Opiskelija pöydän ääressä kirjoittaa paperiin, käden alla puhelin

Suoritusvilppi ja sen seuraukset ammattikorkeakoulussa

Karelia-ammattikorkeakoulun tutkintosäännön kohdassa 4.12 kielletään suoritusvilppi kaikissa opintoihin liittyvissä asioissa. Tutkintosäännön mukaan ”vilpillistä menettelyä ovat oppimistehtävissä, opinnäytetöissä ja muissa opintosuorituksissa tapahtuva sepittäminen (tekaistujen havaintojen tai tietojen esittäminen), vääristely (alkuperäisten havaintojen tai tiedon tarkoituksellinen muokkaus tai esittäminen vääristävästi), plagiointi (jonkun toisen työn tai sen osan esittäminen omanaan) tai anastaminen (jonkun toisen tutkimusidean, -suunnitelman tai -havaintojen esittäminen ja käyttäminen omissa nimissään)”.

Tässä artikkelissa käsitellään suoritusvilpistä aiheutuvia seurauksia ja vilppiepäilyn käsittelyyn liittyvää menettelyä. Suoritusvilppiä voi esiintyä missä tahansa opintosuorituksessa, joten aihetta käsitellään yleisellä tasolla. Artikkelissa aihetta lähestytään Karelia-ammattikorkeakoulun tutkintosäännön ja lainsäädännön näkökulmasta. Artikkelissa ei käsitellä hyvää tieteellistä käytäntöä ja siihen liittyvän ohjeistuksen mukaista vilpin selvittämismenettelyä.

Opiskelijalla oikeus tulla kuulluksi

Tutkintosäännön mukaan opettajalla on vilppiä epäillessään velvollisuus kuulla opiskelijaa. Kuulemisessa noudatetaan hallintolain (434/2003) säännöksiä. Lain 34 §:n mukaan opiskelijalla on oltava mahdollisuus oman selvityksensä antamiseen ennen asian ratkaisua. Kuuleminen tapahtuu hallintolain 35 §:n mukaisesti esittämällä opiskelijalle kirjallinen kuulemispyyntö. Pyynnössä on riittävän selkeästi yksilöitävä asia, josta opiskelijalta halutaan selvitystä. Lisäksi pyynnössä on asettava määräaika, jonka kuluessa selvitys tulee toimittaa. Opiskelijalle on myös lain 33 §:n vaatimalla tavalla ilmoitettava, ettei selvityksen toimittamatta jättäminen estä asian ratkaisemista. Sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnasta annetun lain (13/2003) mukaan kuuleminen on mahdollista toteuttaa myös sähköisesti esimerkiksi sähköpostin välityksellä.

Opiskelijan kuuleminen tapahtuu lähtökohtaisesti kirjallisesti. Hallintolain 37 §:n mukaan kuuleminen voidaan suorittaa suullisesti vain, jos se on asian selvittämisen kannalta tarpeen ja kirjallinen menettely tuottaa opiskelijalle kohtuuttomia vaikeuksia. Jos kuuleminen poikkeuksellisesti toimitetaan suullisesti, tulee siinä esille nousseet asiat hallintolain 42 §:n mukaisesti kirjata. Kirjaaminen tapahtuu esimerkiksi laatimalla kuulemisesta muistio, jonka kaikki osapuolet allekirjoittavat.

Kuulluksi tuleminen on opiskelijan oikeus, mutta opiskelijalla ei ole velvollisuutta tätä oikeutta käyttää. Jos opiskelija ei toimita selvitystään asetettuun määräaikaan mennessä, voidaan asia ratkaista. Olennaista on se, että opiskelijalle on selkeästi tarjottu tilaisuutta tulla kuulluksi ja tähän on varattu riittävän pitkä aika.

Opintosuorituksen hylkääminen

Karelia-ammattikorkeakoulun tutkintosäännön mukaan ”vilppiin syyllistynyt opiskelija voidaan poistaa tentti- tai muusta arviointitilanteesta välittömästi, ja hänen suorituksensa voidaan hylätä.”. Määräys viitannee lähinnä sellaiseen arviointitilanteeseen, jossa opettaja havaitsee esimerkiksi lunttaamista kesken tenttisuorituksen. Tällaisessa tilanteessa on luontevaa, että tapahtuneeseen reagoidaan välittömästi. Opettajalla on tällaisessakin tilanteessa velvollisuus kuulla opiskelijaa. Kesken suorituksen havaittavan vilpin osalta kuuleminen välittömästi suullisesti voi olla hallintolain tarkoittamalla tavalla tarpeellista. Suullisesti tapahtunut kuuleminen tulee mahdollisimman pian kirjata. Kuulemisen jälkeen opettaja voi hylätä opiskelijan suorituksen. Opettaja voi kuitenkin kuulemisen perusteella päätyä siihenkin, ettei vilppiä ole tapahtunut. Tällöin suoritusta ei luonnollisestikaan hylätä.

Karelia-ammattikorkeakoulun tutkintosäännön mukaan ”opintosuoritus voidaan hylätä myös silloin, kun vilppi havaitaan vasta suorituksen luovuttamisen jälkeen”. Tämä tutkintosäännön määräys koskee esimerkiksi tilanteita, joissa opiskelija palauttaa oppimistehtävän ja opettaja havaitsee tehtävässä arviointivaiheessa plagiointia. Opettajan on epäilyn johdosta varattava opiskelijalle tilaisuus tulla kuulluksi. Kuulemisen jälkeen opettaja voi hylätä opintosuorituksen. Opettaja voi joissakin tapauksissa päätyä myös siihen, ettei kyse ole vilpistä, jolloin suoritusta ei hylätä.

Opintosuorituksen hylkääminen suoritetaan samalla tavalla kuin muukin opiskelijan arviointi. Asiassa ei tehdä kirjallista päätöstä, vaan opettaja merkitsee hylätyn arvosanan suoraan opintorekisteriin. Tutkintosäännön mukaan opettajalla on kuitenkin velvollisuus raportoida suoritusvilpin vuoksi hylkäämistään opintosuorituksista kyseessä olevan koulutuksen koulutuspäällikölle. Tämä raportointi voi tapahtua esimerkiksi vapaamuotoisella sähköpostilla, jossa ilmoitetaan opiskelijan nimi ja opiskelijanumero, opintojakso ja lyhyt kuvaus hylkäämiseen johtaneista syistä. Koulutuspäällikön tehtävänä on käynnistää tarvittaessa kurinpitomenettely ilmoittamalla vilpistä rehtorille.

Vilpillisen menettelyn seuraukset

Suoritusvilppi voi johtaa opintosuorituksen hylkäämisen lisäksi myös ammattikorkeakoululain (932/2014) mukaisiin kurinpitotoimiin. Lain 38 §:n mukaan opiskelijalle voidaan vilpillisen menettelyn seurauksena antaa kirjallinen varoitus. Opiskelija voidaan myös erottaa ammattikorkeakoulusta enintään yhdeksi vuodeksi, jos opiskelijan teko on vakava tai jos opiskelija varoituksen saatuaan jatkaa menettelyään.

Tyypillisin seuraus suoritusvilpistä on todennäköisesti kirjallinen varoitus. Määräaikainen erottaminen voisi tulla kysymykseen esimerkiksi tilanteessa, jossa opiskelija olisi syyllistynyt laajaan ja systemaattiseen suoritusvilppiin. Erottaminen voisi lisäksi soveltua tilanteeseen, jossa opiskelija syyllistyy suoritusvilppiin lyhyen ajan kuluessa varoituksen saamisesta.

Ammattikorkeakoululain 39 §:n mukaan kirjallisen varoituksen antamisesta päättää rehtori ja määräaikaisesta erottamisesta päätöksen tekee ammattikorkeakoulun hallitus. Ennen päätöksentekoa asia on selvitettävä ja opiskelijalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Ammattikorkeakoululain 18 §:n mukaan hallituksessa käsiteltävät asiat valmistelee ja esittelee rehtori, joten rehtori vastaa riittävän selvityksen hankkimisesta myös silloin, kun kyseessä on määräaikainen erottaminen. Asian riittävän selvityksen kannalta on olennaista hankkia selvitystä opettajalta, joka on raportoinut suoritusvilpistä. Opiskelijan kuulemisessa on olennaista yksilöidä asia riittävän tarkasti. Opiskelijalle on myös syytä kertoa, mitkä ovat mahdolliset seuraukset asiassa.

Opiskelijalla mahdollisuus hakea muutosta

Suoritusvilppiä koskevassa asiassa opiskelijalla on käytettävissä erilaisia oikeusturvakeinoja. Opiskelija voi ammattikorkeakoululain 57 §:n mukaisesti tehdä oikaisuvaatimuksen suoritusvilpin vuoksi hylätyn opintosuorituksen arvioinnista. Ensimmäisessä vaiheessa oikaisua vaaditaan arvioinnin tehneeltä opettajalta. Opettajan tulee antaa oikaisuvaatimuksen johdosta kirjallinen ja perusteltu päätös. Opettajan päätöksestä opiskelijalla on mahdollisuus tehdä oikaisuvaatimus ammattikorkeakoulun tutkintolautakunnalle. Tutkintolautakunta voi asiassa hankitun selvityksen perusteella pitää opettajan arvioinnin voimassa, muuttaa arviointia tai palauttaa opintosuorituksen opettajalle uudelleen arvioitavaksi. Tutkintolautakunnan päätös on lopullinen eikä siitä voi valittaa.

Ammattikorkeakoululain mukaan rehtorin päätös kirjallisen varoituksen antamisesta ja hallituksen päätös määräaikaisesta erottamisesta on valituskelpoinen. Lain 58 §:n mukaan näihin päätöksiin haetaan muutosta valittamalla siihen hallinto-oikeuteen, jonka tuomiopiirissä ammattikorkeakoulun kotipaikka on. Hallinto-oikeus tutkii nimenomaisesti varoituksen tai määräaikaisen erottamisen perusteiden laillisuuden, mutta se ei voi tutkia asiaan liittyvän opintosuorituksen arvioinnin laillisuutta. Jos hallinto-oikeus esimerkiksi kumoaa rehtorin varoituksen antamista koskevan päätöksen, opiskelijalle annettu varoitus mitätöityy. Sen sijaan vilpilliseen menettelyyn liittyvän opintosuorituksen hylätty arvosana jää edelleen voimaan. Opettajalla on mahdollisuus hallintolain 50 §:n mukaisesti korjata arviointipäätöstään, mikäli hallinto-oikeuden ratkaisu antaisi siihen aihetta.


Kirjoittaja:

Atte Korte, lehtori, pääluottamusmies OAJ ry, Karelia-ammattikorkeakoulu