Työsopimuksen purkamisesta on säädetty työsopimuslain (55/2001) 8:1 §:ssä. Säännöksen mukaan työnantaja saa purkaa työsopimuksen päättyväksi välittömästi erittäin painavasta syystä. Syyn tulee olla niin vakava velvollisuuksien rikkominen tai laiminlyönti, että työsuhteen jatkaminen edes irtisanomisajan pituisen ajan olisi työnantajalle kohtuutonta. Päättäminen purkamalla ei edellytä varoituksen antamista, mutta aiemmin mahdollisesti annettu varoitus voidaan huomioida purkamista harkitessa. Työsopimuksen purkaminen tarkoittaa töiden loppumista välittömästi, ilman irtisanomisaikaa.
Purkuperusteet
Työsopimuksen purkuperusteet ovat käytännössä hyvin samankaltaiset kuin henkilöön liittyvät irtisanomisperusteet, mutta asteeltaan vakavampia. Tällaisia syitä voivat olla esimerkiksi lainvastainen toiminta, työturvallisuuden laiminlyönti tai kilpaileva toiminta. Itä-Suomen hovioikeuden ratkaisussa 20.10.2016 T 647 sahalaitoksen työntekijän työsopimus voitiin päättää purkamalla, koska hän oli kielloista huolimatta tupakoinut tuotantoalueella. Tupakointi osoitti työntekijältä selvää piittaamattomuutta paloturvallisuudesta. Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 1995:47 työntekijä oli lomautuksensa aikana jättänyt työnantajansa kanssa kilpailevan urakkatarjouksen. Korkeimman oikeuden mukaan työntekijän oli täytynyt tarjousta tehdessään ymmärtää, että myös hänen työnantajansa tulee tekemään urakasta tarjouksen. Työntekijän menettelyä pidettiin hyvän tavan vastaisena kilpailutekona, jolla vahingoitettiin työnantajaa. Työnantajalla oli oikeus päättää työntekijän työsuhde purkamalla.
Purkamisen perusteena voi olla myös työntekijän luvattomat poissaolot. Esimerkiksi korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 1992:111 työnantajalla ja työntekijällä oli ollut erimielisyyttä siitä, kuuluiko työntekijälle niin sanottuja pekkaspäiviä. Työntekijä oli erimielisyydestä huolimatta pitänyt vapaita yli viikon pituisen ajan ilman työnantajan lupaa. Työnantajalla oli oikeus purkaa työntekijän työsopimus riippumatta siitä, oliko työntekijällä ollut oikeus vapaisiin vai ei. Työntekijällä ei ollut oikeutta päättää vapaapäivistä omavaltaisesti.
Työntekijän epärehellisyys ja siitä aiheutunut luottamuspula on varsin yleinen peruste työsopimuksen purkamiselle. Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 1989:147 työntekijä oli osallistunut työnantajan tilaisuuteen ja varastanut siellä naulakossa olleen takin taskusta 70 markkaa. Tämän katsottiin vaarantavan työnantajan ja työntekijän välisen luottamuksen niin merkittävällä tavalla, että työnantajalla oli oikeus päättää työsopimus purkamalla. Työtuomioistuimen ratkaisussa TT 2016-54 työntekijä oli toistuvasti raportoinut virheellisesti työtuntejaan ja järjestellyt työmatkoja sopimatta niistä esimiehen kanssa. Työntekijä jatkoi toimintaansa myös saamansa varoituksen jälkeen. Lisäksi työntekijä yritti saada työnantajan maksamaan uudelleen jo maksetut ylityökorvaukset. Työntekijä oli myös antanut julkisuuteen lausunnon, joka poikkesi työnantajan virallisesta kannasta. Työntekijän menettelyä pidettiin kokonaisuutena niin moitittavana, että työnantajalla oli oikeus työsopimuksen purkamiseen.
Purkamisen harkitseminen
Purkuperusteen olemassaoloa harkitessa on aina huomioitava tapauksen olosuhteet ja erityispiirteet. Esimerkiksi korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2016:62 työnantaja oli purkanut työntekijän työsopimuksen, koska työntekijä oli ottanut itselleen hävikkiin kirjaamansa vesimelonin ja neljäsosan hunajamelonista. Kyseessä oli selkeä ohjeiden vastainen ja epärehellinen toiminta. Työntekijän ottamat tuotteet olivat kuitenkin työnantajalle arvottomia eikä työntekijän menettely aiheuttanut taloudellista vahinkoa. Työnantajalla ei ollut oikeutta työsopimuksen päättämiseen, vaan työntekijälle olisi tullut antaa varoitus. Tapauksen lopputulos olisi voinut olla toinen, jos työntekijä olisi ottanut itselleen myyntikelpoisia hedelmiä. Tällöin toiminnasta olisi aiheutunut työnantajalle vahinkoa. Oikeuskäytännössä työsuhteen päättäminen on ollut mahdollista esimerkiksi tilanteessa, jossa kaupan myyjä on ottanut itselleen pussillisen luumuja ja ravintolan kokki lohikuutioita.
Purkuperusteeseen vetoaminen
Työsopimuslain 8:2 §:n mukaan työnantajan tulee vedota purkuperusteeseen 14 päivän kuluessa siitä, kun tämä sai tiedon perusteen olemassaolosta. Jos purkamiselle on pätevä este, voi purkamisen suorittaa 14 päivän kuluessa tämän esteen poistumisesta. Purkuperusteeseen on vedottava varsin nopeasti. Käytännössä varsinaisesta purkamiseen oikeuttavasta toiminnasta on kuitenkin voinut kulua pitkähkökin aika, sillä toiminta ei välttämättä tule heti työnantajan tietoon. Kun työnantaja saa purkuperusteen olemassaolon tietoonsa ja ryhtyy harkitsemaan työsopimuksen purkamista, tulee työnantajan varata työntekijälle mahdollisuus tulla kuulluksi. Tältä osin riittävää on mahdollisuuden tarjoaminen. Jos työntekijä ei halua tulla kuulluksi, voi työnantaja purkaa työsopimuksen myös ilman kuulemista. Riittävää on, että työntekijälle on tarjottu tähän mahdollisuus.
Kirjoittaja:
Atte Korte, lehtori, OAJ:n pääluottamusmies, Karelia-ammattikorkeakoulu
Artikkelikuva: Mari Helin / Unsplash