Living lab -hanke (Sote Hyte Living Lab – Yhteiskehittämistä Pohjois-Karjalassa) järjesti yhteistyössä outokumpulaisen Aistikanava-yrityksen kanssa kahden viikon Taikaseinä-laitteiston kokeilun keväällä 2023. Ensimmäisen viikon aikana laitteisto oli testattavana Joensuussa vammaispalvelulain mukaista palveluasumista järjestävässä Validiassa. Päivätoiminnan asiakkaat pääsivät kokeilemaan Taikaseinää useampana päivänä ja antamaan arvokasta käyttäjäpalautetta. Living lab -hankkeessa mukana olevat toimijat sekä joukko kiinnostuneita Karelian ja Riverian sote-alan opiskelijoita sekä opettajia pääsivät puolestaan tutustumaan Taikaseinään toisella kokeiluviikolla useampana eri ajankohtana päivätoiminnan tiloissa ja Karelia-ammattikorkeakoulun kampuksella.
Moniaistista pelaamista samanaikaisesti useamman henkilön kanssa
Tapasimme Validian esihenkilöt Living lab -yhteistyön suunnittelun merkeissä ensimmäistä kertaa joulukuussa 2022. Keskustelimme tuolloin alustavasti, että toteuttaisimme pienimuotoisen asiakkaiden toimintakykyä tukevan teknologiakokeilun aidossa asiakasympäristössä. Keskusteluja jatkettiin pitkin kevättä samalla, kun jatkoimme soveltuvan teknologian etsimistä Living Lab-kokeiluun.
Huhtikuun alussa vierailimme Living lab -hankkeen projektitiimillä Aistikanavan tiloissa yrittäjä Esko Vihavan luona Outokummussa ja tutustuimme ensimmäistä kertaa Taikaseinä-nimiseen ratkaisuun. Magic Mirror™ -Taikaseinä auttaa fyysisen toiminnan lisäksi kehittämään vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaitoja luovan ja moniaistisen pelaamisen keinoin. Tavoitteena onkin löytää jokaiselle oma esteetön tapa osallistua pelaamiseen mukaan. Samanaikaisesti toiminnassa voi olla yhtä aikaa mukana 1-6 henkilöä. Pelaamiseen ei tarvita erillisiä ohjaimia vaan omaa kehoa tai eri kehonosia käyttämällä voi kukin osallistua tasavertaisesti mukaan toimintaan. Laitteisto kuitenkin mahdollistaa myös tarvittaessa katseen, puheen, kytkimien, kosketuksen, peliohjainten, hiiren ja näppäimistön käyttämisen. Lisätietoja Taikaseinästä Aistikanavan sivuilta.
Tutustumiskäynnillä huomasimme, että laitteiston tarjoamat sovellukset mahdollistavat toimintakyvyltään eritasoisten osallistujien yhdessä toimimisen ja pelaamisen erilaisissa ympäristöissä. Innostuimme ajatuksesta lähteä testaamaan Taikaseinää yhdessä päivätoiminnan asiakkaiden kanssa. Kun myös Aistikanavan yrittäjä kiinnostui yhteistyöstä, pääsimme varsinaisessa kokeilun suunnittelussa käyntiin.
Suunnittelusta ripeästi käytännön toteutukseen
Teknologia-kokeilun toteuttaminen aidossa toimintaympäristössä loppukäyttäjäasiakkaiden kanssa vaatii huolellista suunnittelua. Toisaalta itse suunnitteluvaiheen ei ole tarkoitus viedä kohtuuttomasti kenenkään osapuolen aikaa tai olla prosessina liian pitkä, jotta myös toteutusvaiheeseen ja kokeilun arviointiin on riittävästi aikaa. Varmistimme heti alkuun päivätoiminnan ohjaajan kanssa esimerkiksi laitteiston säilytykseen liittyvät asiat, kokeilun aikataulutuksen ja kokeilusta tiedottamisen asiakkaille. Hyödynsimme suunnittelussa Karelia-ammattikorkeakoulun ja Keski-Karjalan kehitysyhtiö KETI:n keväällä 2023 päättyneessä VaPa-hankkeessa käytössä ollutta kokeilusuunnitelmapohjaa, joka oli laadittu Valtioneuvoston Opas kokeilujen tukijalle ja Kuntaliiton Kokeilijan starttipaketti -oppaita mukaillen. Kokeilusuunnitelmapohjan avulla laadimme päivätoiminnan ohjaajan kanssa kokeilun yhteiset tavoitteet.
Tavoitteeksi asetettiin ohjaajan ja asiakkaiden mahdollisuus tutustua uuteen teknologiaan. Ohjaajan näkökulmasta tavoitteena oli saada käytännön kokemuksia teknologian käytöstä osana asiakkaiden toimintakyvyn ylläpitoa. Lisäksi tavoitteena oli testata, tuoko Taikaseinä mielekästä ja erilaista tekemistä päivätoiminnan arkeen ja miten se toimii sosiaalisten tilanteiden mahdollistajana ryhmässä.
Huhtikuun viimeisellä viikolla Taikaseinää kokeiltiin Validian päivätoiminnan ryhmässä neljänä eri arkipäivänä noin tunnin verran kerrallaan. Päivätoiminnan asiakkaista kahdeksan innostui testaamaan laitteistoa käytännössä. Yhteensä viikon aikana tutustumiskäyntejä oli parikymmentä. Osa asiakkaista ei välttämättä osallistunut itse laitteiston käyttöön, mutta he olivat silti mukana seuraamassa muiden toimintaa. Erilaisia sisältöjä kokeiltiin hyvin monipuolisesti. Suosituimmiksi sisällöiksi nousivat toiminnalliset pelit, joissa asiakas näki itsensä pelimaailman sisällä. Eräs asiakas kommentoi: ”oli parempi, kun näki itsensä pelimaailman sisällä, jolloin hahmotti helpommin, missä omat kädet tai jalat liikkuvat”. Asiakas kertoi, että tuntui kuin katsoisi itseään peilistä. Lisäksi yhtenä päivänä kokeiltiin rentouttavia sisältöjä ja ne koettiin mukavana vaihtoehtona esim. musiikille.
Kokeilussa mukana olleet asiakkaat antoivat seuraavanlaisia palautteita: ”Monipuolista liikuntaa ja uutta tekemistä”. Jonkun mielestä ”tätä voisi silloin tällöin käyttää”. Yhdessä käyttäjien kanssa huomattiin myös, että laitteiston käyttö onnistui pyörätuolilla liikkuen, vaikka kehoa ei muuten niinkään pystyisi liikuttamaan. Kommenttina oli myös, että ”parhaimpia ohjelmia olivat ne, joissa täytyy tehdä jotain (liikkua tai tavoitella jotakin käsillä tai jaloilla)”.
Palautetta saatiin myös Taikaseinä-laitteiston kehitystyön ideoiksi. Päivätoiminnan ohjaajan näkökulmasta Taikaseinä mahdollistaa asiakkaille mukavaa ja erilaista tekemistä. Teknologian testaaminen oli myös mielekästä ja asiakkaat tykkäsivät kokeiluviikosta. Kokeilun toteuttamista edesauttoi myös teknologian helppokäyttöisyys. Taikaseinä-laitteisto mahdollisti päivätoiminnan arkeen sellaista toistuvaa liikettä tai toimintaa, jota ei muuten välttämättä tulisi tehtyä esim. pyörätuolissa istuen. Mielenkiintoista oli myös huomata, miten Taikaseinä-kokeilu viritti mukavia keskusteluja laitteiston käytön aikana. Taikaseinän kaltaiset ratkaisut voivat siis tuoda myös yhteisöllistä tekemistä ja lisätä vuorovaikutusta erilaisissa ryhmätoiminnoissa.
Kokeiluviikon päätteeksi järjestimme työpajan hankkeen työelämäkumppaneille Validian päivätoiminnan tiloissa. Työelämäyhteistyökumppaneita osallistui viisi henkilöä. He saivat kuulla asiakkaan kertomana kokemuksia laitteiston käytöstä sekä myös ohjaajan tekemistä havainnoista. Tämän lisäksi kaikilla oli mahdollisuus kokeilla laitteiston käyttöä myös itse. Laitteisto ei ollut osallistujille aiemmin tuttu, joten uuden teknologian kokeilua pidettiin hyödyllisenä. Työpajassa pohdittiin yhdessä Taikaseinän mahdollisuuksia eri kohderyhmille ja erilaisiin toimintaympäristöihin. Taikaseinän yksi selkeä etu on, että se sopii toimintakyvyltään erilaisille asiakkaille ja myös hyvin eri-ikäisille ihmisille lapsista ikäihmisiin. Taikaseinän kasaaminen ja siirtäminen on suhteellisen vaivatonta, jolloin sitä on helppoa vaihtaa esimerkiksi yksiköstä toiseen.
Kampusviikolla testaajia riitti tasaisesti eri päiville
Karelia-amk:n kampuksella Taikaseinää testattiin kolmena eri päivänä toukokuun alussa. Järjestimme kaikille avoimen pop up -tyyppisen tilaisuuden, johon pystyi tulemaan omien aikataulujen mukaan pistäytymään tai viihtymään vähän pidemmäksi aikaa. Osallistujia oli yhteensä 104 henkilöä ja he olivat pääosin Karelian ja Riverian sote-alan opiskelijoita ja opettajia. Myös kansainvälisiä opiskelijoita oli mukana, joten projektihenkilöstö pääsi harjoittelemaan laitteiston käytön ohjausta myös englanniksi.
Työelämäkumppaneiden työpajaan ja Karelian kokeiluviikolle osallistuneilta kerättiin palautetta QR-koodin kautta. Kyselyyn vastasi 39 henkilöä. Meitä kiinnosti kovasti tietää, miten ja mistä osallistujat olivat kuulleet Taikaseinä-kokeilusta. Työelämäkumppaneista, Karelian henkilöstöstä sekä Riverian opettajista suurin osa oli saanut tiedon joko sähköpostitse tai tietona toiselta henkilöltä. Molempien oppilaitosten opiskelijoista puolestaan suurin osa kertoi vastauksissa saaneensa tiedon oman opettajansa kautta ja pääosin he tulivatkin tutustumaan laitteeseen oppituntiensa aikana.
Kokeilujen palautteeseen vastanneista vain kahdella oli aikaisempaa kokemusta tai tietoa Taikaseinän toiminnasta. Suurin osa kävijöistä oli sitä mieltä, että kokeilu oli hyödyllinen ja mahdollisuuksia tutustua monipuolisesti erilaisiin sosiaali- ja terveysalan teknologioihin pidettiin tärkeänä. Suurin osa toivoisi kokeilun tapahtuvan itselle sopivana ajankohtana, oppituntien puitteissa tai yhdessä asiakkaiden kanssa osana arjen työtä.
Muutamat opiskelijat innostuivat tulemaan kokeilun mukaan paikan päälle kampuksella olleen seinämainoksen perusteella, mikä osoittaa opiskelijoilta aloitteellisuutta ja aitoa kiinnostusta uusien teknologioiden hyödyntämiseen sote-alalla. Tämä sai meidät miettimään, että ehkä meillä voisi olla kampuksella jatkossa enemmänkin vastaavia teknologian tutustumis- ja testausmahdollisuuksia tarjolla myös oppituntien ulkopuolella. Vastaavat tilaisuudet voisivat tuoda yhteen erityisesti teknologiasta kiinnostuneita sote-alan opiskelijoita, jotka voisivat olla innostuneita lähtemään mukaan esimerkiksi Living lab -toimintaan.
Testaajien kommentteja kampusviikolta:
”Kiva toiminnallinen innovaatio!”
”Hiki tuli ja hauskaa oli”
”Very good I like it”
”Ihan loistavaa tämä living lab toiminta, kiva päästä tutustumaan erilaisiin teknologioihin!”
Mitä Taikaseinä -kokeilusta opittiin?
Joulukuussa 2022 julkaisimme Pulssi-artikkelin Living lab – Yhteiskehittämisen mahdollisuuksia Pohjois-Karjalan alueella, jossa kerroimme mistä Living lab -toimintamallissa on kyse. Kevään 2023 aikana olemme ideoineet, mitä Living lab-toiminta Kareliassa käytännössä tarkoittaa hankkeessa mukana oleville eri toimijoille kuten alueen sote- ja hyvinvointialan yrityksille ja järjestötoimijoille sekä muille yhteistyökumppaneillemme koko maakunnan alueella. Taikaseinä-kokeilu yhteistyössä Validian ja Aistikanavan kanssa on käytännössä meidän ensimmäinen isompi yhteiskehittämisen prosessi ja teknologiakokeilu. Prosessin suunnittelu alkoi jo alkuvuodesta yhteistyökumppaneiden etsimisellä. Koska meillä ei ollut vielä ”valmista” työelämänyhteistyöverkostoa olemassa niin tämä vaihe otti luonnollisesti oman aikansa. Kun sopivat kumppanit löytyivät, suunnittelu eteni varsin vauhdikkaasti.
Järjestimme yhteisen palautekeskustelun muutama viikko kokeilun jälkeen. Aistikanavan yrittäjä Esko Vihava koki suunnittelu- ja toteutusprosessin sujuvana. Nopeasta aikataulutusta huolimatta käytännön toimet saatiin soviteltua hyvin yhteen. Päivätoiminnan ohjaaja Jonna Tolppanen kertoi, että kokeilu oli kokonaisuutena kiva juttu. Hän ei kokenut kokeilua kuormittavana, koska ohjausta ja tukea teknologian käyttöön oli koko ajan saatavissa. Varhaisempi kokeilusta tiedottaminen olisi ollut hyvä, vaikka lopulta nopeallakin aikataululla selvittiin. Viestinnän merkitystä ei siis voi liikaa korostaa, mikä on meille hyvä oppi jatkoon.
Aluksi meillä oli tavoitteena saada myös Karelian ja Riverian sote-alan opiskelijoita mukaan harjoittelemaan laitteiston käyttöä ja ohjaustilanteita loppukäyttäjäasiakkaiden kanssa. Olimme miettineet, että viisi opiskelijaa olisi mahtunut yhdellä kertaa mukaan asiakasohjaustilanteisiin, mutta jälkikäteen ajateltuna päivätoiminnan tilan kokoon nähden noin 2 – 3 opiskelijaa olisi ollut optimaalisempi. Lopulta totesimme, että opiskelijoiden mukaan saaminen olisi vaatinut pidemmän prosessin, joten tällä kertaa emme vielä saaneet vietyä opiskelijoita ja loppukäyttäjiä yhteen.
Jatkoa ajatellen meille kuitenkin syntyi hyviä ideoita, miten toteuttaa kokeilu yhteistyössä opiskelijoiden kanssa. Opiskelijoiden on tärkeä päästä tutustumaan erilaisiin sote-alalla jo käytössä oleviin tai sinne suunnitteilla oleviin ratkaisuihin mahdollisimman monipuolisesti jo opiskeluaikana niin toisella asteella kuin ammattikorkeakoulussa. Teknologia-kokeilut voisivat tuoda lisää mahdollisuuksia ohjaustilanteiden harjoitteluun käytännössä ja ymmärrystä teknologian hyödyntämiseen sote-alan asiakastyössä.
Opiskelijoiden kommenteissa nousi esille, että on mukavaa, että on tarjolla uusia mahdollisuuksia tutustua teknologiaan. Lisäksi liikkuminen ja teknologian kokeilu nähtiin kivana vaihteluna pitkien luentojen väliin eli voisi sopia vaikka välituntiohjelmaksi. Lisäksi opiskelijat kokivat, että teknologiana tutustumismahdollisuuksia kaivataan nykyistä enemmän, koska kentällä ei välttämättä pääse tutustumaan tai kokeilemaan teknologiaa tarpeeksi monipuolisesti.
Matalan kynnyksen mahdollisuuksia uuden teknologian kokeiluun tarvitaan
Living lab -hankkeen näkökulmasta kokeilu oli aivan ainutlaatuinen oppimisprosessi. Huomasimme heti, että on tärkeää, että kokeilun aikana jonkun henkilön on aina oltava ohjaamassa ja kertomassa laitteiston käytöstä. Ei riitä, että uusi teknologiaratkaisu ns. seisoo jossain nurkassa. Varsinaisen teknologian testaamisen lisäksi on tärkeää käydä vuoropuhelua teknologiaan tutustuvien kanssa siitä, miten ratkaisu taipuu eri kohderyhmille ja eri käyttäjille. Asiakkaiden, sote-ammattilaisten, opettajien ja opiskelijoiden kanssa vuoropuhelua on tietysti käytävä vielä eri näkökulmista. Asiakkaiden kanssa korostuu ehkä enemmän esim. käytettävyys- ja saavutettavuusnäkökulmat, kun taas alan ammattilaisten ja opiskelijoiden kanssa sitten erityisesti esimerkiksi ohjauksen näkökulma on keskiössä.
Kaiken kaikkiaan kokeilu oli onnistunut ja vahvisti käsitystä, että uusia teknologiakokeiluja tullaan tekemään Living lab -toiminnassa jatkossakin. Matalan kynnyksen pop up -tilaisuuksien avulla voisi esimerkiksi jalkautua eri puolille maakuntaa ja tarjota uusia kokemuksia digin parissa kaiken ikäisille kansalaisille. Samalla sote-alan opiskelijat saisivat harjoitella ohjaustilanteita uusia teknologisia ratkaisuja hyödyntäen. Työelämäkumppanien näkökulmasta tämän tyyppiset kokeilut tarjoavat erilaisia verkostoitumismahdollisuuksia ja ennen kaikkea ideoita ja syötteitä oman yrityksen tai organisaation toiminnan ja palveluiden kehittämiseksi teknologisten ratkaisujen avulla.
Lähteet:
Aistikanava. www.aistikanava.fi
Leppänen. A., Ripatti, H. & Jäppinen, T. 2017. Kokeilijan starttipaketti. Kuntaliitto. https://www.kuntaliitto.fi/julkaisut/2017/1867-kokeilijan-starttipaketti 2.6.2023
Aarninsalo, L., Hokkanen, V., Vesterinen, M. 2019. Kokeiluluotsi – opas kokeilujen tukijalle. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 2019:1. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-685-0 2.6.2023
Kirjoittajat:
Jaana Kurki, projektipäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu
Suvi Leppänen, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Kirjoittajat työskentelevät Sote Hyte Living Lab- yhteiskehittämistä Pohjois-Karjalassa hankkeessa