Kaikkiin amk-tutkintoihin sisältyy pakollinen työelämäharjoittelu, ja ne ovat yksi tärkeimmistä ammattikorkeakoulun ja työelämän välisistä yhteistyömuodoista. Kansainvälisille tutkinto-opiskelijoille harjoittelupaikan löytäminen voi olla hyvin haastavaa. Haasteita luovat verkostojen ja alueen tuntemuksen puute sekä vielä kehittymisvaiheessa oleva suomen kielen taito. Vaikeuksia luovat myös puutteet työelämän vastaanottavuudessa.
Kansainvälinen uraohjaamo -hankkeessa (REACT EU:n ESR-toimenpiteet) kehitetyssä kummiyritystoiminnassa on löydetty paikallisia yrityksiä ja organisaatioita, jotka ovat valmiita vastaamaan haasteeseen ja kantamaan yhteiskuntavastuunsa. Tässä artikkelissa käsitellään työnantajien ja opiskelijoiden tueksi kehitettyjä toimenpiteitä sekä opiskelijoiden kokemuksia työharjoitteluistaan.
Tukea opiskelijoille ja työnantajille
Harjoittelujen toteutumiseksi hankkeessa on tuettu niin opiskelijoita kuin työnantajia. Opiskelijoita on valmennettu työnhakutaidoissa (lue artikkeli Skills and Tools for Succesful Job Search -opintojaksosta) ja itsensä markkinoinnissa. Lisäksi heille on kehitetty suomen kielen kehitystä tukeva tehtäväpaketti harjoittelun ajaksi (lue artikkeli tehtäväpaketista). Tehtäväpaketin avulla myös työnantajat saavat vinkkejä kielitietoiseen ohjaukseen työpaikalla. Sopivien harjoittelutehtävien hahmottamista on helpotettu luomalla esimerkkejä kunkin alan lukuisista mahdollisuuksista (tutustu esimerkkeihin kummiyritystoiminnan verkkosivulla). Työnantajille tukea on tarjottu rekrytointiin ja harjoittelun alkuvaiheeseen. Lisäksi kummiyritysten henkilöstö on voinut suorittaa maksutta avoimen amk:n kansainvälisyyden teemaan liittyviä opintoja.
Kansainvälinen uraohjaamo -hankkeen aikana kummiyritystoimintaan on saatu mukaan 24 paikallista yritystä tai organisaatiota. Harjoittelujaksoja kummiyrityksissä on toteutunut parikymmentä. Usein harjoittelujakso on poikinut myös opinnäytetyön toimeksiannon harjoittelupaikasta. Hankkeen aikana on kokeiltu myös tandem-harjoittelumallia, jossa kaksi opiskelijaa menee harjoitteluun samaan paikkaan. Mallissa toinen opiskelija on suomenkielinen, mikä voi osaltaan madaltaa työnantajan kynnystä tarjota harjoittelupaikkaa.
Harjoittelu kartuttaa ammatillista osaamista ja suomen kielen taitoa
Harjoittelupaikkojen löytyminen alueeltamme on tärkeää niin opiskelijoiden, ammattikorkeakoulun tavoitteiden kuin työnantajien näkökulmasta.
– On hyvä, että harjoittelupaikka löytyi Joensuusta. On kätevää, että pystyy tekemään harjoittelua ja muita opintoja kampuksella yhtä aikaa, kertoo Keslalla harjoitteluaan suorittava International Business -koulutuksen opiskelija Ayeman Rahman.
Opiskelijat kertovat kartuttaneensa harjoittelun aikana paitsi ammatillista osaamista myös suomen kielen taitoja. Vaikka harjoittelupaikassa käytettäisiin työkielenä englantia, on suomen kielen oppiminen silti mahdollista. Se on erityisen tärkeää työyhteisöön kiinnittymisen näkökulmasta.
– Minulla on ollut kieleen liittyen joitakin haasteita. Jos ei puhu suomea, voi tuntea itsensä eristetyksi, kun kollegat juttelevat keskenään, kertoo Business Joensuulla harjoitteluaan suorittava International Business -opiskelija Thuong Nguyen.
Suomalaisella työpaikalla suoritettu harjoittelu avaa myös ovet suomalaiseen työkulttuuriin. Useille opiskelijoille harjoittelu on ensimmäinen kokemus suomalaisesta työelämästä.
– Suomalaisessa työelämässä ja tavassa tehdä töitä on paljon vapautta. Vapaus tuo myös vastuuta, joka pitää kantaa, pohtii Forward Foreverillä harjoitteluaan suorittava Industrial Management -koulutuksen opiskelija Katharina Abelita.
Harjoittelunsa suorittaneet opiskelijat painottavat, että suomalaisessa työelämässä täytyy olla täsmällinen, oma-aloitteinen, kommunikoida suoraan ja olla avoin kehittymismahdollisuuksille. Myös virheiden tekeminen on sallittua, eikä niitä tarvitse pelätä.
– Suomalaisessa työelämässä on matala hierarkia, toisin kuin kotimaassani Intiassa, kertoo Euroopan metsäinstituutissa harjoittelunsa suorittanut International Business -opiskelija Mukesh Kumar.
Parhaimmillaan harjoittelu on suora väylä työelämään
Monille opiskelijoille harjoittelu on suora väylä työelämään. Harjoittelupaikka voi usein olla ensimmäinen työpaikka valmistumisen jälkeen. Monille onkin löytynyt osa- tai kokopäivätöitä harjoittelun jälkeen.
– Harjoitteluni sujui hyvin. Työnantajani oli tyytyväinen minuun, joten he tarjosivat minulle harjoittelun jälkeen osa-aikatöitä ja mahdollisuuden tehdä opinnäytetyö. Valmistumisen jälkeen minulle on luvassa kokoaikatyö, iloitsee Katharina Abelita.
Kummiyritystoiminta ja sen kautta syntyneet harjoittelut ovat todistaneet sen, että ilman täydellistä suomen kielen taitoa, harjoittelu voi olla erittäin onnistunut niin opiskelijan kuin työnantajan näkökulmasta. Onnistuneet kokemukset toivottavasti rohkaisevat alueemme työnantajia avaamaan ovensa kansainvälisille tutkinto-opiskelijoille.
Lue lisää kummiyritystoiminnasta: https://kareliatesti.meitadev.fi/kummiyritystoiminta/
Kirjoittajat:
Taru Väisänen, kansainvälisen opiskelijarekrytoinnin asiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Sanna Jeskanen, projektipäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu
Artikkelikuva: cookie_studio / Freepik