmä koulun aistiympäristön kartoittamiseen ja siten työ- ja opiskeluhyvinvoinnin edistämiseen.
Oikeudenmukaisuustyön kojut herättivät kriittistä ja oivaltavaa ajattelua. Esimerkiksi Etuoikeuskävely työkaluna edusti uudistavaa ja kriittistä tapaa tarkastella yhteistä tilannetta ja tietoa. Huonoin mahdollinen idea -kojulla oikeudenmukaisuustyötä tarkasteltiin osana kampanjasuunnittelua. Työkalu innosti miettimään kaikista epäonnistuneimpia tapoja viestiä kampanjoitavasta asiasta. Huonojen ideoiden keksiminen vapautti tutkimaan ja huomaamaan eriarvoistavia ja eri kohderyhmät ohittavia käytäntöjä viestinnässä, ja vastaavasti löytämään toimivia ratkaisuja saavutettavaan viestintään.
Mitä toritapahtumasta opittiin?
Toritapahtuman jälkeen pysähdyttiin hetkeksi koetun äärelle.
“Työkalutorilla on mahdollisuus innostaa ja tuoda omia menetelmäideoita muiden ryhmäläisten nähtäväksi. Vertaisoppiminen on rento tapa löytää työkalupakkiinsa uusia menetelmiä. Vapaan keskustelun ja kyselemisen mahdollisuus tukee keskustelevuutta ja dialogisuutta. Yhteinen ymmärrys lisääntyy ja kurssin sisältö konkretisoituu.”
Vertaisoppimisen ja jakamisen näkökulmasta torityöskentely koettiin onnistuneena. Opiskelijat kokivat myös, että funktiot konkretisoituivat käytännön menetelmiin peilaamisen avulla. Toritapahtuma epävirallisuudessaan loi hyvää yhteishenkeä ja ilmapiiriä, mikä auttoi oppimista. Vuorovaikutuksen merkitys oppimisen ja oivallusten syntymisessä korostui opiskelijoiden kokemuksissa.
“Kojulla jutellessa alkoi ideoita lentää ja lisää sovellusmahdollisuuksia tuli mieleen molemmin puolin, sekä kävijälle että esittelijälle.”
“Ymmärrys kasvoi, teoria yhdistyi paremmin käytäntöihin. Sai paljon oppia erilaisista menetelmistä.”
Hiottavaakin jäi seuraavaan toteutukseen ja työkalutoriin. Osa opiskelijoista koki, että selkeämpi ohjeistus tai esimerkit kojun toteutustavoista olisivat voineet auttaa paremmin alkuun.
Sosiaalialan rakenteellinen tarkastelu opintojen lopussa nivoo yhteen koulutuksen aikana opittuja sisältöjä ja menetelmiä. Sosionomien työ on ihmisten ja eri asiakasryhmien elinolojen ja niihin vaikuttavien seikkojen tuntemista ja opintojen aikaan syntyvä osallisuusosaaminen vahvaa. Tätä osaamista tulisi hyödyntää tulevaisuudessa enemmän myös rakenteellisen sosiaalityön kontekstissa.
Rakenteellisen sosiaalityön osaamisen merkitys kasvaa tulevaisuudessa monialaisessa verkostotyössä, tietoperusteisessa johtamisessa ja kehittämistyössä. Sosiaalialan ammattilaisen on osattava reflektoida omia havaintojaan ja tuottaa kokemustietoa osaksi organisaation tietopohjaa, jotta havaittuihin epäkohtiin voidaan paremmin puuttua (vrt. Soininen 2023, 139–141). Sosiaalityöntekijöiden rinnalla sosionomit ovat sosiaalialan asiantuntijoina keskeisessä roolissa rakenteellisen työn tekijöinä.
Kirjoittajat:
Kirsi Autio, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Katja Sorjonen, lehtori, Karelia ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Kivipelto, M. 2022. Rakenteellisen sosiaalityön ulottuvuudet. Teoksessa Liukko, E., Muurinen, H., Kokkonen, T. & Santalahti, V. (toim.) Vaikuttava rakenteellinen sosiaalityö. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-790-6. 15.3.2023.
Liukko, E., Muurinen, H., Kokkonen, T. & Santalahti, V. (toim.) 2022. Vaikuttava rakenteellinen sosiaalityö. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-790-6. 15.3.2024.
Pohjola, A. 2011. Rakenteellisen sosiaalityön aika. Teoksessa Pohjola, A. & Särkelä, R. (toim.) Sosiaalisesti kestävä kehitys. Helsinki: Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry. 207–224.
Soininen, T. 2023. Sosiaalialan opiskelijoiden tiedolla johtamisen osaaminen osana ammatillista työnkuvaa ja taitoa – datanlukutaito on tiedon tulkintaa ja ymmärtämistä. Julkaisussa Anttila, S. & Kurki, J. (toim.) 2023. Digirohkeus harvaan asutuilla alueilla. Sosiaali- ja työllisyysalan digipalvelut ja etäohjaus pitkien välimatkojen maakunnassa –hanke. Karelia-ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-275-414-1. 139–141. 15.3.2024.
Sosiaalihuoltolaki (1301/2014).
Suomen ammattikorkeakoulujen sosiaalialan koulutuksen verkosto 2023. Sosiaalialan tutkinnot ja kompetenssit. https://www.sosiaalialanamkverkosto.fi/sosiaalialan-tutkinnot-ja-kompetenssit/ 15.3.2024.