Eila on työskennellyt sote-alalla jo 35 vuotta. Eilan ura alkoi 21-vuotiaana lähihoitajana vanhusten psykiatrisella osastolla ja on jatkunut aina tähän päivään asti. Vuosien saatossa Eila kouluttautui sairaanhoitajaksi ja siirtyi työskentelemään akuuttihoitotyön pariin päivystykseen. Työhistoriaan mahtuu paljon muutoksia, kehittymistä, kehittämistä ja ennen kaikkea digitaalisuuden lisäämistä osaksi hoitotyötä.
Eila on nähnyt uransa aikana useamman asiakas- ja potilastietojärjestelmän käyttöönoton ja niihin kouluttautumisen. Muutos paperikirjaamisesta sähköiseen kirjaamiseen vaati todella paljon panostusta niin työntekijältä kuin työnantajaltakin. Koulutusta eri järjestelmiin annettiin, mutta todellinen oppiminen Eilalla tapahtui työn ohessa. Jo pelkästään kirjaamisen sähköistyminen oli valtava harppaus, mutta myös työn vaihtuminen akuuttihoitotyöhön toi Eilalle uusia digitaalisia välineitä ja laitteita.
Eila on toiminut muutaman vuoden ajan yksikkönsä digimentorina. Uuteen tehtäväänsä hän on saanut tukea ja apua digimentoriverkostolta. Digimentorina toimiminen on tuonut uudenlaista näkökulmaa työhön ja kannustanut kehittämään myös oman osaamisen kehittämistä. Digimentorin tehtävä on tuonut Eilalle kokemusta ohjaamisesta ja digituen antamisesta. Digituen tarve onkin lisääntynyt vuosi vuodelta enemmän niin henkilöstön, kuin asiakkaiden ja potilaidenkin keskuudessa.
Digituen antamista on kehitetty erilaisten hankkeiden myötä, mutta myös kansallisten ohjeistusten mukaisesti. Eilan tehtävänä on ollut kannustaa yksikkönsä henkilöstöä antamaan asiakkaille ja potilaille heidän tarvitsemaansa tukea sähköisten palveluiden käytössä. Eila onkin huomannut, että oman työn merkitys digikyvykkyyden edistäjänä on kasvanut ja siitä on päässyt hyötymään koko työyksikkö.
Eilan oma asenne digitaalisiin välineisiin, järjestelmiin ja ohjelmiin on muuttunut viimeisien vuosien aikana paljon ja se on innostanut Eilaa opiskelemaan lisää. Työnantaja on mahdollistanut Eilalle 2 tuntia viikossa digimentorin tehtävään sekä oman osaamisen kehittämiseen. Eilan on nyt mahdollista käyttää tuo 2 tuntia viikossa niin yksikkönsä toimintaa kehittäviin kokonaisuuksiin, kuin oman digikyvykkyyden kehittämiseenkin.
Digimentoritoiminnan myötä päivystyksessä on otettu käyttöön uusia yksikön sisäisiä sekä etäpalveluun käytettäviä viestintäkanavia ja asiakkaille suunnattuja sähköisiä palveluita. Sähköisten palveluiden myötä asiakkaat ja potilaat ovat muun muassa voineet itse osallistua hoitoprosesseihin kirjaamalla omia terveystietojaan ammattilaisten käyttöön ja viestintä kanavien avulla on saatu joustavampia hoitoprosesseja esimerkiksi etäpalveluiden kehittämisellä.
Eila on rohkaissut työyksikkönsä henkilöstöä mukaan kehittämistyöhön, ja he ovatkin saaneet kehitettyä asiakas- ja potilasprosesseja jouhevammiksi tukien näin myös heidän työyksikkönsä työhyvinvointia. Sähköisten palveluiden käyttöönoton myötä asiakkaat ja potilaat ovat saaneet apua nopeammin ja odotusajat päivystyksessä ovat lyhentyneet. Työn sujuvuuden ja tehokkuuden lisääntyminen on tuonut myös henkilöstölle enemmän aikaa keskittyä kokonaisvaltaiseen ja kiireettömään hoitotyöhön. Työn sujuvuuden ja tehokkuuden lisäämisessä on ollut avain asemassa kehittämismyönteinen ja innovatiivinen digimentori Eila sekä avoimesti mukana ollut henkilöstö.
Eilalla on vielä useampi työvuosi jäljellä, ja hän onkin innostunut kehittämään digitaalista osaamistaan vielä enemmän. Työnantajan ja esihenkilön kannustus on tukenut Eilaa siinä, että hän uskaltaa ja haluaa kehittää osaamistaan vielä paremmaksi. Eilalla on vielä suunnitelmia oman osaamisensa hyödyntämiseksi, ja sen vuoksi hän onkin innostunut Karelia-ammattikorkeakoulun urapalvelusta ja haaveena on YAMK-tutkinnon suorittaminen.
Tämä kuvitteellinen tarina Eilasta kuvaa digikyvykkyyden ja osaamisen kehittämisen tarpeita sote-organisaatiossa. Jo aiemmin Siun Sotella on käynnistetty digimentoritoiminta. Karelia-ammattikorkeakoulun ja Siun Soten Kyvykkyys-hankkeessa luomme keinoja osaamisen arviointiin ja työn ohessa oppimiseen. Teemme toimenpiteitä eri alojen organisaatioissa. Hankkeessa mukana olevista työyhteisöistä ammennettujen kokemusten avulla kehitämme Karelian jatkuvan oppimisen palveluita yksilölliseen ja työelämätaitojen kehittämistä paremmin tukevaan malliin. Hanketta rahoittavat Etelä-Savon ELY ja Euroopan sosiaalirahasto.
Kirjoittajat:
Petra Liimatta, projektiasiantuntija, Siun Sote
Anssi Kekkonen, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Kuva Karolina Grabowska palvelusta Pexels