Puutuoteteollisuus puurakentamisen kasvun mahdollistajana

Ilmastonmuutoksen hidastamiseen vaatii yhteiskuntien kaikilla osa-alueilla ratkaisuja, joiden avulla hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää. Rakentamisessa tämä tarkoittaa muun muassa puun ja puupohjaisten tuotteiden käyttöä. Samaan aikaan ympäristöministeriö on asettanut tavoitteeksi julkisen puurakentamisen voimakkaan kasvun. Yhteiskuntien ilmastotavoitteet sekä valtakunnalliset tavoitteet puun käytön lisäämiseksi luovat myös uusia mahdollisuuksia ympäri Suomea alku- ja jalostavan teollisuuden osalta.

Pohjois-Karjala on viime vuosina saanut kansallista ja kansainvälistä huomiota puurakentamisen kohteiden ja puurakentamiseen liittyvän osaamisen kautta. Saman aikaisesti maakunnan puuta jalostava teollisuus on kokenut rakennemuutosta, joka on tarkoittanut puunjalostuksen volyymien pienentymistä. Pohjois-Karjalan maakunnan alueella toimiikin nykyään lähinnä yksittäisiä puunjalostusyrityksiä, kuten sahoja, höyläämöitä ja liimattujen puutuotteiden valmistajia. Huomioiden raaka-ainevarannot, puutuotealan perinteet ja puurakentamisen suunnittelu- ja toteutusosaamisen, maakunnalla olisi huomattavasti enemmän potentiaalia vastata puurakentamisen lopputuotteiden kasvavaan kysyntään kansallisesti ja ulkomaan viennin osalta.

Systemaattisella kehitystyöllä kestäviä tuloksia

Tuotantopohjaisesta osaamisperustaiseen puurakentamisen ekosysteemiin -projektin (1.3. – 31.10.2021) tavoitteena oli selvittää Pohjois-Karjalan puutuotealan uudistumisen ja jalostusarvon nostamisen edellytyksiä liittyen puurakentamisen markkinoiden kasvuun. Myös puutuotealan ja puurakentamisen ekosysteemien eli yhteistyöverkostojen syntymisen edellytyksiä yritysten näkökulmasta selvitettiin. Hankkeessa kartoitettiin lisäksi julkisen sektorin toimenpiteitä, jotka vauhdittaisivat alan yritysten investointeja ja uusien yritysten sijoittumista Pohjois-Karjalaan. Projekti toteutettiin Karelia-ammattikorkeakoulun ja Lieksan Kehitys Oy LieKe:n toimesta tiiviissä yhteistyössä Keski-Karjalan Kehitysyhtiö KETI:n, Business Joensuun, Luonnonvarakeskuksen ja Itä-Suomen Yliopiston kanssa.

Tehtaan tuotantotila jossa puurakenteisia tilaelementtejä.
Kuva 1. Puurakenteiset tilaelementit ovat hyvä esimerkki korkean jalostusasteen puutuotteista Kuva: Mikko Matveinen.

Puutuote- ja puurakentamisen alan kehittämistarpeet

Projektin konkreettisen toiminnan keskiössä oli yrityshaastattelujen teko, joiden avulla pyrittiin muodostamaan käsitys puutuotetoimialan ja puurakentamisen yritysten nykytilasta ja kehittämisen kohteista. Projektin aikana haastateltiin yhteensä 21 alan yritystä Pohjois-Karjalasta, muualta Suomesta ja Virosta. Alla on kuvattu tunnistettuja yritysten tarpeita ja osaamispuutteita, joihin mm. tulevilla toimialan kehittämishankkeilla pyritään tarjoamaan ratkaisuja.

Tuotannon kehittämisessä tarvitaan apua mm. erilaisiin tuotantoteknologioihin sekä puurakentamiseen tarvittavien tuoteosien ja rakenteiden kehittämiseen. Lisää osaamista tarvitaan niin työnjohdossa, teollisessa valmistuksessa kuin puurakenteiden suunnittelussakin. Puurakentamisen hankkeet ja projektit sekä osatuotanto olisi hyvä suunnitella tuotannon tehokkuuden ja sujuvuuden, esim. Lean-filosofian näkökulmasta. Tässä voitaisi tarkastella esimerkiksi, kuinka optimoida osien tuotanto, työmaalle tulevat materiaalit ja niiden asennus.

Tutkimusta ja testauta tarvitaan liimarakenteiden lujuustestauksiin, paloturvallisuustesteihin, hirsirakenteiden kehittämiseen liittyviin erilaisiin testeihin sekä mm. sää- ja olosuhdetestaukseen.

Testauslaite
Kuva 2. Karelia-ammattikorkeakoulu tarjoaa testauspalveluja myös puutuoteteollisuuden tarpeisiin Kuva: Mikko Matveinen.

Vähähiilisten puutuotteiden ja puurakentamisen tuotteiden osalta halutaan tietoa hiilijalanjäljen, hiilivarastojen ja rakennuksen elinkaaren laskentaan. Laskenta tulisi liittää mukaan rakennushankkeiden julkisiin tarjouskilpailuihin.

Verkostoissa ja ekosysteemeissä toimijoiden tuotteiden ja palveluiden tulisi olla sujuvaa, saavutettavaa sekä toimitusvarmaa. Verkostoissa on pulaa mm. puuosatoimittajista, suunnittelijoista, talotekniikka- ja automaatio-osaajista sekä teollisen rakentamisen asennus- ja työmaaosaajista. Toimivat verkostot voivat muodostaa tulevaisuudessa puurakentamiseen erikoistuneita yhteisyrityksiä.

Yrityksen liiketoimintaprosessien kuvaaminen on tarpeen yrityksen toiminnan digitalisoinnissa. Tällöin prosesseja voidaan automatisoida erilaisten ohjelmistojen ja automaatiojärjestelmien ja robottien avulla.

Sahateollisuudessa automaatiojärjestelmät ovat pitkälle kehittyneitä. Järjestelmät ovat hyvinkin kattavia, eivätkä usein sovellu hintansa ja laajuutensa puolesta pk-yrityksille. Uusia, kevyempiä tietoteknisiä sovelluksia halutaan pk-yritysten käyttöön. Mm. jotkut tavarantoimittajat, rautakaupat ja kuljetusyritykset tarjoavat asiakkailleen näkymän omiin toimitusprosesseihinsa reaaliajassa.

Digitalisaatio puutuoteteollisuuden kehittämisessä

Digitalisaatiota voidaan hyödyntää esim. markkinoinnissa, asiakkuuksien hallinnassa, taloudenhallinnassa, toiminnan- ja tuotannonohjauksessa, tuotantoprosesseissa sekä tuotekehityksessä.

Puutyöstökone ja koneen käyttäjä
Kuva 3. Digitalisaatiota voidaan hyödyntää muun muassa puuntyöstökoneiden ohjauksessa Kuva: Mikko Matveinen.

Projektissa toteutettiin toimialakohtainen selvitystyö: Digitalisoinnin mahdollisuudet puutuoteteollisuudessa. Raportissa kuvataan digitalisoinnin mahdollisuuksia sekä olemassa olevia digitaalisia ratkaisuja puutuoteteollisuuden toimijoiden näkökulmasta. Digitaalisten ratkaisujen ja palvelujen vertailu, hankinta, käyttöönotto sekä toiminnan ylläpito vaativat yrityksiltä myös omaa asiantuntemusta.

Suurissa puunjalostusyrityksissä automaatiota hyödynnetään yleisesti, sen sijaan kerättävän digitaalisen tiedon hyödyntäminen toiminnan johtamisessa vaihtelee. Alan pk-yrityksissä tarpeet digitalisaation kehittämiseksi ovat huomattavasti monimuotoisemmat. Raportissa olevien konkreettisten esimerkkien avulla pyritään rohkaisemaan puutuotealan ja puurakentamisen yrityksiä omien digitalisointiprojektiensa suunnittelussa ja käynnistämisessä.


Kirjoittajat:

Jouni Luoma, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu

Mikko Matveinen, projektipäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu