Vuoden 2023 alussa päättyvän Hyvinvointialan kumppanuuksilla vaikuttaviin palveluihin -hankkeen yhtenä keskeisenä toimintona on ollut verkostoituminen hyvinvointialan toimijoiden, kuten yritysten ja järjestöjen välillä. Hankesuunnitelman mukaan kirjaimellisesti ”Lisätä moninaisia ja pysyväluonteisia kumppanuuksia ja verkostoja/arvoverkkoja”.
Verkostoitumisen avulla on haluttu kannustaa pienten maakunnallisten toimijoiden pärjäämistä toimialalla asiakaslähtöisiä palveluita kehittämällä ja digitaalisuutta hyödyntäen. Myös kehittämisen innoitusta on haettu yhdessä tekemisestä keskinäisen kilpailun sijaan.
Hankkeen aikana on pureuduttu myös verkostoitumisen teoriaan aiheesta väitöskirjansa tehneen Jari Kattaisen johdolla. Verkostoitumisen tärkeydestä puhutaan, mutta mielikuva siitä häilyy monen mielissä hämyisten cocktail-kutsujen tai saunaillan muodossa. Verkostoituminen voi kuitenkin olla myös tavoitteellista ja päämäärätietoista toimintaa: kumppanin hakua tositarkoituksella. Seuraavassa Jari Kattainen esittelee verkostoitumisen kolme askelta.
1. Itsensä johtaminen ja oman osaamisen tunnistaminen
Nopeasti muuttuvassa maailmassa yrityksen ympärillä ei ole koskaan häiriötöntä ja vakaata toimintaympäristöä. Yritykset tarvitsevat verkostoja, jotka ovat hyvä keino yhdistää voimavaroja ja luoda yhdessä jotain uutta yrityksen käyttöön. Yrityksen on hyvä lähteä seuraavasti liikkeelle:
Ensin on etsittävä oikeat yritykset tai henkilöt, joilla on sellaista osaamista tai muita resursseja, joita tarvitset omassa toiminnassasi. Yrityksen on varmistettava jo varhaisessa vaiheessa osallistuvien henkilöiden riittävä asema omissa yrityksessä tehdä päätöksiä. Yhteistyökumppanin valinnan yhteydessä on hyvä tarkistaa, että molemmilla on yhteinen ymmärrys ja intressi laatia yhteistyön tavoitteet, jotta päästään nopeasti käytännön toimintaan. (Kattainen 2016.)
Oman yrityksen liittyminen verkostoon voidaan nähdä kolmena askeleena. Jokaisessa osiossa on tärkeää, että organisaatio varmistaa itsensä johtamisen kaikissa tilanteissa. (Kattainen 2016.)
2. Itsensä johtaminen verkostoon
Yrityksessä on tärkeää ymmärtää verkostoitumisen taloudelliset ja toiminnalliset vaikutukset. On tärkeää tiedostaa, millaiseen verkostokokonaisuuteen yritys on liittymässä, ja on varattava riittävät resurssit toimintaa varten. Henkilöstön on tiedettävä mitä ollaan tekemässä ja mitä pitää saada aikaiseksi. Henkilöstölle on viestittävä riittävän usein toiminnasta ja sen vaiheista sekä näytettävä avoimesti, että johto on aidosti sitoutunut toimintaan. Oman yrityksen asiat on oltava kunnossa, jotta voidaan siirtyä itsensä johtamiseen verkostoon. (Kattainen 2016.)
Siirtyminen verkostoon on tehtävä näkyväksi koko henkilöstölle. Samoin on päätettävä, millaisella johtamisella siirtyminen toteutetaan. Yrityksessä pitää olla henkilö, joka vie asioita eteenpäin johdonmukaisesti. Henkilön tehtävä on estää johtajuuden puute, joka aiheuttaa tilanteen, jossa ”pitäisi tehdä” asenne valtaa tilaa ja ihmiset turhautuvat aiheuttaen toiminnan pysähtymisen. (Kattainen 2016.)
3. Itsensä johtaminen verkostossa ja vaikuttaminen verkoston suhteissa
Ensimmäiseksi, kiinnitä huomio verkoston kokoon kutsumiseen. Toiseksi, määrittele kuinka moneen verkostoon voit liittyä. Kolmanneksi, pidä kokoa ajan mielessä asiakaslähtöinen toiminta. Verkoston muotoutumisprosessissa on välttämätöntä toiminnan ”liikkeellä pito”. Tarvittaessa voidaan prosessissa palata taaksepäin ja sitten jatkaa eteenpäin toisella tavalla. (Kattainen 2016.)
Verkostotoiminnassa on tärkeää tiedostaa missä vaiheessa verkoston toimintaa ollaan. Osapuolten on myös tunnistettava, millainen rakenne verkostolle muodostuu ja miten verkostossa voi vaikuttaa toisiin osapuoliin. Toimijoiden on integroitava erilaiset näkemykset ja vahvistettava sisäisiä tekijöitä pyrkimällä tasavertaiseen toimintaan uhkaamatta kenenkään autonomiaa. Verkostolla tulee olla toiminnalle selkeä agenda ja seuranta, jotta osapuolet sitoutuvat toimintaan. On kuitenkin tärkeää, että on taho, joka sitouttaa muita toimimaan aktiivisesti verkostossa. (Kattainen 2016.)
Yhteistyön rakentamisen aikana saattaa tulla vastoinkäymisiä. Yksittäisen konfliktin tai epäonnistumisen ei kannata kuitenkaan antaa päättää yhteistyötä. Tällöin on kiinnitettävä erityinen huomio yhteistyön hallintaan ja johtamiseen liittyviin asioihin. Johtamisen on oltava johdonmukaista ja asioita eteenpäin vievää toimintaa. Yrityksessä on ymmärrettävä yhteistyön monimuotoisuus ja huomioitava seuraavia asioita. (Kattainen 2016.)
Verkostoyhteistyön aloittaminen synnyttää johtamistarpeen, jotta asiat saadaan tapahtumaan samansuuntaisesti. Verkostoyhteistyön osapuolien on tunnistettava johtamisen tarve ja tärkeys. Kyse on suhteiden johtamisesta, joka ei synny itsestään. Itsensä johtamisen avulla yritys voi ohjata resurssejaan verkostoitumisprosessin käyttöön. Itsensä johtamisen on toimittava koko prosessin ajan.
Samanaikaisesti osapuolten on koko ajan muistettava vastavuoroinen vaikuttaminen. Ilman vastavuoroista vaikuttamista ei synny käytännön toimintaa. Osapuolien on myös sovittava rooleista. Verkostotason rooleissa turvataan verkoston toimintakyky. Tehtävätason rooleissa osapuolet rakentavat käytännön toimintaa. Yhteistyön osapuolien on varmistettava, että jokin taho johtaa oikeilla toimilla näissä rooleissa, ja organisaatioiden on hyväksyttävä nämä roolit. (Kattainen 2016.)
Kirjoittajat:
Jari Kattainen, KTT, verkostojohtamisen asiantuntija
Anssi Kekkonen, projektipäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Kattainen, Jari. 2016. Heterarkkisen verkostoyhteistyön johtamistarpeet verkoston muotoutumisvaiheessa. Väitöskirja. Lappeenranta University of Technology. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-335-003-8
Artikkelikuva: Pixabay