Uusi yhteistoimintalaki (1333/2021) tuli voimaan vuoden 2022 alussa. Laki muutti yhteistoimintaa periaatteellisesti merkittävällä tavalla, kun laissa yhteistoiminta jaettiin vuoropuheluun ja muutosneuvotteluihin. Vanhassa laissa kaikissa yhteistoimintalain mukaisista asioista käytiin yhteistoimintaneuvotteluja. Mediassa eniten huomiota saivat yleensä sellaiset yhteistoimintaneuvottelut, joiden tarkoituksena oli työvoiman käytön vähentäminen joko lomauttamalla tai irtisanomalla. Tämä lienee yksi syy sille, miksi yhteistoiminta monesti on mielletty negatiiviseksi asiaksi, vaikka se sisältää paljon muutakin kuin työvoiman käytön vähentämisestä neuvottelua.
Tässä artikkelissa tarkastellaan lyhyesti uuden yhteistoimintalain mukaisia yhteistoiminnan muotoja ja sitä, miten yhteistoimintaa toteutetaan Karelia-ammattikorkeakoulussa.
Vuoropuhelu on jatkuvaa ja säännöllistä
Yhteistoimintalain mukaan työnantajalla on velvollisuus käydä säännöllistä vuoropuhelua henkilöstön edustajien kanssa. Vuoropuhelua käydään erillisissä kokouksissa. Käsiteltäviä aiheita ovat esimerkiksi yrityksen taloustilanne ja kehitysnäkymät, työpaikan toimintaperiaatteet ja säännöt, henkilöstön osaamisen kehittäminen ja työhyvinvoinnin edistäminen. Vuoropuhelun toteuttamista varten työnantajan on annettava henkilöstön edustajille kirjallisesti kaikki sellainen tieto, jota vuoropuhelun käyminen edellyttää. Vuoropuhelussa henkilöstön edustajilla on mahdollisuus esittää asioihin liittyviä kysymyksiä ja tuoda esille henkilöstön näkökulmia. Lain mukaan vuoropuhelusta on pyydettäessä laadittava pöytäkirja.
Työvoiman käytön vähentäminen ja yritystoiminnan muutokset
Muutosneuvottelut käydään silloin, kun työnantaja harkitsee irtisanomista, osa-aikaistamista tai lomauttamista taloudellisella tai tuotannollisella perusteella tai työntekijän olennaisen työsopimuksen ehdon muuttamista. Lisäksi muutosneuvottelut on käytävä, jos työnantaja harkitsee sellaisia yritystoiminnan muutoksia, joilla on olennaisia vaikutuksia työntekijöiden työtehtäviin, työmenetelmiin tai töiden järjestelyihin.
Muutosneuvotteluihin liittyy varsin tarkkoja lakisääteisiä muotovaatimuksia kuten määrämuotoinen neuvotteluesitys, neuvottelujen sisältövaatimukset ja neuvotteluaika. Muutosneuvotteluissa on tarkoitus esimerkiksi etsiä vaihtoehtoja työnantajan suunnittelemille henkilöstön vähentämiseen liittyville toimenpiteille. Uudessa laissa työntekijöiden edustajien asemaa on hieman parannettu. Neuvotteluissa henkilöstön edustajilla on nyt mahdollisuus tehdä työnantajalle kirjallisia esityksiä vaihtoehtoisista toimenpiteistä. Työnantajalla on velvollisuus vastata työntekijöiden edustajan tekemään esitykseen. Neuvotteluista laaditaan pöytäkirjat ja neuvottelujen päättymisen jälkeen työnantaja tekee päätökset neuvotelluista asioista.
Vuoropuhelu Karelia-ammattikorkeakoulussa
Karelia-ammattikorkeakoulussa lain mukaista yhteistoimintaa toteutetaan yhteistyö- ja työsuojelutoimikunnassa. Toimikunnassa työnantajaa edustaa ylin johto ja henkilöstö- ja työsuojelupäällikkö. Työntekijöiden edustajina ovat työsuojeluvaltuutetut ja pääluottamusmiehet. Yhdessä sovittujen periaatteiden mukaisesti työnantajan edustaja toimii toimikunnan puheenjohtajana.
Vuoden 2022 aikana toimikunta kokoontuu 12 kertaa. Jokaiselle kokoukselle on ennakkoon määritellyt teemat, joiden lisäksi toimikunnassa voidaan käsitellä myös muita työnantajan ja henkilöstön edustajien esille nostamia asioita. Esimerkiksi tammikuun toisen kokouksen teemoina olivat aktiivisen välittämisen mallin päivitys, työsuojelukatsaukset ja palkitsemiset. Vuoropuhelussa käsitellään säännöllisesti myös organisaation taloudellista tilannetta esittelemällä toimikunnalle osavuosikatsaukset ja tilinpäätös. Näin toimikunnan jäsenillä on jatkuvasti ajantasainen tieto organisaation kehitysnäkymistä.
Käytännössä jokaisen asian käsittely suoritetaan siten, että työnantajan edustaja esittelee asian ja siihen liittyvän materiaalin. Tämän jälkeen henkilöstön edustajilla on mahdollisuus esittää kysymyksiä, kommentteja ja ehdotuksia asiaan liittyen. Vuoropuhelu tarjoaa henkilöstön edustajille mahdollisuuden vaikuttaa, mutta lähtökohtaisesti työnantaja tekee lopullisen päätöksen. Esimerkiksi henkilöstön palkitsemisesityksistä käydään toimikunnassa avointa keskustelua siitä, ketkä ehdotetuista henkilöistä tulisi palkita. Tällöin keskustelussa kiinnitetään huomiota muun muassa palkitsemisesityksen perusteluihin ja tasapuolisuuteen. Hyvästä ja avoimesta keskustelusta huolimatta lopullisen päätöksen henkilön palkitsemisesta tekee kuitenkin aina rehtori.
Henkilöstön edustajat valmistautuvat jokaiseen yhteistyö- ja työsuojelutoimikunnan kokoukseen huolellisesti tutustumalla ennakkoon kaikkeen toimikunnalle ennen kokousta toimitettuun materiaaliin. Lisäksi henkilöstön edustajat pitävät keskenään vapaamuotoisen palaverin aina ennen toimikunnan kokousta. Tässä palaverissa käydään läpi henkilöstön edustajien näkemykset eri asioihin ja sovitaan tarvittaessa siitä, mitä asioita halutaan nostaa tarkempaan keskusteluun.
Lopuksi
Uusi yhteistoimintalaki ei tuonut suuria muutoksia yhteistoiminnan toteutumiseen Karelia-ammattikorkeakoulussa, koska Kareliassa on jo aiemmin toteutettu yhteistoimintaa lakisääteisiä vaatimuksia laajemmin. Yhteistoimintalain muuttuminen tarjosi kuitenkin hyvän tilaisuuden suorittaa toiminnan väliarviointia myös Kareliassa. Väliarvioinnissa totesimme yhteisesti, että Kareliassa on jo aiemmin kehitetty yhteistoimintaa avoimeksi ja vuoropuhelua muistuttavaksi. Lisäksi Kareliassa vuoropuhelua käydään myös virallisten kokouksien ulkopuolella. Esimerkiksi kerran kuukaudessa on luottamus- työsuojeluhenkilöstön sekä ylimmän johdon ja henkilöstöpäällikön kesken aamukahvitapaaminen, jossa keskustellaan Karelian ajankohtaisista asioista.
Kirjoittaja:
Atte Korte, OAJ:n pääluottamusmies, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu