Luokkahuone kuvattuna opiskelijoiden takaa. Opiskelijat istuvat tuolaille, edessä opettaja.

Opiskelijalle asetetut määräajat opintosuorituksissa

Opetus on luonteeltaan tosiasiallista hallintotoimintaa, jossa opettaja antaa opiskelijoille opetusta ja ohjausta sekä arvioi opiskelijoiden opintosuorituksia (ks. esim. HE 72/2002 vp, 49). Opintosuorituksella voidaan tarkoittaa kaikkia tietyllä opintojaksolla opiskelijalta vaadittavia suorituksia. Näitä ovat esimerkiksi tentit, esseet, oppimistehtävät, harjoitteluraportit ja opinnäytetyöt. (Ks. esim. Miettinen, Tarmo – Muukkonen, Matti – Myrsky, Matti – Pohjolainen, Teuvo: Uusi yliopistolainsäädäntö 2009, 240.)

Opettajan antamassa opetuksessa ei tehdä kirjallisia hallintopäätöksiä, mutta opetuksessa tulee kuitenkin noudattaa hallintolain (434/2003) 2 luvussa säädettyjä hyvän hallinnon perusteita. Lisäksi opetuksessa tulee noudattaa muuta siihen liittyvää lainsäädäntöä kuten ammattikorkeakoululakia (932/2014) ja lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999). Ammattikorkeakouluissa tärkeässä asemassa on myös tutkintosääntö, jossa voidaan antaa opetukseen liittyviä täsmentäviä määräyksiä.

Opiskelijan arviointi perustuu opiskelijan palauttamiin opintosuorituksiin. Karelia-ammattikorkeakoulun tutkintosäännön kohdan 4.5 mukaan opettajan tulee suorittaa arviointi viimeistään neljän viikon kuluessa opintosuorituksen palauttamisesta. Opettajien vapaajaksot katkaisevat määräajan kulumisen eli käytännössä jatkavat määräaikaa vapaajakson pituuden verran.

Opettajaa velvoittavien määräaikojen lisäksi ammattikorkeakoulussa on myös opiskelijoita koskevia määräaikoja. Tässä artikkelissa tarkastellaan lyhyesti opiskelijan opintosuorituksiin liittyviä määräaikoja. Tarkastelun ulkopuolelle on rajattu opinnäytetyö, koska siihen liittyy varsin paljon erityispiirteitä. Sinänsä samat säännöt soveltuvat kuitenkin myös opinnäytetyöhön.

Määräaikojen asettaminen

Asian vireille saattamiseen liittyvä määräaika voi perustua lakiin tai viranomaisen päätökseen (ks. esim. Mäenpää, Olli: Hallinto-oikeus 2018, 363). Lainsäädännössä ei ole yleensä asetettu määräaikoja siihen, milloin asianosaisen tulisi laittaa asiansa vireille. Myöskään ammattikorkeakouluja koskevassa lainsäädännössä tällaisia määräaikoja ei opintosuorituksien osalta ole. Laki mahdollistaisi tilanteen, jossa opiskelija voisi palauttaa opintosuorituksia arvioitavaksi rajoituksitta milloin tahansa. Tämän vuoksi asiasta onkin tärkeää määrätä ammattikorkeakoulun tutkintosäännössä.

Karelia-ammattikorkeakoulun tutkintosäännön kohdan 4.5 mukaan opiskelijan tulee palauttaa kaikki opintosuoritukset viimeistään opintojakson päättyessä, ellei opettajan kanssa ole erikseen toisin sovittu. Tutkintosäännön määräys tuo opetustoimintaan sopivassa määrin joustoa. Määräys asettaa selkeän takarajan suorituksien palauttamiselle, mutta jättää myös opettajalle harkintavaltaa. Opettajalla on esimerkiksi mahdollisuus määrätä oppimistehtävän palautukselle määräaika vasta opintojakson päättymisen jälkeen.

Velvollisuus noudattaa määräaikaa

Suomessa asian vireille tuloon liittyviin määräaikoihin on oikeuskäytännössä suhtauduttu varsin tiukasti. Esimerkiksi korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa KHO 10.3.2016 T 780 sähköpostilla lähetetty valituskirjelmä oli kirjautunut sähköpostipalvelimelle klo 16.15.05 eli viisi sekuntia myöhässä. Valitusta ei tutkittu määräajan ylittymisen vuoksi. Samanlainen suhtautuminen on ollut myös viranomaisen itse asettamiin vireille tuloon liittyviin määräaikoihin. Korkein hallinto-oikeus on ratkaisussaan KHO 2009:100 todennut, että viranomaisen itse asettamia määräaikoja on noudatettava. Asettamalla määräaikoja viranomainen pyrkii turvaamaan kaikkien asianosaisten yhdenvertaisen kohtelun. Ammattikorkeakoulussa sitovia asian vireille panoon liittyviä lakisääteisiä määräaikoja ovat esimerkiksi koulutukseen hakemiseen liittyvät määräajat ja oikaisuvaatimuksen tekemiseen liittyvät määräajat. Sitovia ammattikorkeakoulun itse asettamia määräaikoja voi liittyä esimerkiksi stipendien hakemiseen.

Ammattikorkeakouluopinnoissa määräajat perustuvat koulun omaan sisäiseen sääntöön ja mahdolliseen opettajan päätökseen. Näitä määräaikoja ei välttämättä voida pitää asian vireille tuloon liittyvinä määräaikoina, koska opinnoissa ei ole kyse hallintopäätökseen johtavasta asian käsittelystä. Opinnoissa asia tulee yleensä vireille siinä vaiheessa, kun opiskelija ilmoittautuu opintojaksolle, harjoitteluun tai tenttiin. Tämän perusteella sitovina määräaikoina on mahdollista pitää ilmoittautumiseen liittyviä määräaikoja.

Ilmoittautumisen jälkeen opiskelija aloittaa opintosuorituksen suorittamisen opetussuunnitelman mukaisesti. Näiden suorituksien aikana opiskelija antaa hallintolain 31 §:ssä tarkoitettua selvitystä, jota tarvitaan asian ratkaisemiseksi. Opiskelijan toimittamana selvityksenä voidaan pitää tentissä annettua vastausta tai palautettua oppimistehtävää. Hallintolain 33 §:n mukaan selvityksen toimittamiselle tulee asettaa riittävä määräaika, jota on mahdollista pidentää. Asia voidaan ratkaista, vaikka asianosainen ei noudattaisi asetettua määräaikaa eli jättäisi selvityksen toimittamatta. Tenttitilaisuudessa määräaika päättyy tenttitilaisuuden lopussa. Oppimistehtävien osalta määräaika päättyy tutkintosäännön mukaisesti opintojakson päättyessä tai muuna opettajan kanssa sovittuna aikana.

Lopuksi

Määräaikojen tarkka noudattaminen on niin opettajan kuin opiskelijankin velvollisuus. Opetustoiminnassa määräajat turvaavat opiskelijoiden yhdenvertaista kohtelua. Määräajan ansiosta opetta pystyy arvioimaan kaikkien opintojaksolle osallistuneiden suoritukset samalla kerralla. Tämä osaltaan turvaa arviointiperusteiden soveltamista tasapuolisesti ja johdonmukaisesti kaikkiin opintojakson suorituksiin.

Opiskelijan opintojen eteneminen ei kuitenkaan katkea määräaikoihin. Esimerkiksi Karelia-ammattikorkeakoulun tutkintosäännössä määräajat on sidottu opintojakson toteutukseen. Mikäli opiskelija saa ei saa opintojaksoa suoritettua määräaikojen laiminlyönnin vuoksi, on hänellä mahdollisuus osallistua opintojakson seuraavaan toteutukseen.


Kirjoittaja:

Atte Korte, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu

Artikkelikuva: Sam Balye / Unsplash