Sote Hyte Living Lab – yhteiskehittämistä Pohjois-Karjalassa -hankkeen yksi tavoitteista oli konseptoida Karelian Living Lab -toimintamalli. Haastetta lähestyttiin palvelumuotoilun ja yhteiskehittämisen näkökulmasta vuoden 2023 kestäneessä kehitysprosessissa. Kun alun lähtötilanne oli vähintäänkin hämärä – mitä edes tarkoittaa Living Lab? – saatiin vuoden aikana määriteltyä erilaisten kokeilujen ja kohtaamisten kautta Karelian sote- ja hytealan innovaatio- ja yhteiskehittämistoiminnan uusia mahdollisia kehityssuuntia kattavasti.
Palvelumuotoilu ja asiakasymmärrys apuna toimintamallin kehittämisessä
Palvelumuotoilijaa kiinnostaa aina ensimmäisenä asiakkaan kokemus: se, miten loppukäyttäjä kokee palvelun käyttämisen. Kun asiakasta on kuultu, hänet otetaan mukaan myös varsinaiseen kehittämistyöhön esimerkiksi uusien kehitysajatusten ideoijana tai prototyyppien testaajana. Palvelumuotoilu on kehittämisote, jonka tavoitteena lyhykäisesti on luoda sellaisia palveluita ja tuotteita, jotka palvelevat asiakasta ja loppukäyttäjää hänen tarpeidensa mukaisesti sen sijaan, että tuotetaan palveluita, joiden ainoastaan oletetaan palvelevan asiakasta. (Koivisto ym. 2019.) Digitalisoituvassa yhteiskunnassa palvelumuotoilun ja asiakaslähtöisyyden merkitys palveluiden kehittämisessä kasvaa koko ajan. Asiakkaan tarpeet parhaiten huomioivat palvelut luovat kilpailuetua ja erottuvuutta markkinoilla, mutta digitaalisten palveluiden lisääntyessä myös niiden käytettävyys, johdonmukaisuus ja erilaisia digitaitoja palvelevat toteutukset tulevat yhä tärkeämmiksi suunniteltaessa kestävän hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluita ja ratkaisuja.
Living Lab -hankkeessa ymmärrystä asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden toimintaympäristöistä, tarpeista ja toiveista kerrytettiin vuoden mittaan useissa tapaamisissa eri yritysten ja järjestötoimijoiden kanssa. Tilaisuuksien yhteissuunnittelu ja niiden yhteydessä tapahtuneet keskustelut sekä teknologiakokeilujen ja pilottien toteutukset tuottivat parempaa ymmärrystä hanketiimille siitä, miten monimuotoinen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan kenttä toiminnoiltaan on. Yhteiskehittämisen työpajoissa keväällä 2023 yhteistyökumppanit pääsivät osallistumaan toimintamallin kehittämiseen ja konkretisoimaan omia näkemyksiään siitä, mitkä ovat Pohjois-Karjalan alueen tärkeimmät terveyden edistämisen kehityshaasteet ammattilaisen näkökulmasta. Vuoden 2023 aikana Living Lab -hanketiimi kohtasikin hyvin monipuolisesti erilaisia sote- ja hyvinvointialan toimijoita: yrityksiä, yhdistyksiä ja järjestöjä, hyvinvointialueen edustajia, opiskelijoita sekä opettajia. Sidosryhmiltä saaduista viesteistä keskeisimmiksi nousivat kestävän terveyden ja hyvinvoinnin ratkaisujen kehittäminen pitkien välimatkojen maakuntaan, ikääntyvän väestön huomioiminen terveyden ja hyvinvoinnin palveluiden digitalisoitumisessa, terveydenhoidon ammattilaisten digiosaamisen lisääminen ja työvoiman maakunnallisen pitovoiman kasvattaminen.
Visualisointien avulla tehdään toimintaa näkyväksi
Toimintamallin hahmottelu lähti liikkeelle vuoden alussa yksinkertaisesta ekosysteemikuvauksesta, jossa pyrittiin kartoittamaan ne toimijat, joiden ensisijaisesti ajateltiin liittyvän aktiivisina toimijoina Karelian Living Lab -toimintaan. Samaan aikaan pyrittiin selventämään koko hanketiimillä sitä, mitä Living Lab -toiminta Karelian toimintaympäristö huomioiden voisi tarkoittaa, sillä terminä Living Lab tulkitaan hyvin laajasti ja voi tarkoittaa kentällä havaittujen toteutusten perusteella melkein mitä tahansa. Lyhyesti kuvattuna living labit ovat avoimen innovaation ekosysteemejä, joissa ilmiöitä tai asioita tutkitaan ja tarkastellaan tosielämän ympäristöissä. Living lab -työskentely perustuu yhteissuunnitteluun, nopeisiin ketteriin kokeiluihin sekä yhteistoimintaan kansalaisten, toisen ja kolmannen sektorin toimijoiden, tiedeyhteistöjen ja hallinnollisten toimijoiden kesken. (European Network of Living Labs.) Siispä työnimen Living Lab alla ryhdyttiin hankkeessa kehittämään kokeilujen, pilotointien ja yhteistoiminnan avulla toimintamallia, joka edistäisi sote- ja hytealueen organisaatiorajat ylittävää yhteiskehittämistä Pohjois-Karjalan avulla.
Toiminnan kokeiluja ja pilotteja järjestettiin karkeasti jaotellen neljää eri tyyppiä: yrityksissä toteutettavia teknologiakokeiluja, sosiaalisia innovaatioita yhteiskehittämisen avulla, etä- ja lähisimulaatiokoulutuksia ja opiskelijatyön integroimista hankkeen toimintoihin. Kustakin kokeilutyypistä laadittiin visuaalinen prosessikuvaus. Näin kokeiluista ja piloteista saatuja oppeja voidaan vastaisuudessakin hyödyntää Karelian toiminnassa. Kokeilujen prosessimallit auttoivat myös hanketiimiä hahmottamaan tehtyjen kokeilujen osuutta tulevaan Karelian Living Lab -toimintaan.
Living lab -toimintamalli muodostettiin yhteisvoimin
Kun hanketiimin ajatuksia tehtiin näkyviksi ja jalostettiin tiimin sisäisissä työpajoissa vuoden loppupuoliskolla, alkoi kokonaiskuva toimintamallista hahmottua. Tulevaan Karelia Living Labiin – millä nimellä se sitten jatkossa kulkeekin – muodostui kolme ydinprosessia: teknologiataitoja ja -tietoisuutta kehittävä Digiratkaisujen testaus- ja innovaatioympäristö, digitaitoja ja -osallisuutta lisäävä Digitaalinen sotekeskus sekä sosiaalisten innovaatioiden syntyyn tähtäävä Kestävän hyvinvoinnin ja innovaatioiden kokeiluympäristö. Kaikkien ydinprosessien taustalla on ajatus kestävän hyvinvoinnin edistämisestä Pohjois-Karjalan alueella monialaisen yhteistyön ja -kehittämisen kautta.
Pohjois-Karjalan alueen hyvinvointihaasteisiin tarttuminen ei onnistu yksin. Ikääntyvä väestö moninaisine digitaitoineen, pitkät välimatkat ja vähentyvät palvelut sekä jo työikäisillä havaitut puutteet toimintakyvyssä ja sen ylläpidossa asettavat kehityshaasteita, joihin on hyvä hakea ratkaisuja useamman kuin yhden organisaation voimin. Vuoden 2023 hanketyöskentelyn tuloksena syntynyt toimintamalli antaa suuntaa sille, mihin suuntaan ja millä painopisteillä Karelian maakunnan laajuista, eri organisaatioita yhdistävää yhteiskehittämisen mallia voidaan ryhtyä toteuttamaan. On hyvä painottaa, että toimintamalli vastaa kehitysprosessin tämänhetkistä parasta ymmärrystä yhteistyökumppaneiden tarpeista ja maakunnan hyvinvointihaasteista. Ajan mittaan mallin on tarkoitus täydentyä ja kehittyä vastaamaan todellisia toteutuksen myötä havaittuja käytännön tarpeita.
Lähteet:
European Network of Living Labs. What are living labs. https://enoll.org/about-us/what-are-living-labs/ 14.12.2023.
Koivisto, M., Säynäjäkangas, J., Forsberg, S. 2019. Palvelumuotoilun bisneskirja. Alma Talent.
Kirjoittaja:
Outi Santaniemi, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu