Kilpailevalla toiminnalla tarkoitetaan yleensä sivutoimen hoitamista muun kuin oman päätoimen työnantajan palveluksessa tai toimimista yrittäjänä. Lisäksi kilpailevalla toiminnalla voidaan tarkoittaa myös sitä, että ryhtyy henkilöyhtiön yhtiömieheksi tai osakeyhtiön osakkeenomistajaksi. Toiminta on kilpailevaa esimerkiksi silloin, kun se tapahtuu työnantajan kanssa samalla toimialalla. Tämä artikkeli tarjoaa lyhyen katsauksen kilpailukiellon sisältöön ja rajoihin. Artikkelin lopussa on myös arvioitu kilpailukieltoa ammattikorkeakoulun näkökulmasta.
Kilpailukielto perustuu lakiin
Työntekijän lojaliteettivelvollisuudesta on säädetty työsopimuslain (55/2001) 3:1 §:ssä, jonka mukaan työntekijän tulee tehdä työnsä huolellisesti ja työnantajan määräyksiä noudattaen. Työntekijän on lisäksi vältettävä kaikkea sellaista, mikä on ristiriidassa työntekijän asemassa olevalta vaadittavan menettelyn kanssa. Lojaliteettivelvollisuuden on katsottu pitävän sisällään myös velvollisuuden välttää kilpailevaa toimintaa työnantajan kanssa (HE 157/2000 vp, 79).
Kilpailevan toiminnan kiellosta on säädetty tarkemmin työsopimuslain 3:3 §:ssä. Säännöksen mukaan ”työntekijä ei saa tehdä toiselle sellaista työtä tai harjoittaa sellaista toimintaa, joka huomioon ottaen työn luonne ja työntekijän asema ilmeisesti vahingoittaa hänen työnantajaansa työsuhteissa noudatettavan hyvän tavan vastaisena kilpailutekona”. Kilpailukieltoa arvioidessa huomioidaan työntekijän työtehtävät ja asema työpaikalla. Mitä korkeammassa asemassa työntekijä on, sitä tiukemmin voidaan arvioida kilpailevan toiminnan kieltoa.
Jokainen tapaus arvioitava erikseen
Kilpailevan toiminnan kielto ei ole täysin ehdoton, vaan sitä on arvioitava tapauskohtaisesti. Esimerkiksi osa-aikatyöntekijällä on yleensä oikeus tehdä töitä myös toiselle työnantajalle. Samoin työntekijällä voi olla oikeus käyttää vapaa-aikaansa sivutoimeen tai yrittäjyyteen. Työntekijän tulee ennen sivutoimen tai yritystoiminnan aloittamista arvioida, voiko toiminta selkeästi vahingoittaa työnantajaa. Lisäksi on arvioitava sitä, onko työntekijän toiminta hyvän tavan vastaista. Toiminta ei välttämättä ole hyvän tavan vastaista esimerkiksi silloin, kun työntekijän yritystoiminta on ollut työnantajan tiedossa jo työntekijän palkkauksen hetkellä. Hyvän tavan vastaisuus ei täyty myöskään silloin, kun työntekijä ja työnantaja ovat työsuhteen aikana sopineet siitä, että työntekijällä voi olla sivutoimi tai omaa yritystoimintaa. (HE 157/2000 vp, 79.)
Selkeintä kilpaileva toiminta on tilanteessa, jossa työntekijä tekee töitä päätoimen työnantajansa kilpailijalle tai harjoittaa omaan lukuunsa samaa toimintaa työnantajan kanssa. Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2012:91 autoliikkeen esimiesasemassa oleva työntekijä oli ohjeiden vastaisesti ostanut ja myynyt omaan lukuunsa sellaisia autoja, joita autoliike ei myynyt suoraan asiakkaille. Kyseessä oli kilpaileva toiminta, joka oikeutti päättämään työntekijän työsopimuksen.
Itä-Suomen hovioikeuden ratkaisussa 27.9.2018 T 500 työntekijä oli työskennellyt koulutuskuntayhtymän palveluksessa, ja harjoittanut samalla yritystoimintaa osakeyhtiössä. Työntekijä oli yhtiössä johtavassa asemassa ja yhtiön toiminta oli merkittävältä osaltaan perustunut työntekijän tekemään kehitystyöhön. Yhtiön palvelut perustuivat laajasti työntekijän koulutuskuntayhtymän palveluksessa saamaan tietoon ja osaamiseen. Työntekijä oli käyttänyt yhtiössä myös hyödykseen koulutuskuntayhtymän asiakassuhteita. Lisäksi työntekijä oli käyttänyt työaikaansa yritystoiminnan hoitamiseen. Koulutuskuntayhtymälle oli aiheutunut yritystoiminnasta vahinkoa, kun työntekijä oli ryhtynyt hyödyntämään kuntayhtymässä tehdyn kehitystyön tuloksia omassa yritystoiminnassaan. Tämä esti kuntayhtymää hyödyntämästä näitä tuloksia. Työntekijän katsottiin rikkoneen kilpailevan toiminnan kieltoa. Työntekijä oli lisäksi käyttänyt väärin asemaansa kuntayhtymässä ja rikkonut työsopimuksesta johtuvia velvoitteitaan. Työntekijän toiminta oli aiheuttanut niin vakavan luottamuspulan, että työntekijän työsopimus voitiin päättää välittömästi purkamalla.
Työpaikalla hyvä sopia käytännöistä
Työsopimuslaissa ei ole säädetty sivutoimiluvista tai sivutoimi-ilmoituksista. Jokaisella työnpaikalla olisi hyvä sopia luottamusmiehen ja työnantajan edustajien välillä käytännöistä, joita sivutoimien osalta noudatetaan. Näin vältytään epäselvyyksiltä, jotka pahimmillaan voivat johtaa työntekijän työsopimuksen päättämiseen.
Hyvä esimerkki epäselvien käytäntöjen seurauksista sisältyy työtuomioistuimen ratkaisuun TT 2012:157. Siinä työntekijä oli saanut esimieheltään luvan aloittaa työnantajan toimintaan läheisesti liittyvän toiminnan. Lupaa ei kuitenkaan oltu kysytty yhtiön johdolta. Esimieheltä saadun luvan vuoksi yhtiön toimitusjohtajalla ei ollut oikeutta päättää työntekijän työsopimusta ilman varoituksen antamista. Työntekijän lojaliteettivelvollisuus olisi kuitenkin edellyttänyt, että työntekijä olisi kertonut yritystoiminnan aloittamisesta oman esimiehensä lisäksi yhtiön johdolle.
Kilpaileva toiminta ammattikorkeakoulussa
Ammattikorkeakoululain (932/2014) 4 §:n mukaan ammattikorkeakoulun tehtävä on korkeakouluopetuksen lisäksi ”harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä edistävää ja alueen elinkeinorakennetta uudistavaa soveltavaa tutkimustoimintaa, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sekä taiteellista toimintaa.”
Ammattikorkeakoulun työntekijä ei voi kilpailukieltoa rikkomatta ottaa vastaan sivutyötä sellaiselta työnantajalta, joka hoitaa samoja tehtäviä. Käytännössä tämä tarkoittaa ainakin sitä, että ammattikorkeakoulun työntekijä ei saa mennä samanaikaisesti toisen ammattikorkeakoulun palvelukseen. Työntekijä ei voi myöskään mennä sellaisen yrityksen palvelukseen, joka tarjoaa ammattikorkeakoulun kanssa kilpailevia palveluja. Esimerkiksi yritystoiminnan opettaja ei voi ottaa sivutyötä yritysvalmennusta tarjoavasta yrityksestä, jos myös ammattikorkeakoulu tarjoaa yritysvalmennusta.
Vaikeita tulkintatilanteita voi syntyä tilanteessa, jossa ammattikorkeakoulun työntekijällä on yritystoimintaa. Yritystoiminta voi tarkoittaa toimimista yksityisyrittäjänä tai merkittävänä omistajana olemista yhtiössä. Yleisesti yritystoiminta on sallittua ja jokaisella työntekijällä on oikeus perustaa yritys. Yrityksen toiminnassa on kuitenkin vältettävä kilpailua ammattikorkeakoulun kanssa. Esimerkiksi juridiikan opettaja ei voi tarjota oman yrityksen kautta lainsäädäntökoulutuksia, jos myös ammattikorkeakoulu tarjoaa tai tosiasiallisesti voisi tarjota samoja koulutuksia. Työntekijä ei myöskään saa yritystoiminnassa käyttää hyväkseen ammattikorkeakoulun asiakassuhteita.
Hyviä käytäntöjä Kareliassa
Karelia-ammattikorkeakoulussa työntekijöiden sivutoimiin liittyvistä käytännöistä on neuvoteltu henkilöstön edustajien ja työnantajan välillä, ja rehtori on hyväksynyt päivitetyt sivutoimiselvityksen periaatteet vuonna 2020. Periaatteiden mukaan ammattikorkeakoulu suosittelee, että työntekijä antaisi selvityksen muusta työsuhteen aikaisesta toiminnasta kuten yrittäjyydestä. Selvityksen tekeminen on myös työntekijän etu. Tekemällä selvityksen, työntekijä voi varmistua siitä, että työnantaja hyväksyy toiminnan.
Kirjoittaja:
Atte Korte, OAJ:n pääluottamusmies, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Artikkelikuva: Andrea Piacquadio palvelusta Pexels