Mies päässään virtuaalilasit ja käsissä ohjaimet

Matalan kynnyksen kokeilujen kautta virtuaalitodellisuuden makuun

Merenalaiseen maailmaan sukeltaminen, avaruuden ihmeiden tarkastelu tai dinosaurusten maailmaan aikamatkailu – tämä kaikki on mahdollista saavuttaa virtuaalilasien ja niille ladatun sovelluksen kautta. Karelia-ammattikorkeakoulun Sote Hyte Living Lab – yhteiskehittämistä Pohjois-Karjalassa -hankkeessa olemme kevään ja kesän 2023 aikana mahdollistaneet matalan kynnyksen tutustumismahdollisuuksia VR-lasien käyttöön sote-alalla työskenteleville henkilöille, yrittäjille, alan opiskelijoille ja opettajille. Kokeilumahdollisuus on otettu innostuneesti vastaan ja tavoitimme työpajoissa useita virtuaalitodellisuudesta kiinnostuneita henkilöitä.

Virtuaalitodellisuuden täyttä potentiaalia ei vielä osata täysin hyödyntää sote-alalla

Kansalaisille suunnattujen perinteisten sosiaali- ja terveyspalveluiden rinnalla kohtaamme yhä useammin erilaisia digitaalisia palveluja. Näiden palvelujen saavuttamiseksi tarvitsemme ajan tasalla olevaa teknologia- tai digiosaamista sekä palvelujen käyttöön soveltuvia välineitä. Sähköisten palvelujen kehittyminen tarkoittaa myös jatkuvaa oppimistarvetta ja uudenlaisien toimintatapojen omaksumista.

Viime vuosien aikana myös virtuaalitodellisuus (Virtual Reality, VR) on tullut yhä enenevissä määrin lähemmäksi meitä kaikkia. Wikipedian (2023) määritelmän mukaan ”Virtuaaliympäristö voi joko pyrkiä simuloimaan jotakin todellista ympäristöä tai se voi luoda täysin kuvitteellisen ympäristön.” Terveysalalla virtuaalitodellisuutta on hyödynnetty esimerkiksi puheterapiassa, toimintaterapiassa ja neuropsykologiassa (Koho 2020).

Virtuaalitodellisuus ja lisätty todellisuus (Augmented Reality, AR) ovat tulleet viime vuosina myös mielenterveyden hoitamiseen, kuten esimerkiksi viemään ajatukset pois ahdistuneisuudesta tai ehkäisemään haitallista toimintaa, kuten päihteiden käyttöä tai itsetuhoisuutta. VR-ympäristö voi toimia myös rentoutumisen tukena hyödyntäen esimerkiksi luontomaisemia, luonnonääniä, musiikkia tai pelillisiä elementtejä (THL 2023).

Oppimisen näkökulmasta tarkasteltuna virtuaalitodellisuus voi tarjota oppijalle mahdollisuuden kokea ja harjoitella todentuntuisesti, miten jokin asia kuuluisi tehdä, ja antaa tätä kautta valmiuden toteuttaa sama tosielämässä. Esimerkiksi kädentaitoja vaativia asioita voidaan harjoitella VR-ympäristöissä. Psykiatristen sairaanhoitajien koulutuksessa virtuaalitodellisuutta voitaisiin hyödyntää oman toiminnan tarkasteluun hoitotilanteissa ja potilaan asemaan samaistumisessa. ”Kun voidaan hyödyntää monia aisteja oppimisessa ja perustaa oppiminen lihasmuistiin ottaen avuksi ohjaimet ja liikkeentunnistuslaitteet, kuor­mittaa se vähemmän oppijan kognitiota”. (Hemminki-Reijonen 2021.)  

VR-teknologiakokeilut saavuttivat innostuneen vastaanoton

Sote Hyte Living Lab -hankkeessa toteutamme erilaisia teknologisia kokeiluja yhdessä työelämäkumppaneidemme kanssa. Aikaisemmissa tapahtumissamme on ollut mahdollista päästä tutustumaan esimerkiksi katseenseurantateknologiaan, etävastaanottopalveluihin sekä arkea tukeviin teknologisiin ratkaisuihin.  VR-teknologiakokeiluiden kautta halusimme tarjota hankkeen työelämäkumppaneiden lisäksi Karelian opetus- ja hankehenkilöstölle sekä opiskelijoille mahdollisuuden päästä tutustumaan matalalla kynnyksellä virtuaalitodellisuudessa toimimiseen.

Kaksi henkilöä seisoo vastakkain. Toisella kädessä tablettitietokone, toisella päässää virtuaalilasit ja kädessä ohjaimet.
Sote Hyte Living Lab- hankkeen projektiasiantuntija Outi Santaniemi opastaa projektipäällikkö Anssi Kekkosta (Osaajia harvaan asutulle alueelle-hanke) Pico 4 -virtuaalilasien käyttöön.

Työpajat toteutettiin maalis-toukokuun aikana yhteensä viitenä eri kertana. Jokaiseen työpajaan otettiin mukaan maksimissaan kuusi henkilöä ennakkoilmoittautumisen perusteella. Tällä osallistujamäärän rajaamisella halusimme varmistaa, että jokainen osallistuja pääsee kokeilemaan rauhassa tutustumista erilaisiin virtuaaliympäristöihin. Työpajat saavuttivat hyvän suosion ja kaikissa viidessä työpajassa oli osallistujia yhteensä 20 henkilöä.

Työpajoissa käytössämme oli kahdet eri lasit (Pico 4 ja Quest 2), jotka saimme käyttöömme Karelian Tulevaisuuden Työ -hankkeen kautta.  Osallistujilla oli mahdollisuus päästä kokeilemaan VR-lasien kautta esimerkiksi erilaisia urheilupelejä, luontoympäristöjä sekä hoitoalan harjoitusympäristöjä.

Aloitimme kaikkien tutustujien kanssa Nature Treks – sovelluksesta, jossa VR-lasien käyttäjä pääsee tutustumaan haluamaansa mallinnettuun luontoympäristöön, esimerkiksi ihastelemaan auringonlaskua metsään, vierailemaan savannilla norsujen ja seeprojen seuraan tai lumoutumaan talvisesta luonnosta. Tämän jälkeen henkilö sai valita kokeiltavakseen nopeampitempoisesta pelimaailmasta esimerkiksi tennistä, keilausta (All in One Sports), kiipeilyä vuoren rinteillä (The Climb 2) tai rytmikästä liikettä (Hitstream). Kyseiset pelit ovat ladattavissa VR-lasien sovelluskaupoista. Mahdollisuutena oli myös tutustua Päijät-Soten Kohti-hankkeessa toteutettuihin kotihoidon virtuaalisiin harjoitusympäristöihin. Ympäristöt oli saatu käyttöön Karelian ESR-rahoitteisen Tulevaisuuden työ -hankkeen kautta, jonka yksi kehittäjäopettaja on ollut mukana sisällön asiantuntijana ideoimassa sisältöä.

Poikkeuksetta lähes jokainen kävijä alkoi oman kokeilunsa perusteella miettiä, miten VR-teknologiaa voisi soveltaa omassa työssä. Tästä meille syntyikin työpajoissa hienoja ja monipuolisia keskusteluja.

Valkoiset virtuaalilasit ja käsiohjaimet.
Työpajoissa kokeiltavana olleet Metan Oculus Quest 2 -lasit.

Jokaisessa työpajassa pyysimme osallistujilta palautetta QR-koodin kautta. Vastauksia saimme yhteensä 16 kappaletta. Valtaosa vastaajista koki osallistumisensa VR-tilaisuuteen sekä myös teeman itsellensä hyödyllisenä. Keskusteluissa ja havaintoina, joita teimme VR-työpajoissa, nousi selkeästi esille innostus ja mielenkiinto aihetta kohtaan. Osaa myös jännitti, sillä suurimmalle osalle osallistujista ”pelimaailma ohjauskapuloineen” oli vierasta, eikä virtuaalitodellisuuskaan ollut monelle tuttu kuin mielikuvien kautta. Pääosin vastaajat olivat tyytyväisiä päästessään testaamaan lasien käyttöä ja tutustumaan erilaisiin virtuaalisiin sisältöihin.

Jatkoa ajatellen toivottiin kokeiltavaksi erilaisia oman substanssialan ympäristöjä, joita voisi hyödyntää esimerkiksi opetuksen tukena tai mahdollisuutta tutustua oman alan ammatillisiin sovelluksiin. Jatkossa toivottiin myös mahdollisuutta päästä seuraamaan, miten virtuaalitodellisuus kehittyy tulevaisuudessa eteenpäin sekä miten immersiiviset teknologiat soveltuvat ja olisivat hyödynnettävissä ikäihmisten parissa.

Karelialta kokeilut vietiin työelämän aitoihin ympäristöihin

Karelia-amk:lla järjestetyissä matalan kynnyksen VR-teknologiatyöpajoissa huomasimme työntekijöiden taholta aidon kiinnostuksen virtuaalitodellisuutta kohtaan. Siksi halusimmekin tarjota muutamille hankkeemme työelämäkumppaneille mahdollisuuden pienimuotoiseen VR-lasikokeiluun heidän omissa työyksiköissään.

Kevään ja alkukesän aikana toteutimme yhteensä kuusi työyksiköissä tapahtuvaa kokeilua kolmella eri paikkakunnalla. Työyksiköt olivat ikäihmisten, vammaispalveluiden ja kuntouttavan toiminnan yksiköitä. Yhdessä toteutuksessa oli mukana kolme sotealalla opiskelevaa opiskelijaa Karelia-amk:n oppimis- ja palveluympäristö Tarmosta.

Työyksiköissä VR-lasikokeiluihin innostui mukaan yhteensä 12 työntekijää ja 32 asiakasta. Keskimäärin asiakkaat suhtautuivat VR-teknologiaan uteliaasti ja ottivat lasit rohkeasti haltuunsa. Suurimmalle osalle sekä asiakkaista että työntekijöistä kokeilu oli ensimmäinen kosketus virtuaalitodellisuuteen, joten pientä jännittyneisyyttä oli aistittavissa.

Osa asiakkaista halusi katsoa lasien läpi vain pikaisen vilkaisun, mutta osa olisi varmasti viihtynyt virtuaalisessa ympäristössä pidemmänkin ajan kuin nyt oli mahdollista toteuttaa. Myös työntekijöissä oli niitä, jotka innostuivat kokeilemaan laseja, mutta myös heitä, jotka kokivat sen vieraaksi itselleen. Moni kokeiluun rohkaistunut oli kuitenkin positiivisesti yllättynyt ja innostunut siitä mitä VR-teknologia mahdollistaa. Pääosin sekä asiakkailta että henkilökunnalta saatu palaute olikin kokeiluista positiivista.

Työntekijöiden kanssa heräsi mielenkiintoisia keskusteluja siitä, miten esimerkiksi virtuaalista todellisuutta voisi hyödyntää rentoutumisen tukena tai toimintakykyä aktivoivana ympäristönä. Keskusteluissa tuli esille myös esimerkiksi virtuaalisten ympäristöjen hyödyntäminen fobioiden lievittämisen apuna tai mahdollisuutena tutustua esimerkiksi ennakkoon erilaisiin julkisiin rakennuksiin ja tiloihin 360-videoiden kautta.

Teknologia ulottuvilla, sisältöjä kaivataan

Living Lab –hankkeen aikana tehtyjen kokeilujen ja kohderyhmän kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta huomattiin, että vaikka viihteellistä ja pelillistä sisältöä virtuaalilaseille on runsaasti ja monipuolisesti saatavilla, juuri sotemaailmaan suunnattuja toteutuksia vielä haasteellista löytää.

Virtuaalitodellisuuteen mallinnetut 3D-ympäristöt ja niihin sopivat sisällöt vaativat osaavan yhteistyökumppanin avuksi toteutukseen. VR-laseille sopivia sisältöjä on mahdollista tuottaa itsekin vaikkapa 360-videoina, -valokuvina tai 3D-skannattuina objekteina, joihin oppi- tai perehdytyssisältöä voidaan upottaa esimerkiksi Thinglinkin avulla. Tämäkin toki vaatii perehtymistä sisällöntuotantoprosessiin ja käytettäviin laitteisiin ja ohjelmistoihin, vaikka kyseinen teknologia onkin helpommin tavallisen ihmisen ulottuvilla.

Nainen seisoo seinään kiinnitetyn näytön edessä. Naisella on päässä virtuaalilasit ja käsissä ohjaimet.
Sote Hyte Living Lab- hankkeen projektipäällikkö Jaana Kurki kokeilee vuorikiipeilyä Climb2- sovelluksen kautta.

Kirjoittajat:

Suvi Leppänen, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu 

Outi Santaniemi, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu

Kirjoittajat työskentelevät Sote Hyte Living lab- yhteiskehittämistä Pohjois-Karjalassa hankkeessa.


Lähteet:

Hemminki-Reijonen, U. 2021. Virtuaalitodellisuus oppimisessa – opas opettajalle. Opetushallitus, Oppaat ja käsikirjat 2021:3. https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/virtuaalitodellisuus-oppimisessa

Koho, S. 2020 Terapiaa ja kuntoutusta virtuaalisesti. Virtu. https://virtu.turkuamk.fi/arkisto/yleinen/terapiaa-ja-kuntoutusta-virtuaalisesti/index.html

THL. Digitaaliset ratkaisut. https://thl.fi/fi/web/mielenterveys/mielenterveyspalvelut/digitaaliset-ratkaisut#Virtuaalitodellisuus

Wikipedia. 2023. Virtuaalitodellisuus. https://fi.wikipedia.org/wiki/Virtuaalitodellisuus

Artikkelikuva: Mikhail Nilov