Japanilainen Nihon Fukushi University, Karelia-amk:n Innokaupunki-hanke ja Tulikivi Oyj järjestivät yhteistyössä kansainvälisen sauna-aiheisen työpajan Nunnanlahdessa, Juuassa 28.8 – 1.9.2023.
Idea työpajan järjestämiseksi syntyi Karelian vetämän Pohjois-Karjalan ja Japanin Naganon metsäbiotalousyhteistyön kehittäminen 2020–2022 -hankkeen tutustumismatkalla Japanissa alkukesästä 2022. Sapporossa järjestetyn Pohjois-Karjalan metsäbiotaloussektorin toimijoiden esittelyiltapäivän jälkeisessä iltatilaisuudessa Karelian edustajat tapasivat Nihon Fukushi yliopiston arkkitehtuuriosaston prosessori Daishi Sakaguchin. Tapaamisen yhteydessä nousi esille uusien saunakonseptien kehittäminen Japanin markkinoille, koska saunoilla on Japanissa menossa kova buumi mm. sen terveysvaikutusten ansiosta.
Elokuussa 2023 saatiinkin Juuan Nunnanlahdessa todistaa suomalais-japanilaisen yhteistyön aloitusta käytännössä. Tulikivi Oyj:n tiloihin Juukaan kokoontui kymmenen japanilaisen Nihon Fukushi yliopiston sekä kuusi Karelia Ammattikorkeakoulu Oy:n ja Itä-Suomen yliopiston opiskelijaa professori Daishi Sakaguchin johdolla. Työskentelyn tavoitteena oli luoda saunakonsepteja, jotka mahdollisesti tuotaisiin jossain muodossa Japanin markkinoille esille vuoden 2025 aikana. Samalla pyrittiin luomaan ja tiivistämään yhteyksiä suomalaisten ja japanilaisten opiskelijoiden, oppilaitosten ja yritysten välillä.
Työpajaan osallistuneet japanilaiset opiskelijat opiskelevat pääaineenaan arkkitehtuuria, ja he olivat kolmannen vuoden opiskelijoita. Kareliasta mukana oli opiskelijoita rakennustekniikan koulutuksesta ja International Business koulutuksesta. Itä-Suomen yliopistosta mukana oli englannin ja japanin kielen, metsätalouden ja puutekniikan opiskelijoita.
Oppia ja tietoa puu- ja kivialan yrityksistä
Työpajaviikko alkoi yritysvierailuilla puu- ja kivialan yrityksiin Tuupovaarassa, Joensuussa, Kontiolahdella ja Juuassa. Näiden vierailujen tarkoituksena oli tutustuttaa opiskelijat paikalliseen yritystoimintaan ja puu- sekä kiviraaka-aineisiin ja niiden mahdollisuuksiin.
Työskentelyä pajassa
Varsinaisessa työpajatyöskentelyssä opiskelijat jaettiin viiteen ryhmään. Kullakin ryhmällä oli oma teemansa: saunan ulkomuoto, sauna sisustus, saunomisessa tarvittavat oheistuotteet, saunan ja saunatuotteiden teollinen tuotanto sekä saunan ja saunatuotteiden vientisuunnitelma.
Ryhmillä oli alussa pientä totuttelua yhteiseen työskentelyyn kulttuurierojen takia. Myös kieli tuntui aluksi olevan haaste sujuvalle ryhmätyöskentelylle, koska japanilaisten englanninkielentaito oli rajallinen. He käyttivät mm. kännyköiden käännösohjelmia kommunikoinnin apuna. Viikon edetessä opiskelijat tutustuivat toisiinsa ja yhteistyökin alkoi sujua paremmin, ja englantia rohkaistuttiin käyttämään, vaikkei se ollut kenenkään äidinkieli.
Saunakonsepteja syntyi useita erilaisia, mm. tyhjiin taloihin sijoitettavat yhteisösaunat/maanjäristyssuojat sekä kokoontaittuvat tehdastekoiset saunapaketit talojen tonteille, katoille ym. Yksi ryhmä kehitti myös vuolukivilouhoksen sivukiveä hyödyntävän luolasaunan konseptin.
Viidessä päivässä konseptit kehittyivät paljon, säännöllisellä palautteella oli siinä suuri merkitys. Materiaaleista vuolukiven ja puun käyttöä oli pohdittu melko hyvin. Puumateriaalien osalta ratkaisuissa oli käytetty CLT:tä, seetriä ja sypressiä. Työpajan alussa olisi ollut hyvä kerrata suomalaiset puutuotteet ja rakenteet. Tuotteet ja niiden ominaisuudet jäivät osallistujille hieman vieraiksi. Yrityskäynneillä esitellyt kivi- ja puutuoteratkaisut herättivät osallistujissa mielenkiintoa.
Japanissa halutaan edistää oman maan puutuotteiden käyttöä ja tämä näkyi myös työpajan aikana luoduissa suunnitelmissa.
Ei pelkkää opiskelua
Viikko Juuassa ei ollut pelkkää tiivistä työpajatyöskentelyä. Yhteinen vapaa-ajanvietto oli myös tärkeässä osassa ja luonteva tapa tutustua toisiin osallistujiin. Tulikiven opiskelijoiden käyttöön järjestämällä Tulikivi-klubilla oli hyvät tilat niin opiskeluun, majoitukseen, ruokailuun kuin vapaa-ajan viettoonkin. Myös suomalainen sauna lämpeni aamuin illoin Pielisen rannalla. Kohokohtia vapaa-ajanvietossa olivat varmastikin yhteiset saunaillat, vierailu Kolin kansallispuistossa ja yhdessä valmistettu sushiateria.
Viikon aikana oli huomattavissa selvää yhteisymmärryksen lisääntymistä ja ryhmäytymistä osallistujien kesken. Hyvän ryhmäytymisen voisikin kuvitella lisäävän osallistujien motivaatiota jatkaa yhteydenpitoa ja yhteistyötä myös tulevaisuudessa.
Yhteistyön jatkaminen kiinnostaa molemmin puolin
Useampikin opiskelija sekä työpajassa mukana olleet yritykset kyselivät viikon päätteeksi, miten hyvään alkuun saatua yhteistyötä päästäisiin jatkamaan. Tämän asian selvittely jatkuu syksyn aikana Karelian ja Nihon Fukushin yliopiston välillä. Japanilainen osapuoli oli panostanut isosti omaan Suomen matkaansa, opiskelijat maksoivat matkakulunsa itse ja professorikin kertoi kustantaneensa matkan itse. Jatkossa tämän kaltainen yhteistyö vaatii hankemuotoisen resurssoinnin kummassakin maassa ja sitoutuneet mukaan lähtijät. Nyt suomalaisia osallistujia työpajassa oli vain kaksi, kun neljä muuta suomalaisten oppilaitosten osallistujaa olivat vaihto-opiskelijoita. Suomalaisilta opiskelijoilta tarvittaisiinkin lisää rohkeutta ja uteliaisuutta heittäytyä tällaisiin kansainvälistymisprojekteihin mukaan. Kielitaidon ja osaamisen ei tarvitse olla täydellisiä, ne kehittyvät kyllä luonnostaan prosessin aikana.
Viikon aikana tutustuttiin toiseen kulttuuriin, ylläpidettiin ja kohennettiin kielitaitoa sekä esiteltiin suomalaista puu- ja kivituoteteollisuutta nuorille tulevaisuuden tekijöille ja näkijöille. Olisi todella mielenkiintoista päästä samalla porukalla tutustumaan Japanin kieleen, kulttuuriin, rakennustapoihin, alan organisaatioihin ja yrityksiin. Tällaiseen tilaisuuteen olisi nyt mahdollista tarttua jatkamalla saunakonseptin kehittämistä yhdessä.
Iso kiitos vielä kaikille työpajan suunnitteluun ja toteutukseen osallistuneille. Suomalaisella saunalla on Japanissa tällä hetkellä todella kova maine, samassa kategoriassa Muumien, joulupukin ja revontulten kanssa. Suomen menestys Maailman onnellisin maa -äänestyksissäkin lienee monen mielessä osaltaan saunan ansiota. Toivottavasti pääsemme hyödyntämään tätä ikiaikaista suomalaista erikoisosaamista käytännössä ja luomaan uutta osaamista ja työtä täällä Pohjois-Karjalassa yhdessä japanilaisten kumppaniemme kanssa.
Teksti ja kuvat:
Jouni Luoma, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Artikkelikuva: Santtu Perkiö / Unsplash