Joukko Sote Hyte Living Lab – Yhteiskehittämistä Pohjois-Karjalassa -hankkeen työryhmän jäseniä ja yhteistyökumppaneita vieraili joulukuun alussa Seinäjoen ammattikorkeakoulussa (SeAMK). Benchmarkkaus-matkan tavoitteena oli tutustua Seinäjoella luotuun Sote Living Lab -malliin.
Miksi Seinäjoelle?
Seinäjoen ammattikorkeakoulun Yhteiskehittämisellä innovaatioita – SOTE Living Lab- hankkeen toiminta on alkanut syyskuussa 2021 ja jatkuu elokuun 2023 loppuun asti. Seinäjoki valikoitui tutustumiskohteeksi yhteneväisten hanketavoitteiden vuoksi. Lisäksi SeAMK:n Living Lab -hanke lähestyy loppuvaihettaan ja tästä syystä oli mielenkiintoista päästä kuulemaan, millaisia ajatuksia hankkeen aikana on syntynyt, ja millaisia käytäntöjä ja ympäristöjä hankkeessa on toteutettu.
Matkan suunnitteluvaiheessa pohdittiin, onko meidän tarpeen tavata seinäjokelaiset paikan päällä, vai onnistuisiko tapaaminen ja kuulumisten vaihto etäyhteydellä, kuten kuluneet lähivuodet ovat meidät pakotetusti opettaneet toimimaan. Vastaus tähän kysymykseen löytyy lukemalla tämä artikkeli loppuun asti.
Matka on pitkä ja luminen on tie…
Fyysisesti Seinäjoki sijaitsee Länsi-Suomessa yli 400 kilometrin etäisyydellä Joensuusta. Kulkuvälineeksemme valikoitui eri vaihtoehtojen jälkeen Savo-Karjalan linjan pikkubussi, jolla kymmenhenkinen seurueemme lähti matkaan torstaina puolen päivän aikaan. Erinomainen kuljettajamme Pekka takasi meille mahdollisuuden rauhalliseen työskentelyyn matkan aikana hankkeen teemojen parissa.
Olimme etukäteen pyytäneet kaikkia osallistuja palauttamaan sähköpostitse lyhyen esittelytekstin itsestään. Aloitimmekin matkan tutustumalla toisiimme arvuutellen, miten ennakkoon kirjoitetut tekstit yhdistyivät mukana oleviin henkilöihin. Samalla opimme toinen toisistamme jotain uutta. Jonkun työhistoriaan kuuluu esimerkiksi taksin ajaminen, toisen mielenkiinnon kohteena ovat lautapelit ja kolmannella raviurheilun seuraaminen.
Ajatusten kirjaaminen etukäteen toi näkökulmia tutustumiskäynnille
Seuraavaksi jakaannuimme pareittain pohtimaan, millaisia etukäteisajatuksia- ja kysymyksiä, odotuksia ja tavoitteita itse kullakin on matkan suhteen. Monessa vastauksessa tuli esille, että Living Lab -toiminta koettiin osittain uutena ja mielenkiintoisena teemana. Mietinnässä oli myös, miten Living Lab – toiminnalla voitaisiin parantaa sote-alan henkilöstön ja opiskelijoiden osaamista erityisesti digi- ja jalkautuvissa palveluissa. Osalla oli myös kiinnostusta nähdä, miten oppimisympäristö on mukana Living Lab -toiminnan kehityksessä ja miten opiskelijat on integroitu mukaan toimintaan.
Lähes kaikissa vastauksissa pidettiin tärkeänä verkostoitumista niin oman porukan kesken, kuin myös seinäjokelaisten kanssa. Teknologian osalta oli mielenkiintoista nähdä, millaista teknologiaa SeAMK:n Sote Living Lab -ympäristössä on käytössä. Monia kiinnosti myös saada selville, miten Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue on huomioitu ja miten hyvinvointialueen käynnistyminen on vaikuttanut työskentelyyn. Mielessä oli myös kysymyksiä siitä, mitä hyötyjä on saatu tuotettua hankkeessa mukana olleille yrityksille ja mitä haasteita kenties on kohdattu. Kaiken kaikkiaan haluttiin saada tietoa, miten Living Lab-toiminta on konseptoitu ja miten hankinnat on perusteltu. Lisäksi kaivattiin vinkkejä siihen, miten yhteistyökumppaneilta kerätään palautetta ja miten toimintaa on tarkoitus Seinäjoella tulevaisuudessa kehittää eteenpäin.
Living Lab – mitä se oikeastaan tarkoittaa?
Toisena teemana työparit pääsivät pohtimaan Living Lab-käsitteestä poimittujen tiivistelmien kautta sitä, miten he omasta näkökulmastaan tulkitsivat kyseisellä hetkellä Living Lab -käsitteen. Vastauksissa nousivat esille ketterät kokeilut, rohkeus kokeilla asioita, oppiminen muilta, verkostoitumisen merkityksen korostuminen, loppukäyttäjien mukaan ottaminen kokeiluihin, monialaisuus ja maakunnallisuus Pohjois-Karjalan alueella. Joissain vastauksissa tuotiin myös esille opinnäytetöiden hyödyntäminen teeman ympärillä sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen nostaminen teemana enemmän esille.
Bussimatka sujui suhteellisen nopeasti keskustellen ja ajatuksia vaihtaen. Illalla hieman ennen kello seitsemää saavuimme perille Seinäjoelle. Hotelliin kirjautumisen jälkeen olimmekin valmiita illalliselle ja sen jälkeen ansaituille yöunille.
Robotit, älylaitteet ja teknologiset ratkaisut
Seuraava aamuna aloitimme tutustumisen SeAMK:n toimintaan. SeAMK:ssa on kuusi koulutusalaa, jotka pitävät sisällään 21 AMK-tutkinto-ohjelmaa ja 13 ylempää AMK-tutkinto-ohjelmaa. Koulutusalat ovat kulttuuriala, liiketalouden ala, luonnonvara-ala, ravitsemusala, sosiaali- ja terveysala ja tekniikan ala. Opiskelijoita on noin 5 000, joista 10 % on kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita. Henkilökuntaa SeAMKissa on noin 400. (SeAMK)
Sote Living Lab -tilassa meitä oli hankehenkilöstön lisäksi vastaanottamassa humanoidirobotti Pepper. Se on ”maailman ensimmäinen humanoidirobotti, joka pystyy tunnistamaan kasvot ja ihmisen keskeiset tunteet. Pepper on suunniteltu vuorovaikutukseen ihmisten kanssa mahdollisimman luonnollisella tavalla vuoropuhelun ja kosketusnäytön avulla” (Aldebaran). Meitä Pepper viihdytti kertomalla vitsejä ja kommentoimalla välillä ”moi moi!”.
Seinäjoen Sote Living Lab -hanketiimiin kuuluu projektipäällikön lisäksi asiantuntijoita sote- ja hyvinvointiteknologian alalta. Moniammatillisesta työkokemuksesta on koettu olleen hankkeessa vahva etu. Esimerkiksi loppukäyttäjän eli asiakkaan näkökulmasta monia haasteellisiksi koettuja kysymyksiä on osattu tarkastella monialaisesti jo suunnitteluvaiheessa.
”Yhteiskehittämisellä innovaatioita – SOTE Living Lab -hankkeessa luodaan prosessimalli teknologiayritysten sekä sosiaali- ja terveysalan yritysten, julkisten toimijoiden, järjestöjen, korkeakoulun ja kansalaisten väliselle hyvinvointi-, sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteiskehittämiselle” (SeAMK 2021). Seinäjoen Sote Living Lab- tilat ovat rakennettu niin, että ne tarjoavat mahdollisuuden eri toimijoille päästä kokeilemaan ja kehittämään yhdessä haluttuja toimintoja. Opetuskäyttöön tarkoitetut tilat, simulaatiotilat ja opiskelijatyöhön tarkoitettu Wellbeing Labs-työtila (vastaava kuin oppimisympäristö Tarmo Kareliassa) sijaitsevat lähekkäin ja ovat helposti kaikkien opiskelijoiden kuin myös henkilökunnan saatavilla.
SOTE Living Lab-tilaan on koottu erilaisia teknologisia ratkaisuja, kuten Yeti-taulutelevisio, esimerkkimakuuhuone erilaisine teknologisine sensoriratkaisuineen sekä erilaisia robotteja kuten robottirollaattori. Tiloissa olevaa teknologiaa on myös mahdollista lainata esimerkiksi järjestöille, joiden kautta loppukäyttäjät eli asiakkaat pääsevät niitä kokeilemaan ja antamaan niistä palautetta.
Yrityksillä on myös mahdollisuus antaa kokeiluun Living Lab- tilaan omia tuotteita opiskelijoiden käyttöön. Tällöin opiskelijat pääsevät kokeilemaan ja testaamaan tuotteita ja yritykset puolestaan saavat itselleen arvokasta tietoa tuotteen käyttömahdollisuuksista ja kehitettävistä toiminnoista. Hankkeen tavoitteena onkin ”tavoitella laajaa toimijaverkostoa, joka yhdessä toimien luo ratkaisuja kompleksisten ja haastavien ilmiöiden ymmärtämiseen sekä uusien ratkaisujen tutkimiseen ja kehittämiseen”. SOTE living Lab-hankkeen aikana seinäjokelaiset toteuttavat esimerkiksi Etäohjauksen ja sisällön tuotannon työpajoja sekä Virtuaalitodellisuuden ja hyvinvointiteknologian esittelyjä. (SeAMK 2021)
Kotimatkalla pohdittiin tutustumiskäynnin antia
Lounaan jälkeen lähdimme paluumatkalle kohti Joensuuta. Jokainen sai alkumatkasta hetken aikaa itsekseen miettiä ja kirjata ylös millaisia ajatuksia käynnistä jäi päällimmäisenä mieleen, mikä yllätti positiivisesti tai mietitytti erityisesti. Lähes kaikissa vastauksissa korostui se, että tutustumiskäyntiä pidettiin kiinnostavana, hyödyllisenä ja sen koettiin antavan omaan työhön uusia näkökulmia. Useissa vastauksissa pidettiin tärkeänä sitä, että Seinäjoen hanketiimissä oli monialaista osaamista. Tärkeänä pidettiin myös sitä, että opiskelijat pääsevät vahvasti mukaan Living Lab -toimintaan ja kehittämistyöhön yhdessä yritysten sekä asiakkaiden kanssa. Teknologia ja sen osaaminen korostui ja se onkin selkeästi nykypäivää sekä tulevaisuutta. Samanaikaisesti kuitenkin pohdittiin investointien merkitystä, mihin ja minkä tyyppiseen teknologiaan kannattaa sijoittaa?
Vuosi 2023 ja hyvinvointialueiden käynnistyminen tuo varmasti eri alueille omat haasteensa. Miten esimerkiksi saadaan yrityksiä, järjestöjä sekä julkisen sektorin toimijoita mukaan sitoutumaan kehittämistyöhön yhdessä oppilaitosten kanssa? Kehittäminen ja uusien ratkaisujen kokeilut ovat väistämättä edessä, kun sosiaali- ja terveys- sekä hyvinvointipalveluja pyritään turvaamaan kuntalaisille. Joissakin vastauksissa pohdittiinkin, miten etäohjauksella tapahtuvaa toimintaa voitaisiin vielä entistä enemmän toteuttaa niin sote-alan käytännön työelämässä kuin opiskelijoiden osaamisen kehittämisessä?
Viimeisenä paritehtävän aiheena oli ideoida vapaasti Living Lab -teemaa Pohjois-Karjalaan ja Karelian toimintaan. Selkeästi useimmissa vastauksissa nousi esille monialaisuuden ja -ammatillisuuden hyödyntäminen sekä verkostoyhteistyö. Tärkeänä nähtiin, että toimintaan saadaan mukaan sitoutuvat yhteistyökumppanit ja toiminnassa huomioidaan koko maakunnan alue. Pohdittiin myös jo olemassa olevia hyviä käytänteitä ja niiden hyödyntämistä, palveluiden esille nostamista sekä jalkautuvia/liikkuvia palveluita. Yhteisenä ajatuksena oli myös toiminnan nimeäminen sellaiseksi, että se kuvaa palveluja mahdollisimman kattavasti.
Bussi kaartoi Karelian pihamaalle perjantai-iltana kello 19. Matkaa suunniteltaessa oli hanketiimissä esitetty kysymys, tarvitaanko vielä face-to-face -kohtaamisia tutustumismatkojen muodossa? Yhteinen vastauksemme oli selvä: Kyllä tarvitaan! Vaikka benchmarkkaus-matkamme oli ajallisesti lyhyt ja tiivis, matka paikanpäälle Seinäjoelle kannatti. Tutustuminen uusiin ihmisiin ja ajatusten vaihto sekä fyysiseen toimintaympäristöön tutustuminen toimii eri tavalla live-kohtaamisissa. Toimiva idea on myös hyödyntää matkustaminen sopivassa määrin yhteiseen työskentelyyn ja teemojen pohtimiseen, kun asiat ovat muutenkin tuoreessa muistissa. Jatkossa yhteydenpito ja ajatusten vaihtaminen onnistuu ilman muuta myös etänä.
Kiitos kaikille matkalla mukana olleille ja erityisesti lämmin kiitos Seinäjoen SOTE Living Lab -hankkeen työntekijöille mielenkiintoisesta ja monipuolisesta toiminnan esittelystä ja näkemysten vaihdosta!
Kirjoittaja:
Suvi Leppänen, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Kirjoittaja työskentelee Sote Hyte Living Lab- Yhteiskehittämistä Pohjois-Karjalassa -hankkeessa.
Lähteet:
Aldebaran. www.aldebaran.com 17.1.2023
Seinäjoen ammattikorkeakoulu (SeAMK). SeAMKin toiminta. https://www.seamk.fi/seamk-info/organisaatio/seamkin-toiminta/ 17.1.2023
Seinäjoen ammattikorkeakoulu (SeAMK). 2021. Yhteiskehittämisellä innovaatioita – SOTE Living Lab. https://projektit.seamk.fi/hyvinvointi-ja-luovuus/sote-living-lab/ 17.1.2023