Kareliassa syksyllä 2023 käynnistyneen AliVe-hankkeen – Ikäystävällinen jatkuva oppiminen: käsikirja mikro-opintojen yhteissuunnitteluun – tarkoituksena on paikantaa ikääntyvien 55+ -vuotiaiden jatkuvaa oppimista haastavia ja edistäviä tekijöitä niin yksilö-, yhteisö- kuin yhteiskuntatasolla sekä tunnistaa ja kehittää mahdollisuusrakenteita, jotka edistävät 55+ -vuotiaiden ikääntyneiden osallisuutta korkeakoulutukseen maaseudulla ja kaupungissa. (Myller, Makkonen & Airaksinen 2023.)
Hankkeen tavoitteena on luoda eurooppalaiseen kontekstiin sopiva ikääntyneiden 55+ -vuotiaiden tarpeet huomioiva mikro-opintokokonaisuus, joka on siirrettävä, muunneltava ja vastaa joustavasti erilaisiin paikallisiin tarpeisiin. Lisäksi hankkeessa laaditaan metodologinen tiekartta mikro-opintojen soveltamiseen, mikä tarkoittaa ikäystävällisten mikro-opintojen suunnittelussa ja toteuttamisessa huomioitavien asioiden näkyväksi tekemistä. Hankeprosessi toteutetaan samanaikaisesti jokaisessa kumppanimaassa, Suomessa (Karelia-ammattikorkeakoulu), Irlannissa (Corkin yliopisto), Tsekissä (Kaarlen yliopisto ja Itävallassa (Carinthia-ammattikorkeakoulu). Kansallisen tason tulokset analysoidaan ja niiden pohjalta kootaan yleiset eurooppalaiset ikäystävällisen jatkuvan oppimisen periaatteet. (Myller ym. 2023)
Mikro-opinnot määritellään hankkeessa joustavasti, eli määritelmä elää ja muotoutuu hankkeessa tuotetun uuden tiedon myötä. Ensisijaisesti mikro-opintojen tulkitaan olevan nonformaali oppimistapahtuma (vrt. Digivisio 2023), jolla on selkeä pedagoginen rakenne ja tavoite. Hankkeessa keskeinen mikro-opintojen ulottuvuus on ikäystävällisyys (ks. Kukkonen 2023; Myller 2022). Ikäystävällisyyttä pyritään hankkeessa tukemaan esimerkiksi osallistamalla ikääntyneitä oppijoita mukaan suunnittelemaan ikääntyneille suunnattuja mikro-opintoja. Tavoitteena on kuulla heidän omia kiinnostuksen kohteitaan ja tarpeitaan, ja pohtia yhdessä, miten niihin vastataan koulutuksen avulla. (Makkonen 2023.)
Yhteiskehittäminen alkaa kokemusten ja oletusten tarkastelulla
AliVe-hankkeen toteutusvaihe on käynnistynyt alkuvuodesta 2024 eettisten ennakkoarviointiprosessien ja tutkimuslupa-asioiden myötä. Corkin yliopiston koordinoimassa työpaketti 2:ssa jokainen korkeakoulu järjestää alueellaan kaksi 55+ -vuotiaille elinikäisille oppijoille suunnattua työpajaa kevään 2024 aikana. Työpajat järjestetään samansisältöisinä sekä maaseudulla että kaupungissa asuville ikääntyville oppijoille. Kareliassa hyödynnämme EAFS-hankkeessa (esim. Kukkonen 2023) suunniteltua ja kehitettyä HYRRÄ-osaamisyhteisötoimintamallia ja sen periaatteita työpajojen toteutuksessa. Yhtenä osaamisyhteisötoimintamallin keskeisenä periaatteena on toimijoiden välinen dialogisuus, joka mahdollistaa yhteisen ajattelun ja reflektion: ikääntyvät nähdään aktiivisina toimijoina kehittämistyössä.
Työpajojemme yhtenä tavoitteena on tiedon tuottaminen. Osaamisyhteisöissä tuotetun tiedon avulla voidaan vaikuttaa koulutuspalveluiden sisältöihin ja tuottamiseen, muun muassa ottamalla selvää elinikäiseen oppimiseen liitettävistä tarpeista. Tarkoituksenamme on selvittää muun muassa seuraavia asioita: minkälaisia kokemuksia 55+ -vuotiailla oppijoilla on jatkuvaan oppimiseen sitoutumisesta, mikä motivoi oppimaan ikääntyneenä, minkälaisia asenteita ja uskomuksia ikääntyvien jatkuvaan oppimiseen liitetään ja mistä aiheista he haluaisivat oppia lisää. Myös kokemukset ikäystävällistä jatkuvaa oppimista tukevista ja haastavista tekijöistä ovat avainasemassa tiedontuottamisessa. Työpajoissa kerätyn tiedon avulla suunnitellaan yhdessä ikääntyneille suunnattuja mikro-opintoja.
Työpajojen avulla ei kuitenkaan pyritä pelkästään tuottamaan tietoa ja kehittämään yhteistä tuotetta tai palvelua, mikro-opintoja. Tavoitteena on samalla luoda yhteiskehittämiseen osallistumisesta kaikkia osapuolia hyödyttävä ja myönteinen asiakaskokemus. Asiakaskokemus muodostuu kaikissa erilaisissa vuorovaikutustilanteissa asiakkaan ja organisaation välillä (Saarijärvi & Puustinen 2021). Yhteiskehittämisen osallistujat ovat samalla korkeakoulun mahdollisia asiakkaita. Yhteiskehittäminen voi olla alku (tai loppu) pidemmälle “asiakassuhteelle”. Jokainen kohtaaminen on merkityksellinen, ja voi vaikuttaa asiakkaan myöhempiin valintoihin. Hyvä asiakaskokemus perustuu kunnioitukseen, arvostukseen ja välittämiseen (vrt. Pakarinen & Pekkarinen 2023, 44–45.) Asiakaskokemus vaikuttaa paljon siihen, miten asiakkaat myöhemmin toimivat. On siis tärkeää tarjota ikääntyville osallistujille yhteiskehittämisen avulla sellaisia asiakaskokemuksia, että he haluavat tulla uudelleen, ja kiinnostuvat ehkä lisää korkeakoulun tarjoamista oppimisen ja osallistumisen mahdollisuuksista. Bremer ja muut (2018) ehdottavat, että yhteiskehittämisen työpajoissa on tärkeää ruokkia osallistujien motivaatiota löytämällä ja nimeämällä yhteinen ongelma, jonka ratkaiseminen hyödyttää kaikkia osapuolia. Lisäksi he suosittelevat pyrkimistä ratkaisukeskeisyyteen ja kohti konkreettisia lopputuloksia.
Ensimmäiset työpajat järjestetään maaliskuussa Tikkarinne-kampuksella kaupungissa asuville ja Teamsissä maaseudulla asuville 55+ -osallistujille. Muut konsortioon osallistuvat korkeakoulut järjestävät työpajoja samassa aikataulussa, ja toukokuun alussa kokoonnumme reflektoimaan sekä arvioimaan prosessin aloitusta. Kevään viimeiset työpajat toteutuvat toukokuussa.
Tavoitteena ikäystävällisen jatkuvan oppimisen ja mikro-opintojen periaatteet 1.0
Keväällä 2024 toteutettavissa työpajoissa pyritään löytämään ja tunnistamaan ikäystävällisiä jatkuvan oppimisen reunaehtoja ja edellytyksiä kuvaavia tekijöitä. Näitä tekijöitä analysoimalla muodostetaan yhteiskehittämisen menetelmin käsitteellinen jäsennys ikäystävällisten mikro-opintojen rakenteesta ja reunaehdoista, jota hyödynnetään myöhemmässä vaiheessa mikro-opintokokonaisuuden pilotoinnissa 55+- -vuotiaiden oppijoiden kanssa.
Ikäystävällisen jatkuvan oppimisen reunaehtoja mietittäessä oppimista tulee tarkastella ikääntyneiden oppijoiden näkökulmista. Oppimisen ja opintojen tulisi kohdata ikääntyvän oppijan tarpeet ja kiinnostuksen kohteet, jotka voivat olla erilaisia kuin tutkintoa tai työuraa tavoittelevan nuoremman oppijan kohdalla. Esimerkiksi englantilaistutkimuksessa (Thompson ym. 2020), jossa ikääntyneet kokemusasiantuntijat olivat tiedontuottajina hoitotyön koulutuksen kehittämisessä, tuli esille, että kokemusasiantuntijuus itsessään oli osallistujan hyvinvointia tukeva tekijä.
Ikäystävällisen jatkuvan oppimisen ja mikro-opintojen yhteissuunnittelun prosessi tapahtuu jokaisessa maassa samankaltaisesti ja -sisältöisesti, ja työpajojen jälkeen toteutusvaiheesta laaditaan yhteinen, vertaileva raportti ikäystävällisen jatkuvan oppimisen ja mikro-opintokokonaisuuden yhteisistä linjauksista Euroopassa. Ikäystävällisten jatkuvan osaamisen mikro-opintojen “prototyypissä” pyritään huomioimaan esimerkiksi erilaisten kontekstien, kuten kaupungin ja maaseudun, asettamia mahdollisuuksia ja esteitä. Myöhemmässä vaiheessa projektia kokonaisuutta pilotoidaan 55+ -vuotiaiden oppijoiden kanssa.
Kirjoittajat:
Terhi Myller, yliopettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu
Heli Makkonen, yliopettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu
Anne Airaksinen, opettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Bremer, O., Frilander, O. & Rowley, C. 2018. Menetelmiä eettiseen ja innovatiiviseen toimintaan: tulevaisuusajattelu, yhteiskehittäminen ja kokeilut. Teoksessa Viljanen, S. & Juuti, P. Arvovallankumous. Keuruu: Arvoliitto ja Edita Publishing Oy, 194–208.
Kukkonen T. 2023. Yhteiskehittämisellä kohti osaamisyhteisön toimintamallia. IkäNYT! Ikäosaamisen verkkojulkaisu 2/2023. Karelia-ammattikorkeakoulu. https://ikaosaaminen.karelia.fi/2023/11/yhteiskehittamisella-kohti-osaamisyhteison-toimintamallia/ (15.2.2024.)
Makkonen H. 2023. Ikäystävällistä jatkuvaa oppimista rakentamassa yhdessä ikääntyvien kanssa. Pulssi-portaali, Karelia-ammattikorkeakoulu. https://kareliatesti.meitadev.fi/2023/12/ikaystavallista-jatkuvaa-oppimista-rakentamassa-yhdessa-ikaantyvien-kanssa/ (14.12.2023).
Myller T. 2023. Ikäystävällinen elinympäristö ‑osaamisyhteisön pilotointi. IkäNYT! Ikäosaamisen verkkojulkaisu, (2). Karelia-ammattikorkeakoulu. https://ikaosaaminen.karelia.fi/2023/11/ikaystavallinen-elinymparisto-osaamisyhteison-pilotointi/ (1.2.2024)
Myller T., Makkonen H. & Airaksinen A. 2023. Kansainvälisessä AliVe-hankkeessa kehitetään ikäystävällistä jatkuvaa oppimista. Pulssi-portaali, https://kareliatesti.meitadev.fi/2023/12/kansainvalisessa-alive-hankkeessa-kehitetaan-ikaystavallista-jatkuvaa-oppimista/ (12.12.2023).
Saarijärvi, H. & Puustinen, P. 2021. Strategiana asiakaskokemus. Miksi, mitä, miten? Jyväskylä: Docendo Oy.
Pakarinen, T. & Pekkarinen, A. 2023. Asiakaskokemus sosiaalihuollossa. Pikassos. asiakaskokemus sosiaalihuolto 1.1.pdf (innokyla.fi)
Thompson, J., Tiplady, S., & Cook, G. 2020. Older people’s involvement in healthcare education: views and experiences of older experts by experience. Working with Older People: Community Care Policy & Practice, 24(2), 125–135.
Artikkelikuva: Business Stock photos by Vecteezy