Ammattikorkeakoulutuksen ja ammattikoulutuksen tutkimuspäivät järjestettiin tänä vuonna 2.–3. marraskuuta Porissa Satakunnan ammattikorkeakoulun kampuksella. Tapahtumassa oli kaksi pääteemaa, tulevaisuuden oppiminen ja kestävyysosaamisen lisääminen tutkimuksen avulla. Karelia-ammattikorkeakoulun värit olivat esillä tulevaisuuden oppimisen teeman alla, kun Tulevaisuuden työ -hanke esitteli, miten uudet oppimisympäristöt tukevat opetuksen uudistamista ja oppimiskokemusta.
Ammattikorkeakoulujen näkökulmasta päivien kiinnostavimmat puheenvuorot käsittelivät tulevaisuuden oppimista. Tapahtuman pääpuhujan, itävaltalaisen Jörg Markowitschin esitys keskittyi ammatillisen koulutuksen tulevaisuuden näkymiin Euroopassa, mutta se herätti keskustelua myös ammattikorkeakoulutuksen tulevaisuudesta.
Markowitsch on koulutus- ja työmarkkinatutkija, joka on kirjoittanut useita raportteja ja artikkeleita ammattikoulutuksen tulevaisuudesta Euroopassa. Puheenvuorossaan hän puhui muun muassa ammatillisen ja ammattikorkeakoulutuksen roolista osaamisen kehittämisessä, työelämän muutoksissa ja yhteiskunnallisissa haasteissa.
Muutoksia, kaikkialla muutoksia
Yksi näkökulmista koski työroolien ja työpaikkojen muutoksia. Toimialat pirstaloituvat, työt monimutkaistuvat, palvelutyön määrä kasvaa, työn tekeminen on aiempaa vähemmän sidoksissa sijaintiin, työpaikat kaupungistuvat ja ammattiliittojen merkitys pienenee. Moisten muutosten keskellä on selvää, että työelämään siirtyviltä ihmisiltä odotetaan eri asioita kuin aiemmin.
Muutoksia on tapahtunut myös työntekijöissä. He ovat keskimäärin aiempaa vanhempia, moninaisempia, koulutetumpia, pidempään koulutuksen parissa olevia, enemmän osa-aikatyötä tekeviä ja enemmän työn ja vapaa-ajan tasapainoa vaativia. Työntekijöitä on myös yhä enemmän ja yhä useampi heistä on nainen.
Markowitschin mukaan kaikki nämä muutokset johtavat siihen, että pitkällä aikavälillä taidot eivät kohtaa työelämän tarpeita, ellei koulutuksessa tapahdu muutoksia. Suuria tähän vaikuttavia tekijöitä ovat tietenkin digitalisaatio, automaation kehitys, tietotyön muutos, alustatalous ja vaikkapa pieniin tehtäviin perustuvat työt. Manpower Groupin (2023) rekrytoijille 41 maassa tekemässä Talent Shortage Study -haastattelututkimuksessa kävi ilmi, että maailmanlaajuisesti eniten kaivattiin lisää IT- ja dataosaajia, myynnin ja markkinoinnin osaajia sekä operatiivisen toiminnan ja logistiikan osaajia.
Saman kyselytutkimuksen mukaan ihmisiltä eniten kaivatut vahvuudet liittyvät luotettavuuteen, itsekuriin, resilienssiin, sopeutuvuuteen, järkeilyyn ja ongelmien ratkomiseen. Markowitsch esitti arvion, että 40–60 prosenttia työnantajista ei löydä taidoiltaan heille sopivia työntekijöitä.
Myös Suomessa käy usein niin, että uudet valmistuneet ovat ylikoulutettuja töihinsä, eivätkä työnantajat löydä oikeita osaajia. Tämä aiheuttaa enemmän työntekijöiden vaihtuvuutta, tyytymättömiä työntekijöitä ja heikentynyttä työn tuottavuutta.
Maiden koulutusjärjestelmät muuttuvat eri tavoin
Mitä tämä tarkoittaa suomalaisten ammattikorkeakoulujen näkökulmasta? Markowitsch toi esiin, miten akateemisen ja ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuuden kehitys vaihtelevat merkittävästi maittain. Markowitschin ja keskusteluun osallistuneen yleisön puheissa ennustettiin, että Suomessa ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen rajat sumenevat, eikä ole niin selkeää, minkälaista koulutusta kukin taho tarjoaa, kun huomioidaan myös täydennyskoulutuksen ja jatkuvan oppimisen tarpeet. Toisin on Sveitsissä, joka on Markowitschin mielestä koulutusjärjestelmältään Suomen tapaan poikkeus suuresta massasta. Sveitsissä vahvasti työssä oppimiseen perustuva ammatillinen koulutus on eriytymässä entisestään itsenäisemmäksi koulutuksen muodoksi.
Siihen, miten koulutuksen muutos toteutuu, voi vaikuttaa paikallisella, valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla. Varsinaista perustavanlaatuista koulutusjärjestelmän muutosta ei ole tapahtumassa, ja sekä akateeminen maailma että ammatillinen koulutus ovat muuttumassa. Miten – se vaihtelee maittain erittäin paljon. Markowitschin mukaan kansainvälisesti yleinen suunta näyttää olevan kohti ammatillisen ja yleissivistävän koulutuksen tasapainoa, jossa pyritään valmistamaan opiskelijoita elämään ja työskentelemään monimuotoisessa maailmassa, jossa erilaisten kulttuurien, ideologioiden ja näkökulmien ymmärtäminen ja kunnioittaminen on tärkeää.
Huomio tietotyöläisiin ja tekoälyyn
Koulutuksen järjestämisen kehityssuunnat ja painopisteet vaihtelevat eri alueiden ja oppilaitosten välillä. Niiden rooli ja merkitys ovat muuttuneet vuosien varrella vastaamaan yhteiskunnan ja työmarkkinoiden muutoksiin.
Ei ole enää uutinen, että tällä hetkellä koulutukseen vaikuttavat muutokset näkyvät merkittävästi etenkin digitaalisen oppimisen käyttöönotossa ja jatkuvan oppimisen merkityksessä. On tärkeää, että sekä opiskelijat että työntekijät voivat päivittää taitojaan ja tietojaan koko elämänsä ajan.
Yhteistyö työelämän kanssa on myös korostunut, jolloin saadaan varmistettua, että koulutus vastaa työmarkkinoiden tarpeita. Suomen valitsemassa linjassa yksilölliset oppimispolut ja kansainvälisyys ovat tärkeässä roolissa. Kaiken ympärillä huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet ja tuetaan alueellista kehitystä ja oppilaitoksen kehitystä TKI-toiminnalla.
Yllättäviä muutoksia ei siis näissä näkökulmissa ole juuri nyt käsillä, ellei huomioida sitä taikasanaa, joka on mainittu tänä vuonna liki kaikissa koulutuksen kehittämiseen liittyvissä tilaisuuksissa.
Taikasana on tietenkin tekoäly. Miten Jörg Markowitsch näkee tekoälyn mullistavan ammatillista ja yleissivistävää koulutusta? Markowitschin esittelemässä tutkimustyössä ei juuri näy tänä vuonna massiivisesti esiin nousseen tekoälykeskustelun vaikutus työelämän tulevaisuuden kuviin erityisenä uutena mullistuksena. Porissa hän totesi, että yleisellä tasolla tekoäly on vain yksi tapa toteuttaa automaatiota, jota olemme nähneet jo 70-100 vuoden ajan.
– Erityisesti ammatillisessa koulutuksessa ja siihen liittyvässä harjoittelussa olemme nähneet automaatiota jo pitkän aikaa. Sen sijaan kukaan ei ole osannut arvata, miten tekoäly tulee vaikuttamaan tietotyöläisten työhön. Esimerkiksi Chat GPT:n kaltaisten tekoälypalveluiden vaikutukset tietotyöläisiin ja akateemiseen maailmaan tulevat paljastumaan meille 2–5 vuoden päästä – tai ehkä jo ensi vuonna. En näe tätä niin suurena uhkana ammatillisille perustehtäville. Näen suuremman uhkan tietotyöläisille, Markowitsch sanoi.
Kirjoittaja:
Risto Salminen, opetusteknologia-asiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Artikkelikuva: creativeart / Freepik