Työelämälähtöinen kyvykkyyksien johtaminen ja kehittäminen -hankkeessa (Kyvykkyys-hanke) kehitetään jatkuvan oppimisen palveluportaalia, joka tukee yrityksiä työelämän nopeasti muuttuvissa osaamisen tarpeissa. Jatkuvan oppimisen koulutustarjonnan ollessa usein tarjontalähtöistä pyrimme kehittämään tarvelähtöistä portaalia tukemaan organisaatioiden digikyvykkyyttä.
Mitä on Education as a service (EaaS)?
“As a Service” on ohjelmistokehittäjien tunnistama tarve ketterään kehittämiseen yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Tämä ei perustu suoraan tehtyyn tilaukseen ja valmiin tuotteen tarjoamiseen, vaan palveluun, jota muotoillaan jatkuvasti.
Työelämässä vaaditaan osaamista, jota pitkät tutkinnot eivät voi täyttää. Koulutus palveluna tarjoaa vaihtoehtoisen tai täydentävän mahdollisuuden tutkintokoulutukseen. Se mahdollistaa myös oppijalähtöisen ketterän tavan räätälöityyn oppimiseen, joita voidaan mikromuotoilla jatkuvasti. Yksilöllisesti muovautuvat oppimispolut tarjoavat työelämään nopeasti kohdennettua, tarpeeseen vastaavaa koulutusta, sekä yksilön oman mielenkiinnon mukaisia aiheita.
Organisaatio voi ostaa räätälöidyn koulutuspaketin lisätäkseen tietyn työntekijäryhmän osaamista. Koulutusta voidaan räätälöidä esimerkiksi uusille työntekijöille, tai hankkia koulutusta uusista teknologioista pitovoiman lisäämiseksi. Korkeakoulu voi reagoida nopeasti muuttuviin osaamistarpeisiin ja madaltaa kynnystä osallistua koulutukseen, sekä lisätä koulutukseen hakeutuvien määrää. Verkossa tapahtuvaan koulutukseen korkeakoulu voi liittää helposti myös muita lisäpalveluita, kuten ohjausta ja mentorointia, palveluiden arviointia, palautteen antamista, sekä raportointia ja markkinointia. Yksilölle EaaS tarjoaa nopean ja helposti saavutettavan reitin osaamisen lisäämiseen edullisesti.
EaaS:n (Education as a Service) hyödyt verrattuna perinteiseen tutkintokoulutukseen:
- Työelämän tarpeista nousevat osaamisvaatimukset.
- Työelämän nopeasti muuttuvia vaatimuksia vastaavien spesifien taitojen oppiminen.
- Joustava, jatkuvasti muuttuva ja täydentyvä tarvelähtöinen oppiminen.
- 24/7 online-palvelu.
- Ketterä, jatkuva koulutuspalvelun kehittäminen muuttuvien vaatimusten mukaisesti, mikro-oppiminen (micro-credentials).
- Oppija- / työelämälähtöinen.
- Korkeakoulutasoinen opetus, joka mahdollistaa tarvittaessa opintojen liittämisen osaksi kk-tutkintoa.
- Jatkuvaan oppimisasiakkuuteen sitouttaminen.
- Jatkuva oppiminen työn lomassa.
- Rekrytoinnin perusteena osoitettu osaaminen.
Digikyvykkyyksien tunnistaminen organisaatiossa
Ennen kuin voidaan tunnistaa organisaation tai ihmisen kyvykkyyttä, on ymmärrettävä, mitä kyvykkyys tarkoittaa. Organisaation kyvykkyys tarkoittaa sen kykyä hoitaa tehtävät ja tuottaa palvelut tarkoituksenmukaisella tavalla. Kyvykkyys koostuu kaikista tekijöistä, joita tarvitaan menestykselliseen ja asiakkaille arvoa tuovan palvelun tuottamiseen. Digikyvykkyys taas koostuu esimerkiksi organisaation digitaalisista toimintamalleista, prosesseista, järjestelmistä, teknologioista, tietovarannoista ja rahoituksesta. Ihmisen kyvykkyys koostuu osaamisesta, motivaatiosta, fokuksesta, ymmärryksestä, arvoista ja tuesta.
Kuinka sitten organisaatio voi tunnistaa oman digikyvykkyytensä ja vahvistaa sitä? Organisaatio voi tarkastella omia toimintamallejaan, prosesseja ja teknologioita, sekä löytää organisaation sisäisiä pullonkauloja. Niiden kehittämiseen kannattaa palkata organisaation ulkopuolinen taho, joka voi katsoa asiaa puolueettomana. Kyvykkyys -hankkeessa pyrimme luomaan organisaatioille digikyvykkyyskartoituksen, jonka avulla on mahdollista tunnistaa organisaation digitaalisia haasteita ja tarjota niihin ratkaisuja.
Mikro-oppiminen osana jatkuvan oppimisen palveluportaalia
Jatkuvalla oppimisella tarkoitetaan sitä, että oppiminen jatkuu myös tutkinnon suorittamisen jälkeen. Työssä tarvitaan jatkuvaa oppimista, jotta voidaan tukea esimerkiksi jatkuvaa digitalisaation uudistumista. Jos työntekijä ei opi jatkuvasti muuttuvien sovelluksien tai ympäristöjen käyttöä, vähenee hänen tuottamansa arvo yrityksessä ja työnteko voi muuttua vaikeammaksi.
Mikro-oppiminen on tuore termi, jolle ei ole vielä olemassa yhtä vakiintunutta määritelmää. Organisaation mikro-oppimistarpeet voivat olla hyvin erilaisia kuin yksittäisen henkilön mikro-oppimistarve. Organisaatio usein ajattelee mikro-oppimisen lyhyenä organisaatiota tukevana opintona, kun taas yksittäinen henkilö useimmiten mikro-oppii asioita, jotka häntä kiinnostavat, tai joihin hän tarvitsee välitöntä apua. Esimerkki yksilön mikro-oppimisesta: henkilö haluaa keittää riisiä, mutta ei ole ennen sitä tehnyt, eikä tiedä miten se tapahtuu, joten hän katsoo lyhyen YouTube videon siitä, kuinka keittää riisiä.
Vaikka mikro-oppimisessa on hyvin paljon samaa kuin normaalissa opiskelussa, on siinä kuitenkin muutamia selkeitä eroja. Mikro-opinnossa ei välttämättä tähdätä mihinkään suurempaan kokonaisuuteen ja se on yleisesti välittömän tarvelähtöistä. Mikro-opinnoista voi kuitenkin koostaa halutessaan isomman kokonaisuuden. Isomman oppimiskokonaisuuden voi pilkkoa pienempiin oppimismoduuleihin, joita voidaan kutsua mikro-opinnoiksi. Mikro-opinnon kesto on lyhyt, mikä mahdollistaa sen, että henkilö voi hakea oppia juuri silloin, kun sitä eniten tarvitsee ja myös kertaamisesta tulee erittäin helppoa.
Kyvykkyys-hankkeessa pyrimme liittämään mikro-opintoja palveluportaaliin juuri jatkuvan työelämälähtöisen tarpeen takia. On jo selvää, että mikro-opintoja tarvitaan lisää ja työelämä kaipaa niitä. Palveluportaaliin pyritään liittämään mahdollisimman laaja mikro-opintotarjonta jonka tarkoituksena on tukea organisaatioiden digikyvykkyyttä. Organisaatioilla ei aina ole mahdollisuutta antaa paljonkaan aikaa työntekijöiden opiskeluun, joten mikro-opinnot ovat oiva tapa mahdollistaa oppimista ilman suurempaa ajallista vaatimusta.
Kirjoittajat:
Kevin Mustonen, projektityöntekijä, Karelia-ammattikorkeakoulu
Tuomas Martikainen, projektityöntekijä, Karelia-ammattikorkeakoulu
Kirjoittajat työskentelevät Työelämälähtöinen kyvykkyyksien johtaminen ja kehittäminen – hankkeessa.
Artikkelikuva: Pixabay