Läpäisyn parantaminen eli tutkintojen saaminen valmiiksi tavoiteajassa on nostettu Karelia-ammattikorkeakoulussa keskeiseksi kehittämiskohteeksi. Asia on merkityksellinen niin yhteiskunnan, oppilaitoksen kuin opiskelijan kannalta. Tässä artikkelissa kuvataan sosionomikoulutuksen loppuvaiheen opiskelijoiden näkemyksiä valmistumista edistävistä sekä estävistä tekijöistä. Opiskelijoiden kokemusten kuuleminen on erittäin tärkeätä kartoitettaessa toimenpiteitä läpäisyn parantamiseksi.
Tiedonkeruun toteutus
Sosionomiopintoihin sisältyy kaikkea hauskaa kuten leikkimistä, pelaamista ja kollaasien tekoa. Tällä kertaa projekti- ja yhteisötyön kurssin tavoitteena ei kuitenkaan ollut harjoitella erilaisia asiakkaiden kanssa käytettäviä menetelmiä vaan tutustua projektityöskentelyn elinkaareen ja kehittämistyöhön toteuttamalla käytännössä pienimuotoinen tiedonkeruutehtävä olemassa olevassa hankkeessa tai projektissa. Mervi Väänäsen, Sara Arffmanin ja Anni Vanhalan toimeksiantaja oli sosionomikoulutuksen koulutuspäällikkö Tuomas Lappalainen. Hän antoi tehtäväksi selvittää sosionomikoulutuksessa opiskelevilta valmistumista edistäviä ja hidastavia tekijöitä. Häntä kiinnosti myös tietää, millaiset palvelut voisivat edesauttaa tutkinnon valmiiksi saamista sekä millaisia kehittämisehdotuksia opiskelijoilla on estäviin tekijöihin vaikuttamiseksi.
Mervi, Sara ja Anni ideoivat, kuinka saadaan kerättyä tietoa mahdollisimman monelta opiskelijalta ja päätyivät siihen, että opiskelijoita pyydetään jakamaan ajatuksiaan anonyymisti Jamboard-alustalle. Mervi kävi myös vierailemassa kahdella oppitunnilla ja lähetti linkin Jamboardiin kahdelle opiskelijaryhmälle. Näin tavoitettiin viisi valmistumisvaiheessa olevaa ryhmää ja heiltä saatiin runsaasti vastauksia kysymyksiin. Tiedonkeruu tapahtui lokakuun 2023 aikana ja marraskuussa 2023 järjestettiin tiedonjulkistamistilaisuus, jossa syvennettiin muutaman opiskelijan sekä sosiaalialan opettajien ja vararehtorin kanssa tutkimuksessa esiinnousseita teemoja.
Valmistumista edesauttavat tekijät
Tutkimuksessa kaikilla viidellä ryhmällä painottuivat vastauksissa samat teemat. Tutkimuksen mukaan valmistumista edesauttavia tekijöitä ovat motivaatio, elämänhallinta, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS sekä sosiaaliset suhteet kuten vertaistuki, luokkakaverit ja läheiset. Lisäksi joustavuus kurssien toteutustavoissa sekä ennakoitavuus esimerkiksi kurssin muuttumisesta etätunniksi ja tieto kurssien toteutuksista, sisällöistä ja aikatauluista jo ennen kurssin alkua koettiin valmistumista edesauttaviksi tekijöiksi. Opiskelijat kokivat opettajien ja korkeakoulun tuen tärkeänä. Opettajien ja koulun aktiivisuus tiedonjaossa ja yhteydenpidossa, joustavuus kurssien ja tehtävien suorittamisessa, selkeät ohjeistukset sekä etäopiskelu nousivat myös vastauksissa esiin.
Valmistumisen pullonkaulat ja estävät tekijät
Valmistumista estäviä tekijöitä ja valmistumisen pullonkauloja olivat motivaation puute, yksinäisyys, työelämän ja opiskelun yhdistäminen, palkattomat harjoittelut, monialaiset opinnot sekä VALO-valmistumisprosessi. Vastauksissa korostui myös opetukseen liittyvät asiat kuten vaikeus saada opettajia kiinni, Moodle-oppimisympäristön sekavuus ja epäselvät tehtävien ohjeistukset sekä opinnäytetyö. Osa opiskelijoista kaipasi opinnäytetyön ohjaukseen nykyistä yhtenäisempiä käytäntöjä. Vastauksissa nousi estävänä tekijänä myös opiskelijoiden kuormitus sekä se, että he kokevat jäävänsä ilman opettajien tukea.
Opiskelijoiden kehittämisehdotukset
Opiskelijoilla oli paljon kehittämisehdotuksia valmistumista edistäviin ja ehkäiseviin tekijöihin vaikuttamiseksi. Kielten kursseille kaivataan enemmän tukea ja ehdotettiin kielten tukimuotojen yhtenäistämistä. Opiskelijat pohtivat myös, onko Exam-tenttitilassa suoritettava tentti ajantasainen suoritusmahdollisuus ja olisiko osaaminen mahdollista näyttää toisella tavalla. Lisäksi kielten tenttejä toivottiin pilkottavan pienempiin osiin.
Opiskelijat toivoivat tiiviimpää yhteistyötä opettajien kanssa sekä heiltä joustavuutta kurssitehtävien toteutuksiin ja palautuksiin. Vastauksissa nousi myös esiin toive siitä, että tehtävien palautuksien aikataulut eivät olisi päällekkäin. Opiskelijat kommentoivat myös sitä, että kirjallisten tehtävien määrälle pitäisi tehdä jotain. Tähän ratkaisuna ehdotettiin yhtä isompaa tehtävää monen pienen sijasta. Kursseilla on myös eroja opintopisteiden määrän ja työn määrän suhteutuksissa. Opiskelijat toivoivat enemmän yksilöohjausta opettajilta ja opinto-ohjaajilta esimerkiksi opintojen, kurssien suorittamisen ja opintopisteiden tilanteen suhteen, mutta myös apua kurssien tehtävien ja ohjeistusten kanssa. He myös kaipasivat räätälöidympää tukea opinnoissa nopeammin eteneville.
Mielenterveyden ja jaksamisen tuki nousi vastauksissa esiin. Opiskelijat kokivat YTHS:n valmistumista edistävänä tekijänä, mutta toivoivat Karelian auttavan palveluihin pääsyssä, sillä YTHS:llä on pitkät jonot tiettyihin palveluihin. Mielenterveyteen ja jaksamiseen kaivattiin muutenkin tukea koulun puolelta. Monimuoto-opiskelijoiden vastauksissa korostui se, että lähipäiviin toivottiin tiiviyttä ja aidosti merkityksellisten asioiden käsittelyä. He pohtivat voisivatko infot/orientaatiot olla etänä katsottavissa ja tallennettuja. Myös kurssien aikataulutuksesta toivotaan etukäteen enemmän tietoa.
Tutkimuksen tarkempi aineisto jää sosionomikoulutuksen käyttöön ja hyödynnettäväksi koulutuksen kehittämisessä ja jatkotoimeksiannoissa. Uskomme, että monet tässä esille nousseet asiat ovat merkityksellisiä koko Kareliassa pohdittaessa keinoja opiskelijoiden opintopolun sujuvoittamiseksi.
Kirjoittajat:
Mervi Väänänen, sosionomiopiskelija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Tuomas Lappalainen, koulutuspäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu