Kuva kauppakeskuksen tiloista

Erätaukokeskustelusta tapahtuman järjestämiseen

Yksinäisyyden ehkäisy ja osallisuuden vahvistaminen on yksi Pohjois-Karjalan Hyvinvointistrategian 2020-2025 painopisteistä. Karelia-ammattikorkeakoulun SOTE/HYTE Living lab-hanke kutsui yhteiskunnallisia toimijoita keskustelemaan aiheesta huhtikuussa 2023. Menetelmänä oli Sitran kehittämä Erätauko, jossa korostuvat tasa-arvoinen vuorovaikutus sekä mahdollisuus pysähtyä asioiden äärelle. Erätauko-keskusteluun osallistui edustajia kahdeksasta pohjoiskarjalaista järjestöstä ja organisaatiosta. Keskustelussa yksinäisyys todettiin akuutiksi asiaksi, joka koskee kaikkia ja vaikuttaa ihmisen elämään ja hyvinvointiin laajasti. On tärkeää, että yksinäisyys tunnistetaan ja siihen reagoidaan yksilötasolla, yhteisöissä ja yhteiskunnassa.

Yksinäisyys koskee meitä kaikkia

Yhteiskunta heräsi yksinäisyydelle koronapandemian myötä. Yksinäisyyden kokeminen ja yksin oleminen ovat eri asioita. Moni on tyytyväinen pieneen parin henkilön verkostoonsa, mutta silloin kun yksinäisyys ei ole oma valinta, se tuottaa kärsimystä. Yksinäisyyden kokemusta ei voi suoraan yhdistää lähellä olevien ihmisten lukumäärään. Yksinäisyyden kokeminen on mahdollista parisuhteessa ja yksinäisyyttä voidaan tuntea myös ryhmässä, sen näennäisenä jäsenenä, esimerkiksi työpaikalla. Asuinpaikka voi vaikuttaa yksinäisyyteen. Maaseudulla yhteisöllisyys näkyy usein toisen huomioimisena ja auttamisena. Kaupunkiympäristöön vaihtaneesta voikin tuntua ihmeelliseltä, kun naapurukset eivät tunne toisiaan. Yhteisön ulkopuolelle jääminen on riski kaupungissa, mutta maaseudulla asuminen itsessään ei suojaa siltä.

Yksinäisyyttä voivat aiheuttavaa yksilön fyysiset ja psyykkiset rajoitteet, kuten liikkumisen vaikeudet, alentunut työkyky tai pelko aloittaa keskustelua toisen kanssa. Kaikki eivät omista tai osaa käyttää digitaalisia laitteita. Näiden ohessa muiden liittymismahdollisuuksien, taloudellisten resurssien ja tukiverkoston puuttuminen lisäävät riskiä yksinäisyyden kokemiselle. Myös erilaiset elämän muutostilanteet kuten eläköityminen, työttömyys, kotiäitiys tai -isyys, avioero, leskeksi jääminen, uudelle paikkakunnalle tai maahan muutto voivat johtaa yksinäisyyden kokemiseen. Samoin riippuvuudet sekä mielenterveyden haasteet, kuten työuupumus ja masennus. Erityisen haasteen edessä ovat päihteetöntä elämää tavoittelevat, joilta raittiuden turvaaminen voi vaatia sosiaalinen verkoston sekä paikkakunnan vaihtamista.

Yksinäisyyden kokemus ei juuri näy päälle päin, eikä se katso yhteiskuntaluokkaa. Yksinäisyys voi näyttäytyä esimerkiksi kaupoissa ja muissa palveluissa runsaana puhumisena ja juttukaverin hakemisena. Yksinäisyys voi ilmetä myös lamaantumisena, jolloin henkilö jää kotiin, lakkaa yrittämästä tai kokee, ettei halua olla vaivaksi. Kehittyy sekä itseä että ympäristöä koskevia ajatusvääristymiä, jotka yksinäisyyteen liittyvän häpeäleiman kanssa kapeuttavat ihmisen toimintaa ja vaikuttavat itsetuntoon. Sosiaaliset taidot voivat heikentyä, jos niitä ei käytetä. Yksinäisyyttä seuraavia liitännäisongelmia ovat mielenterveyden haasteet sekä päihteiden käyttö.

Kuva kauppakeskuksen tiloista, keskellä koju jonka ympärillä ihmisiä
Välitän sinusta -tapahtuma syntyi Erätauko-keskustelun pohjalta. Kuva: Outi Santaniemi

Yksinäisyyteen voi vaikuttaa

Hyviä tapoja vaikuttaa yksinäisyyteen on sen ennaltaehkäiseminen sekä vastakkainasettelujen välttäminen. Aito kohtaaminen on arvokasta. Kenties voisimme aloittaa oman toimintamme tarkastelusta. Miten huomioin ja kohtaan toisen? Katsonko silmiin, hymyilenkö, vastaanko viesteihin? Voisinko omalla toiminnallani tehdä ”näkymättömästä näkyvän” ja mahdollistaa merkityksellisen kohtaamisen? Huomaanko jonkun, joka voisi kaivata kutsua mukaan tai voisimmeko lähteä yhdessä?

Osa yksinäisyyttä kokevista toimii aktiivisesti ja pyrkii vaikuttamaan tilanteeseen. Lähteminen on vaikeampaa, jos yksinäisyyttä on jatkunut kauan. Joskus yksinäisyyden jäljet johtavat varhaisiin ryhmäkokemuksiin, kuten kiusaamiseen koulussa. Kun asia on kipeä, vaatii muutos paljon rohkeutta: uskallusta osallistua, ottaa kontaktia tai suostua vuorovaikutukseen. Erätauko-keskustelijat pohtivat korostuuko yksin pärjääminen suomalaisessa kulttuurissa. Verkosto olisi tarpeen erityisesti silloin, kun voimavarat ovat vähissä.

Kohtaamisia syntyy luontaisten tekemisen kautta. Tarvitaan mahdollisuuksia työhön ja harrastamiseen sekä ryhmiä, joissa on kiinnostavaa sisältöä ja toimintaa, vaikkapa liikuntaa tai kokkaamista. Kiinnostava teema, toiminta, kahvittelu ja ruokailu yhdistävät ihmisiä. Matalan kynnyksen ryhmiin voi liittyä omilla, vaikkapa sosiaalisten taitojen harjoittelemisen tavoitteilla. Erilaista ryhmätarjontaa on ja tarvitaan myös huomiota sille, kuinka tieto ryhmistä välittyy. Järjestöjen tarjoamista mahdollisuuksista kerrotaan esimerkiksi lähellä.fi-sivustolla sekä lehdissä. Aina tieto ei saavuta tarvitsevaa ja joskus lähtemisen kynnys on liian korkea ylitettäväksi. Joistakin vertaisryhmästä voi löytyä tsemppari ja joillekin sopivat verkossa kokoontuvat ryhmät. Edelleen on syytä pohtia, miten voisimme yhteisötasolla madaltaa liittymisen kynnystä?

Erätauko-keskustelussa todettiin, että yksinäisyys on akuutti asia. Se on luonteeltaan monimuotoinen ja monitasoinen. Yksinäisyyden vaikutukset ihmisen elämään ja hyvinvointiin ovat laajat ja on tärkeää, että ilmiö tunnistetaan paitsi yksilötasolla, myös yhteisöissä ja yhteiskunnassa esimerkiksi kuntien hyvinvointisuunnitelmissa.

Välitän sinusta -tapahtuma

Tapahtuman suunnittelu käynnistyi ”Aikuisten yksinäisyys” -Erätauko-keskustelun innoittamana. Keväteväät-tapahtuman onnistunutta yhteissuunnittelun menetelmää päätettiin hyödyntää myös aikuisille suunnatun tapahtuman suunnittelussa. Erätauko-keskusteluun osallistuneita yhteistyökumppaneita kutsuttiin elokuussa suunnittelutapaamiseen, jossa tapahtuman yhteissuunnittelu käynnistettiin.

Suunnitteluun osallistuivat edustajat kahdeksasta järjestöstä sekä Karelian oppimis- ja palveluympäristö Tarmosta. Mukana olivat Pohjois-Karjalan sydänpiiri, Pohjois-Karjalan Martat, SPR, Soroppi ry, Pohjois-Karjalan syöpäyhdistys, Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistys, Joensuun Setlementti sekä Pohjois-Karjalan Kansanterveyden keskus. Yhteissuunnitteluprosessi sisälsi kaksi live-tapaamista, työskentelyn sähköisellä alustalla ja yhden Teams-palaverin.

Ihmisiä istumassa luokkatilassa
Aikuisten yksinäisyyteen liittyvän syystapahtuman yhteissuunnittelua. Kuva: Outi Santaniemi

Tapahtumalla haluttiin vaikuttaa yksinäisyyteen ja tarjota yksilöille tietoa. Tapahtuman tavoitteet olivat:

  • Innostaa ja kannustaa kaikenikäisiä ihmisiä välittämään toisistaan
  • Informoida osallistuvien organisaatioiden tarjolla olevista toiminnoista ja vapaaehtoistyön mahdollisuuksista
  • Madaltaa ensikertalaisten tutustumis- ja osallistumiskynnystä

Tapahtuma päätettiin järjestää Kauppakeskus Iso Myyn alakerrassa välittämisen päivänä 24.11. klo 15-17 ja se nimettiin Välitän sinusta -tapahtumaksi. Tapahtumalle luotiin yhteinen ilme ja mediatiedote. Siitä tiedotettiin Karelian ja kumppaneiden kanavissa, Iso Myyn sähköisellä taululla sekä Karjalan Heilissä. Muita viestintäkanavia ovat VALLI ry:n ylläpitämä lähellä.fi-sivusto sekä Välittämisen päivän viestintäkanavat.

Tapahtumassa oli toimijoita seitsemästä järjestöstä ja heillä oli kullakin yhteiseen teemaan sovitettu esittelypöytä. Tapahtuman arvioitu kävijämäärä (pisteillä pysähtyneet) on 150 henkilöä. Toimijat keskustelivat kävijöiden kanssa, osallistivat heitä pienten tehtävien avulla ja kertoivat toiminnoistaan. Kävijöille jaettiin myös yhteisesti suunniteltuja vinkkejä sisältänyt Välittämisen bingo sekä Välitän sinusta- kortti, jonka saattoi antaa vaikka ystävälleen välittämisen eleenä. Tapahtumapäivänä kauppakeskuksessa vietettiin Black Fridayta, minkä vuoksi siellä oli mukavasti ihmisiä.

Pöydällä esitteitä ja jouluvalot
Välitän sinusta -tapahtumalle luotiin graafinen ilme, joka näkyi mainosten lisäksi tapahtuman aikana jaettavissa painotuotteissa. Kuva: Outi Santaniemi

Tapahtuman järjestelyistä ja toteutuksesta keskusteltiin kolmen järjestötoimijan kanssa joulukuun alussa. Tapahtumaa pidettiin järjestäjien mielestä onnistuneena, ja tapahtumapaikkana kauppakeskusta pidettiin hyvänä: ihmisiä ei tarvitse houkutella erikseen tapahtumapaikalle, kun he ovat jo siellä. Tuloksena oli paljon kohtaamisia ja hyviä keskusteluja. Järjestötoiminnan pariin löytyi päivän ansiosta muutamia ihmisiä vertaisuutta tukevaan ryhmään. Toimijat kokivat, että kauppakeskuksessa tavoitettiin kattavasti hyvin erilaisia ihmisiä. Ympäristön hälyisyyden ja kuormittavuuden vuoksi tapahtuman kaksituntinen kesto oli järjestöedustajien mielestä sopiva.

Keskustelussa pohdittiin, että olisi hyvä, jos toisesta huolehtimisen ympärille keskittyvästä tapahtumasta tulisi perinne Joensuun alueella. Yksinäisyys koskettaa laajempaa ihmisryhmää kuin esimerkiksi syrjäytyminen, ja teemana yksinäisyyden vähentäminen sopii monen erilaisen järjestön toimintaan. Tapahtuman koordinointi ja rahoitus taas on yksittäisille toimijoille haastavaa. Järjestökentältä on helppo lähteä tapahtumaan mukaan, jos tietää edellä mainittujen asioiden olevan keskitettyjä yhdelle toimijalle, joka ei vaihdu toteutuskertojen välillä. Karelia sai kehuja yhteistyökumppanina, tapahtuman koordinoijana ja viestijänä. Prosessi, joka eteni erätaukokeskustelusta tapahtuman toteutukseen sai myös järjestötoimijoilta kehuja.

Aina on hyvä, että tehdään myös käytännössä jotain, eikä yhteistoiminta jää vain keskustelun
tasolle. Nähdään, miten yhteistyö toimii käytännössä oikeasti eikä ideat jää vain paperille.

Yhteiskehittämisellä sosiaalisia innovaatioita
Case Perusopetuksen viidesluokkalaisille organisoitin etäohjattu Keväteväät-tapahtuma toukokuussa 2023. Tapahtumaan kutsuttiin osallistumaan kouluja eri puolilta Pohjois-Karjalaa, pääkohteena reuna-alueet Tapahtuma suunniteltiin ja toteutettiin yhdessä neljän järjestökumppanin kanssa Samaa toimintamalla hyödynnettiin syksyllä 2023 Välitän Sinustal-tapahtuman yhteissuunnittelussa
1. Uusia ja innovativisio
ratkaisuja hyvinvoinnin
haasteisiin
2. Toimijat kutsutaan mukaan
3. Yhteissuunnittelutapaamiset
4. Toteutus
5. Uudet toimintamallit jo tuotokset, joita voi hyödynoo jotkossakin
Yhteiskehittämisellä innovaatioita hyte-palveluihin -työpaketissa syntynyt yhteiskehittämisen toimintamalli visualisoituna. Kuva: Outi Santaniemi

Kirjoittajat:

Minna Lappalainen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu

Outi Santaniemi, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu