Vanha mies istuu sohvalla

Tehokkaita tapoja ikäihmisten toimintakyvyn mittaukseen

Henna Nyrhivaara, fysioterapeutti (YAMK) kehitti Ikäosaamisen kehittämisen ja johtamisen koulutuksen opinnäytetyössään tapoja arvioida kotiin kuntoutettavien ikäihmisten toimintakykyä ja elintapoja. Työn tuloksena Mäntyrinteen palvelukeskuksen kuntoutusosastolla Askolassa otettiin käyttöön uudenlainen mittaristo toimintakyvyn ja elintapojen arviointiin.

– Käytössä oleva RAI-mittaristo on luotettava ja helposti toistettava, mutta esimerkiksi kuntoutusyksikön käytössä tarvitaan myös nopeampia, ajantasaisia mittareita asiakasseurantaan. Yksikön tarpeisiin soveltuvan mittariston arviointi ja käyttöönotto mahdollistettiin kuntoutusosastolla henkilöstön omana kehittämistoimintana, jota ohjasin, Nyrhivaara kertoo.

Vanhusväestön toimintakyvyn arviointiin käytetään useita eri mittaristoja. Fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja kognitiivista toimintakykyä jaotellaan eri toimintakyvyn arvioinnin malleissa eri tavoin. Kuntia velvoitetaan vastaamaan ikäihmisten palvelutarpeen arvioinnista kokonaisvaltaisesti yhdessä palveluntarvitsijan sekä asiantuntijoiden kanssa (Laki väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 28.12.2012/980).

Laki velvoittaa kuntia käyttämään RAI-arviointivälineistöä (Resident Assessment Instrument), joka kuuluu lain mukaan luotettaviin toimintakyvyn arviointivälineisiin.  Vanhusväestön lisääntyessä sosiaali- ja terveydenhuollon kapasiteetti huolehtia tästä vastuusta aiheuttaa haasteita.

Nyrhivaaran kehittämistyön tavoitteena oli luoda yhtenäinen arviointimenetelmä, jolla varmistetaan asiakkaiden tasa-arvoinen ja -laatuinen kohtelu, sekä turvallinen ja oikea-aikainen kotiutuminen. Tuloksena oli yhdessä kuntoutusosaston henkilökunnan kanssa luotu toimintakyvyn ja elämäntapojen arviointikokonaisuus, joka ohjeineen otettiin käyttöön kuntoutusosastolla.

Henna Nyrhivaara.

Testaamisesta myönteinen kokemus kaikille osallistujille

Kolmen kuukauden kehittämisjakson aikana osaston työntekijät testasivat kehittämistyöpajoissa valittuja mittaristoja. Kokeilujaksolla huomattiin, että tarve jatkuvalle laadulliselle testaukselle ja arvioinnille on olemassa: Sen avulla pystytään entistä paremmin hallitsemaan asiakkaan hoitopolkua, ja kotiutuksen jälkeisiä tukitoimia.

– Kuntoutusosaston henkilöstö oli loistavasti mukana kehittämistyössä, Nyrhivaara kertoo. He saivat kokeilla ja kehittää omia ideoita ja oma reflektointi motivoi heitä. Kehittämisjakson aikana löydettiin myös uusia kehittämiskohteita ja huomattiin tarve kehittämistyön parempaan resurssointiin.

Keskeisimpiä tuloksia kehittämistyössä oli kuntoutuvan ikääntyvän asiakkaan hoitoprosessin kokonaisvaltainen jäntevöityminen ja parempi kuntoutumisen seuranta. Keskiöön voitiin nostaa asiakkaan omat voimavarat.

– Hienoa oli havaita, että kun asiakkaille kerrottiin tavoitteista ja vaadittavista tukitoimista, se motivoi myös heitä. Sekä asiakkailta, että omaisilta saatiin positiivista palautetta siitä, että he näkivät konkreettisia numeraalisia tuloksia tehdyistä arvioinneista. Asiakkaat kokivat testaamisen positiivisena asiana, kun testaus tehtiin mahdollisimman konkreettisesti ja havainnollisesti.

Yhtenäisen mittariston vaikuttavuus korostuu, kun ikäihmiset voidaan kotiuttaa turvallisesti oikean pituisen osastojakson jälkeen.

 – Kun ihminen kuntoutuu oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan, pyörö-ovi-ilmiö, jossa kuntoutuva kiertää palvelusta toiseen, väistyy. Tämä vähentää erityisesti akuutti- ja erikoissairaanhoidon kuormitusta ja luo kestävämpää ikäihmisten kuntoutusta, Henna Nyrhivaara summaa. Oma toiveeni on, että mittareita käytettäisiin jo aikaisemmin, ennen toimintakyvyn heikkenemistä. Selvää on, että mittareita käyttävät terveydenhuollon ammattilaiset, joilla on riittävä ammattitaito niiden käyttöön.

­ – Olisi hyvä, jos ikäihmisten kuntoutusyksiköissä laajemminkin hyödynnettäisiin Nyrhivaaran kehittämää mittaristoa. Henkilöstön osallistuminen oman työnsä kehittämiseen on avain työsuoritusten parantumiseen ja työssä viihtymiseen. Asiakkaiden mukana olo arviointivälineiden testauksessa on tärkeä lähtökohta kuntoutumisen onnistumiseen. Näitä periaatteita voitaisiin varmasti soveltaa monenlaisissa sosiaali- ja terveysalan työyksiköissä, kommentoi opinnäytetyön ohjaaja, Raija Kuisma, fysioterapian yliopettaja Karelia-ammattikorkeakoulusta.

Ikäosaamisen opinnoista välineitä oman työn kehittämiseen

Henna Nyrhivaaran kiinnostus kehittää ikäihmisten palveluja syntyi hänen työskennellessään tehostetun palveluasumisen yksikössä fysioterapeuttina. Koska opiskelu on aina kiinnostanut häntä, hän halusi kehittää erityisesti ikäosaamistaan ja hakeutui Karelia-ammattikorkeakouluun. Ikäosaamisen kehittäminen ja johtaminen -YAMK-koulutus on monialainen amk-tutkinnon suorittaneille suunnattu koulutus. Nykyisin hän työskentelee Askolan kunnassa kuntoutusyksikössä ikäihmisten fysioterapeuttina, ja hän toimi Askolan koordinaattorina vuoden 2021 lopussa päättyneessä Voimaa Vanhuuteen –mentorointikuntahankkeessa.

– Ikäosaamisen opinnoista sain paitsi tietopohjaa ja tutkimuksellista näkökulmaa, myös johtamisen ja kehittämisen työvälineitä omaan työhöni. Verkko-opintojen kautta syntyi myös monipuolinen kuva ikääntyneiden kanssa tehtävästä työstä eri puolilla Suomea, koska opiskelijat edustivat erilaisia organisaatioita maan eri kolkissa.

– Opiskelu tarjosi sopivasti haasteita ja opettajilta saatu tuki oli hyvä. Voin suositella kaikille ikäihmisten parissa työskenteleville, Henna summaa.

Henna Nyrhivaara.  2021. Kotiin kuntoutuvan ikääntyneen asiakkaan toimintakyvyn ja elämäntapojen arviointi.  Opinnäytetyö (YAMK). Karelia-ammattikorkeakoulu. Ikäosaamisen kehittämisen ja johtamisen koulutus.  https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121325473

Lue lisää ikäosaamisen kehittämisen ja johtamisen koulutuksesta täältä.


Kirjoittaja:

Tarja Tuononen, markkinointiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu

Artikkelikuva: Andrea Piacquadio palvelusta Pexels