Sote Hyte Living lab – Yhteiskehittämistä Pohjois-Karjalassa -hankkeen (Living lab -hanke) tavoitteena on edistää yksityisten ja julkisten palveluntuottajien sekä yritysten ja järjestöjen valmiuksia hyödyntää teknologian ja digitalisaation mahdollisuuksia tuottaa uudenlaisia ratkaisuja sosiaali-, terveys- ja hyvinvointipalveluihin Pohjois-Karjalassa. Living lab -hankkeen yhtenä toimenpiteenä kokeillaan ja kehitetään lähi- ja etäsimulaatioina toteutettuja koulutuksia osaamisen kehittämisessä yhteistyössä Pohjois-Karjalan ensihoitajien ja ensivasteyksiköiden kanssa . Pilotoinnin tavoitteena on saada kokemuksia isolle henkilöstömäärälle toteutettavasta hybridikoulutuksesta, jossa samanaikaisesti on lähitoteutukseen osallistujia Karelia-ammattikorkeakoulun oppimisympäristö Simulassa ja etäyhteydellä osallistujia pelastusasemilla eri puolilla maakuntaa. (Kurki & Leppänen 2022)
Ensihoitopalveluun Pohjois-Karjalan maakunnissa kuuluvat ensivaste, perus- ja hoitotason ensihoito sekä ensihoidon kenttäjohtaminen. Siun Sote kuntayhtymässä on ensihoidosta vastaava lääkäri ja Erikoisvastuualueen ensihoitokeskus järjestää ympärivuorokautisen ensihoitolääkäripäivystyksen (FH 60). (Pelastustoimi). Ensihoidossa työskentelee päätoimisesti 157 hoitotason ensihoitajaa ja 42 pelastaja/ensihoitajaa, osan vuoroista on mukana 15 pelastaja/ensihoitajaa. Ensivastetoiminnassa on mukana 168 ensivastekelpoista sopimuspelastajaa (ensiauttajaa). (Törrönen 2023a). Pelastusasemia on maakunnassa 13 ja ne ovat jakaantuneet koko Pohjois-Karjalan maakunnan alueelle, pitkien välimatkojen päähän toisistaan.
Terveydenhuoltolaissa (1326/2010) määritetään ensihoitopalvelun järjestäminen ja sisältö – sen mukaan hyvinvointialueet tekevät alueellaan palvelutasopäätökset ja niissä määritetään mm. ensihoitopalveluun osallistuvilta edellytetty koulutus. Pohjois-Karjalan ensihoitajat osallistuvat kolmeen täydennyskoulutukseen vuoden aikana, jotta perus- ja hoitotason luvat pysyvät voimassa.
Pohjois-Karjalan ensihoitajien koulutuspäivät on aiemmin järjestetty lähitoteutuksina kouluttajan kiertäessä kouluttamassa ensihoitajia maakunnan kaikilla pelastusasemilla, tai ensihoitajat ovat tulleet Joensuun pelastusasemalle koulutukseen maakunnista. Suuren henkilöstömäärän takia koulutuksia on järjestetty useita ja henkilöstön liikkuessa matkoihin kuluu työaikaa ja niistä tulee lisäkustannuksia työnantajalle.
Kokeillaan simulaatiohybridi-koulutustapaa
Living lab -hankkeessa pilotoitiin kevään 2023 aikana kaikille Pohjois-Karjalan ensihoidossa työskenteleville ensihoitajille kuusi Ensihoito 1 -koulutuspäivää (EH1). Ensivastetoiminnassa mukana oleville sopimuspelastajille järjestettiin viisi koulutusiltaa (EVY). Hankkeen kautta järjestettiin Karelia-amk:n Simula-tilojen käyttö näiden koulutuksien toteuttamiseen. Simulassa on käytössä simulaatioteknologian lisäksi mahdollisuus osallistua etäyhteyden sekä etäteknologian kautta Simulan eri tiloissa tapahtuvaan toimintaan ja jakaa Nordic Simulatorsin AVS-järjestelmän tuottama kuvanäkymä ja ääni Teams-etäosallistujille (Pantsari 2022).
Simulaatioita on käytetty pitkään terveysalan opetuksessa ja teknologian kehittymisen myötä niiden käyttö on yleistynyt laajemminkin. Simulaatioissa voidaan turvallisessa ympäristössä opetella monenlaisia tärkeitä asioita ja taitoja, joita tarvitaan työelämässä. (Enlund & Huhtiniemi 2021) Simulaatioiden avulla opitaan toimintamalleja, joiden avulla esim. potilasturvallisuuden huomioiminen korostuu. Oman osaamisen kehittymisen ja kliinisten taitojen lisäksi simulaatioissa opitaan pari- ja tiimityöskentelyä, johtajuutta, vuorovaikutusta, päätöksentekoa ja tilannetietoisuutta, ns. ei-teknisiä taitoja. (Salonen 2013; University of Aberdeen 2012)
Simulaatioharjoitukset on perinteisesti toteutettu lähitoteutuksena ja pienryhmissä. Hybridiopetuksen lisääminen simulaatiopedagogiikkaan on uudenlainen tapa toteuttaa koulutusta, ja koulutuspäivien suunnittelussa ja toteutuksessa tulee huomioida asioita laajemmin. Kun hybridiopetus tapahtuu samanaikaisesti lähiosallistujille ja etäyhteyden kautta etäosallistujille, opettajan pedagogiset ratkaisut, opetuksen etukäteisvalmistelut ja teknologiaosaaminen korostuvat. Myös opiskelijan oma valmistautuminen ja itseohjautuvuus oppimisessa ovat tärkeitä asioita. Vuorovaikutuksen tasapainoisuus ja yhteisöllisyyden kokemus tuovat hybridiopetukseen mukaan uusia huomioonotettavia haasteita. (Ahlgren, Häkkinen, Koskinen, Laakso & Selkivuori 2020)
Ensihoito 1 -koulutuspäivän toteutus
Ensihoito 1 (EH1) -koulutuksen suunnittelu aloitettiin yhteistyönä Living lab -hankkeessa mukana olevien kahden Karelia-amk:n terveysalan opettajan sekä Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen ensihoidon ja ensivasteen koulutusvastuuhenkilöiden kanssa. Koulutusten aiheet tulivat työelämän edustajilta. Yhdessä sovittiin vastuutehtävät, joita molemmat osapuolet toteuttivat. Tehtäviin kuului ennakko-ohjeiden tekeminen kouluttajille ja koulutukseen osallistujille, itseopiskeltavan ennakkomateriaalin laatiminen, henkilöstön jakaminen tasaisesti eri koulutuspäiville, koulutuksissa tarvittavien välineiden/laitteiden varaaminen pelastusasemille ja Simulaan, sekä simulaatioskenaarioiden tekeminen ja palautekyselyn suunnittelu.
Koulutuspäivän rakenne ja sisältö suunniteltiin yhdessä tukemaan oppimista; koulutusaiheista oli aina teorialuennot ja laitteiden/välineistön käyttökoulutus ennen soveltavaa simulaatioharjoitusta. Koulutuspäivän jälkeen ensihoitajat suorittavat vielä kertaustehtävän ensihoidon omassa verkkokoulutusympäristössä. Kahdeksan tunnin EH1 -koulutuspäivään mahtui kolme erilaista teemaa harjoituksineen. Kouluttajina toimivat ensihoidon kenttäjohtajat ja asiantuntijaensihoitajat. Myös ensihoidon vastuulääkäri osallistui koulutuspäiviin. Koulutuspäivien aikana hankkeessa mukana olevat Karelia-amk:n opettajat huolehtivat Simulan teknologian ja etäyhteysteknologian toiminnasta sekä toimivat potilaan rooleissa simulaatioharjoituksissa.
Koulutuspäivinä Karelia-amk:n Simula-tilaan tuli kouluttajat sekä tarvittava määrä ensihoitajia. Koulutuspäivän alussa testattiin etäyhteydet eri pelastusasemille sekä kerrottiin koulutuspäivän sisältö ja aikataulu. Kaikille korostettiin, että koulutuspäivä on harjoitusta, ei testausta. Osallistavat teorialuennot ja laitekoulutukset toteutettiin ennen simulaatioharjoitusta, jossa sovellettiin opittuja asioita käytäntöön. Lähiosallistujana olleet ensihoitajat olivat toimijoina simulaatioharjoituksissa. Seurantatehtäviä annettiin myös etäosallistujille eri pelastusasemille ja siten he pääsivät osallistumaan simulaatioharjoituksen jälkeiseen opetuskeskusteluun lähiosallistujien ja kouluttajien kanssa. Ensimmäisenä koulutuspäivänä etäteknologian ongelmat hieman viivyttivät koulutuksen sujuvaa etenemistä, mutta ongelmat saatiin ratkaistua, eikä niitä enää esiintynyt seuraavina koulutuspäivinä.
Osallistujien palaute Ensihoito 1 -koulutuspäivästä
Koulutuspäivien päätteeksi lähi- ja etäosallistujilta pyydettiin palautetta koulutuspäivästä. Palautekyselyn ja koosteen saatujen palautteiden tuloksista tekivät Karelian YAMK-opiskelijat osana tulevaa opinnäytetyötään. Opinnäytetyössään he analysoivat tuloksista ikääntyneen ensihoitajan (yli 45-vuotta) kokemuksia lähi- ja etäosallistumisena järjestetystä koulutuksesta.
Palautetta kerättiin Webropol-kyselyn kautta ja vastauksia EH1-koulutukseen osallistujilta tuli 110 (N=214). Vastaajista 55 % koki hybridimalliseen koulutustapaan osallistumisen itselleen paremmaksi osallistumistavaksi kuin lähiopetuksena toteutettuun koulutukseen:
”Mahdollisuus osallistua etänä ja kaikin puolin uudenmallisen vaikuttavan koulutuksen kehittäminen on järkevää.”
”Simulaatioharjoituksiin pystyi keskittymään ja havainnoimaan asioita paremmin, kun tilaisuus oli etänä järjestetty.”
Hybridikoulutuspäivien aikana neljännes osallistujista oli Simulassa ja loput osallistuivat etäyhteyden kautta. Kahtena koulutuskertana osallistujat olivat vain Simulassa pienemmän kokonaisosallistujamäärän takia.
Tuloksista kävi ilmi, että suurin osa ensihoitajista oli osallistunut simulaatiokoulutukseen aiemmin. Vain 10 %:lla vastaajista ei ollut lainkaan aiempaa kokemusta simulaatioista. Aiemman simulaatiokokemuksen perusteella simulaatio koettiin tehokkaana oppimismenetelmänä avoimissa palautteissa, vaikka simulaatiokokemukset vaihtelivatkin yksilöittäin:
”Simulaatio-oppiminen on edelleen hyvä tapa oppia.”
”Simulaatiotyyppisistä koulutuksista en keksi mitään hyvää sanottavaa, ei vaan yksinkertaisesti sovi kaikille.”
”Enemmän simulaatioita ja käytäisiin laitteita enemmänkin läpi. Kaikki pääsisi simulaatioihin mukaan.”
EH1-koulutuspäiviin oli tehty paljon ennakkomateriaalia ja vastaajista suurimman osan mielestä ne tukivat koulutuspäivän tavoitteiden saavuttamista, jos vain oli ehtinyt niitä lukemaan ennen koulutusta:
”Esiopiskelumateriaali oli kattava ja valmisteli varmasti hyvin koulutukseen ne, ketkä sen kerkesi lukemaan.”
Koulutuspäivän sisältö oli useimman vastaajan mielestä sopiva ja tavoitteet saavutettiin, joskin päinvastaisiakin palautteita nousi esiin:
”Koulutuspäivään oli tuotu minulle uusia asioita, jotka olivat mielenkiintoisia ja joita taitoja varmasti töissä tulen tarvitsemaan”
”Aiheet aivan liian vaativia EH1 -päivään. Koulutukseen kuitenkin osallistuvat kaikki, niin paloesimiehet/pelastajat kuin perus- ja hoitotason ensihoitajat!”
Koulutuspäivän rakenne koettiin hyvänä:
”Opetusluennot ennen simulaatioita hyviä”.
Kouluttajat saivat erittäin hyvää palautetta toiminnastaan:
”Kouluttajat olivat selkeitä ja asioiden sisällöt tuotiin erittäin hyvin esille. Ne osattiin esittää ja opettaa selkeästi ja tärkeimmät asiat esille tuoden.”
”ei ollut testaus fiilis”
”Koulutuspäivässä oli rento tunnelma ja virheiden tekemistä ei tarvinnut pelätä.”
Etäosallistujien huomiointi hybridimallisen koulutuksen aikana koettiin toteutuneen hyvin:
”Kouluttajille isot plussat! Energistä toimintaa ja huomioitiin kaikki osallistujat sekä heidän esittämistä asioista oltiin kiinnostuneita”.
Kehittämisehdotuksissa nousi esille teknisten ratkaisujen parantaminen
Kehitettävääkin koulutuspäivän toteuttamisesta löytyi. Palautteen perusteella etäyhteydellä osallistuville debriefing-tilasta välittynyt kuva ei aina ollut selkeä. Laitekoulutuksen aikana kuvan välittäminen etäosallistujille vaihdettiin liikuteltavaan kamerayhteyteen ja kuvan vakaana pysymisessä oli haasteita, kunnes kameran valinta tukijalkoineen saatiin oikeanlaiseksi. Äänen kuuluminen oli myös haaste etäosallistujille, varsinkin, kun simulaatioihin osallistujat puhuivat yhtä aikaa, puheesta ei saanut selvää – tämä ongelma oli myös lähiosallistujilla:
”Etänä ei moneenkaan otteeseen saanut selvää puheesta simulaatioissa, sekä kohtuullisen pienet ruudut näytöllä vaikeuttivat tapahtumien seuraamista, joten etänä tilannetietoisuus jäi melko ohueksi ajoittain.”
Ohjeistuksella ja puheen vuorotteluilla asiaan saatiin hieman parannusta. Ohjaamosta välitettyihin ohjeisiin otettiin mukaan mikrofoni, jonka kautta puhe välittyi etäosallistujille paremmin. Ensimmäisenä koulutuspäivänä oli Simulasta yhteysteknisiä ongelmia eikä teknistä asiantuntijapalvelua ei ollut saatavilla, joten aikaa kului ongelman ratkaisemiseen hieman enemmän. Muina koulutuspäivinä etäyhteysteknologiaan liittyviä ongelmia ei esiintynyt.
Pelastusasemat ovat liittyneet Turvallisuusverkkoon (TUVE) osana julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoimintaa. TUVE-verkon toimintaa ei saa vaarantaa, esimerkiksi käyttämällä Teams-yhteyttä tässä verkossa (Valtiovarainministeriö). Tämän takia etänä osallistuvilla pelastusasemilla oli omat haasteensa kuvan näkymisessä ja äänen kuulumisessa, kun Teams-yhteyteen käytettiin eri laitteita ja verkkoyhteyttä:
”Jos joissain paikoissa äänen tai kuvan kanssa on vaikeuksia, niin olisiko syytä tarkastella asemien verkkoyhteyksiä ja niiden nopeuksia sekä äänentoisto- ja videolaitteita vastaamaan nykyisiä videoiden toiston vaatimuksia.”
Kaiken kaikkiaan koulutuspäiviin oltiin tyytyväisiä:
”Tärkeitä aiheita, tukevat hyvin kenttätyötä. Karelian simulaatiotilat osana koulutusta ovat tosi hyvät”.
Kehittämistoimia tehtiin palautteiden perusteella jo ensimmäisen koulutuspäivän jälkeen. Jatkossa olisi hyvä huomioida ennakkoon vielä enemmän kameranäkymät erilaisten koulutustarpeiden mukaan eri tiloista. Laitekoulutuksiin voisi tehdä opetusvideoita itseopiskeluun jo ennakkoon ja ne tukisivat osaltaan koulutuspäivässä laitteiden käyttöopetusta, kun tarpeellinen määrä laitteita ja välineitä olisi käytössä. Itseopiskeltavan materiaalin määrää tulisi huomioida ja varmistaa kaikille tarpeeksi aikaa sen läpikäymiseen. Äänen parempaan kuulumiseen etäyhteyden päässä oleville tulee löytää ratkaisuja; yhtenä vaihtoehtona voisi kokeilla mikrofonien määrän vähentämistä simulaatioharjoituksen aikana, jolloin opetuksellisesti tärkeimmät puheet kuultaisiin paremmin.
Huomioitavaa olisi myös etäosallistujien jakautumisessa eri koulutuspäiville tasaisemmin, jolloin ei tulisi liian isoja etäosallistujamääriä joihinkin koulutuspäiviin. Etäasemille olisi varmistettava ”tukihenkilö”, jonka tehtävänä olisi huolehtia teknisistä yhteyksistä sekä yleisistä järjestelyistä koulutuspäivän aikana. Tämä toteutui suunnitellusti joillakin pelastusasemilla. Simulaatiotiloissa olisi huomioitava, että tekninen asiantuntija olisi tarvittaessa saatavilla toiminnan tueksi ja teknisten ongelmien ratkaisijaksi.
Ensivaste-koulutusiltojen toteutus ja palaute
Ensivaste (EVY) -koulutuksen suunnittelu aloitettiin yhteistyönä Living lab -hankkeessa mukana olevien kahden Karelia-amk:n terveysalan opettajan ja ensivasteen koulutusvastuuhenkilöiden (ensihoidon kenttäjohtajat ja asiantuntijaensihoitajat) kanssa. Ensivasteen koulutusiltojen suunnittelussa hyödynnettiin Ensihoito 1 -koulutuksen suunnitteluprosessia ja toteutusta. EVY-koulutusiltoja järjestettiin viidesti, kolme tuntia kerrallaan.
Koulutusten rakenne suunniteltiin DrcABCDE-protokollan mukaiseksi ja läpileikkaavana teemana kaikissa simulaatioharjoituksissa oli työturvallisuus. EVY-koulutusiltojen osallistujat olivat pääsääntöisesti ensivastetoiminnassa mukana olevia sopimuspelastajia, mutta heidän lisäkseen koulutukseen osallistui oman kiinnostuksensa myötä myös työvuoron ensihoitajia pelastusasemalla ollessaan. Karelian Simulassa oli kouluttajien lisäksi neljästä kuuteen sopimuspelastajaa/koulutusilta ja etäyhteydellä oli mukana keskimäärin 30 – 60 osallistujaa/koulutusilta maakunnan eri pelastusasemille kokoontuneina.
Koulutusillan alussa testattiin etäyhteydet eri pelastusasemille sekä kerrottiin koulutusillan sisältö ja aikataulu. Kaikille korostettiin, että koulutuspäivä on harjoitusta, ei testausta. Ensimmäisenä koulutusiltana kaikille kerrottiin, miten toimitaan simulaatioharjoituksissa, koska sopimuspelastajilla ei ollut kokemusta simulaatioharjoituksiin osallistumisesta tätä ennen.
Koulutusillan alussa kouluttajat luennoivat teemaan liittyvää teoriaa, minkä jälkeen seurasi soveltava simulaatioharjoitus. Kolmen tunnin EVY -koulutusiltaan mahtui kaksi teemaa harjoituksineen. Lähiosallistujat toimivat simulaatioharjoituksissa toimijoina ja etäyhteydellä mukana olleet saivat seurantatehtäviä simulaatioharjoitusten ajaksi sekä osallistuivat simulaatioharjoituksien jälkeisiin opetuskeskusteluihin yhdessä lähiosallistujien ja kouluttajien kanssa. Koulutusiltojen päätteeksi lähi- ja etäosallistujilta pyydettiin palautetta koulutuksesta ja sen toteutuksesta. Palautekyselyn ja koosteen saatujen palautteiden tuloksista tekivät Living lab -hankkeen kaksi terveysalan opettajaa.
EVY-koulutusilloista antoi palautetta yhteensä 60 osallistujaa (N=201). Koulutusilloittain osallistujamäärä vaihteli; osa osallistui jokaiseen koulutusiltaan, osa yhteen tai useampaan. EVY-toimintaan osallistumiskokemus vaihteli suuresti, osa oli vasta aloittanut ensivastetoiminnassa ja osalla oli yli viiden vuoden toimintakokemus. Osallistujilla vain muutamalla oli terveysalan tutkinto ja näiden joukossa saattoi olla ensihoitajiakin.
Palautteet analysoitiin jokaisen koulutusillan jälkeen ja niiden perusteella tehtiin heti tarvittavat kehittämistoimenpiteet. Esimerkiksi simulaatioharjoitusten jälkeen pidetyt opetuskeskustelut ajoitettiin tiiviimmiksi kokonaisuuksiksi. Äänen kuuluvuus oli haasteena samoin kuin EH1-koulutuspäivissä. Mikrofoni lisättiin parantamaan äänen kuuluvuutta etäosallistujille ohjaamosta annettuihin ohjeistuksiin. Yhtenä koulutusiltana esiintyi tekninen ongelma, mutta se saatiin ratkaistua nopeasti. Muina koulutusiltoina ei teknisiä ongelmia esiintynyt.
Palautteen perusteella sopimuspelastajat pitivät hybridimallisena toteutettuja EVY-koulutusiltoja simulaatioharjoituksineen toimivana toteutustapana ja vaatimustasoltaan sopivana. Koulutuksen tavoitteisiin päästiin, opetettavat asiat opittiin ja kaikkien osallistaminen onnistui hyvin koulutuksen aikana. Innostus simulaatioharjoituksiin osallistumiseen lisääntyi koulutusiltojen ja niistä saadun kokemuksen myötä. Simulaatioharjoituksiin osallistuminen koettiin positiivisena ja palaute simulaatioharjoituksiin osallistujille annettiin positiivisen kehittämisen kautta hyvässä hengessä:
”Lähipäivien lisääminen ja toimintatavan vakiinnuttaminen! EVY-simujen mahdollistaminen jatkossakin!!”.
Simulaatiohybridikoulutus laajenee syksyllä
Living lab -hankkeen kautta pilotoidut EH1- ja EVY-koulutukset lähi- ja etäosallistumisena onnistuivat hyvin. Koulutuspäivien rakenne oli oppimisen kannalta hyvin suunniteltu; teoria ja laiteharjoitukset tukivat soveltavaa simulaatioharjoitusta. Lähes kaikilla ensihoitajilla oli simulaatioharjoitukseen osallistumisen kokemusta aiemmin. Silti simulaatioharjoitukseen osallistuminen ammattilaisena tuntui palautteiden perusteella olevan jännittävämpi kokemus, kun mukana oli myös etäosallistujia. Myös etänä osallistuvat ensihoitajat toivat esille simulaatioharjoitukseen osallistuvien ensihoitaja-kollegoidensa paineistetun tilanteen. Tämä ilmiö ammattilaisten kokemuksista on kiinnostava asia, sillä esimerkiksi opiskelijana annettujen palautteiden perusteella simulaatioihin osallistumisista ei ole pääsääntöisesti koettu näin paineistetuiksi.
Karelia-amk:ssa on akuuttihoitotyön täydentävissä opinnoissa toteutettu sairaanhoitajaopiskelijoille simulaatioharjoituksia hybridiopetuksena. Osa opiskelijoista on osallistunut simulaatioharjoituksiin etänä, osa on tullut lähitoteutukseen koululle ja osallistuneet simulaatioharjoituksiin toimijoina. Hirvosen (2023) tekemässä tutkimuksessa sairaanhoitajaopiskelijoiden antama palaute kevään 2023 simulaatiohybridikoulutuksen toteutuksesta oli positiivista, olipa ollut osallistujana paikan päällä tai etänä. Etäosallistujien mukanaoloa ei koettu paineistavana tekijänä simulaatioharjoitusten aikana, vaikka opinnoissa oli mukana toisilleen tuntemattomia opiskelijoita eri ryhmistä. Palautteen perusteella EH1-koulutukseen osallistuvat ensihoitajat, joilla ei ollut aiempaa kokemusta simulaatioista, pitivät lähi- ja etäosallistumisena toteutetusta hybridikoulutustavasta enemmän kuin ensihoitajat, joilla oli aiempaa kokemusta simulaatioista. Ensivasteen koulutuksessa mukana olleilla sopimuspelastajilla ei ollut aiempaa kokemusta simulaatioista ja he todella innostuivat simulaatioharjoituksista ja hybridimallisena toteutetusta koulutuksesta.
Mitkä tekijät voivat vaikuttaa tähän koettuun paineistus-ilmiöön? Onko aiempien simulaatioharjoitusten aikana saatu kenties negatiivisia kokemuksia ja ne vaikuttavat ilmiön syntyyn? Vai ajatellaanko itse, että ammattilaisena ei saisi epäonnistua simulaatioharjoituksen aikana – varsinkaan silloin, kun on kollegoita katsomassa? Ehkä osallistujilla on kokemusta vain lähiosallistumisena toteutetuista simulaatioista ja se koetaan vähemmän paineistetuksi harjoitustilanteeksi kuin se, että kollegat tulevat mukaan yhteiseen harjoitukseen etäyhteyden kautta?
Jos hybridimallisia etä- ja lähisimulaatioina toteutettuja koulutuksia halutaan hyödyntää eri aloilla ja pitkien välimatkojen maassa, meidän kaikkien simulaatiokouluttajien ja simulaatioihin osallistujien olisi osaltamme vaikutettava parempien kokemuksien saamiseen simulaatioharjoituksista. On korostettava harjoittelua testien sijaan. Ammattilaisenakin ollaan uutta oppimassa yhdessä ja jaetaan osaamista. Palautteet tulisi aina antaa positiivisen kautta. Mahdolliset virheetkin voidaan käsitellä syyttelemättä ja jälkipuheet simulaatioharjoituksista tulisi jäädä pois. Me kaikki voimme vaikuttaa näihin asioihin. Kun saadaan aikaan tunnelma, jossa aidosti uskalletaan olla yhdessä oppimassa turvallisessa, simuloidussa harjoitusympäristössä, saavutetaan enemmän voittoja kuin tappioita – olipa osallistujia pieni määrä lähitoteutuksessa tai samanaikaisesti isompi osallistujamäärä etänä.
Syksyllä 2023 yhteistyö Pohjois-Karjalan ensihoidon kanssa jatkuu ja laajenee; Ensihoito 2 -koulutuspäiviin (EH2) on osallistumassa 157 hoitotason ensihoitajaa sekä Siun Sotesta yhteispäivystyksen, päivystysosaston ja päivystysavun neuvonta- ja ohjauspalvelujen hoitajia ja lääkäreitä yhteensä noin 70. (Törrönen 2023b) Koulutuspäivien suunnittelutyö on jo alkanut.
Näistä koulutusprosesseista Living lab -hankkeessa tuotetaan palvelurakennemalli, jota voidaan hyödyntää työelämäyhteistyössä eri organisaatioiden ja yritysten koulutuspalvelutarpeissa, erityisesti pitkien välimatkojen alueilla – niin kansallisesti kuin kansainvälisesti.
Kirjoittaja:
Jaana Pantsari, lehtori, sairaanhoitajakoulutus, Karelia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Ahlgren, R., Häkkinen, S., Koskinen, M., Laakso, H., Selkivuori, L. 2020. Havaintoja hybridiopetuksesta. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. https://oppimateriaalit.jamk.fi/hybridiopetus/opettajan-identiteetti/ 16.5.2023
Enlund, J. & Huhtiniemi, J. 2021. Simulaatio-oppiminen terveysalan opinnoissa : Kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Opinnäytetyö. Sairaanhoitajakoulutus. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105046997 16.5.2023
Hirvonen, T. 2023. Hybridiopetuksen osallistavat opetusmenetelmät terveysalan simulaatio-opetuksessa. Pro gradu -tutkielma. Hoitotiede. Itä-Suomen yliopisto. https://erepo.uef.fi/handle/123456789/30281 24.8.2023
Kurki, J. & Leppänen, S. 2022. Living lab – Yhteiskehittämisen mahdollisuuksia Pohjois-Karjalan alueella. Pulssi-portaali 19.12.2021. Karelia-ammattikorkeakoulu. https://kareliatesti.meitadev.fi/2022/12/living-lab-yhteiskehittamisen-mahdollisuuksia-pohjois-karjalan-alueella/ 15.5.2023
Pantsari, J. 2022. Uusi etäosallistumisen mahdollisuus avaa Simulan eri koulutusalojen ja työelämän käyttöön. Pulssi-portaali 21.4.2022. Karelia-ammattikorkeakoulu. https://kareliatesti.meitadev.fi/2022/04/uusi-etaosallistumisen-mahdollisuus-avaa-simulan-eri-koulutusalojen-ja-tyoelaman-kayttoon/ 15.5.2023
Pelastustoimi. Ensihoito. https://pelastustoimi.fi/pohjois-karjala/palvelut/ensihoito 15.5.2023
Salonen, H. 2013. Mitä simulaatiolla tulisi ensihoidon koulutuksissa opettaa – ryhmähaastattelu ensihoidon simulaatio-opetuksen asiantuntijoille. Pro gradu tutkielma. Hoitotieteen laitos. Itä-Suomen yliopisto. https://core.ac.uk/download/pdf/15170406.pdf 16.5.2023
Terveydenhuoltolaki 1326/2010 https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326#L4P38 15.5.2023
Törrönen, K. 2023a. Ensihoitopäällikkö, Pohjois-Karjalan Pelastuslaitos. Haastattelu 17.5.2023.
Törrönen, K. 2023b. Ensihoitopäällikkö, Pohjois-Karjalan Pelastuslaitos. Haastattelu 25.5.2023.
University of Aberdeen Industrial Psychology Research Centre and the Scottish Clinical Simulation Centre. 2012. Framework for Observing and Rating Anaesthetists ’ Non-Technical Skills. https://www.jeehp.org/upload/media/jeehp-13-44-supple1.pdf 16.5.2023
Valtiovarainministeriö. Julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminta (TUVE-toiminta).https://vm.fi/turvallisuusverkkotoiminta 1.6.2023