Koulufysioterapiapilotin tuotoksena Karelian fysioterapian koulutusohjelmaan muodostui uudenlainen teemoiteltu lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen harjoittelu. Tässä artikkelissa kuvataan harjoittelun kulkua ja sisältöä sekä kokemuksia harjoittelusta.
Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen harjoittelu osaksi opetussuunnitelmaa
Aiemmin Karelia-ammattikorkeakoulun fysioterapeuttikoulutuksen harjoittelut ovat toteutuneet 4-8 viikon pituisina yhtäjaksoisina harjoittelujaksoina. Yhteensä fysioterapeuttiopiskelijoilla on viisi harjoittelua opintojensa aikana. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen harjoitteluksi valittiin viidennellä lukukaudella oleva harjoittelu, joka on opiskelijoille kolmas. Opetussuunnitelman mukainen kahdeksan opintopisteen harjoittelu toteutuu lukukausittain.
Uudessa harjoittelumallissa opiskelijat ovat harjoittelupaikassa noin 12 tuntia viikossa 12 viikon ajan. Lisäksi harjoitteluun kuuluu viikoittainen neljän tunnin reflektio. Opiskelijoilla on harjoittelun rinnalla muuta opetussuunnitelman mukaista opetusta. Opiskelijoilta saadun palautteen perusteella harjoittelumalli koettiin pääsääntöisesti positiivisena, sillä sen aikana ehti nähdä pidempiä fysioterapiaprosesseja kuin aiemmissa harjoitteluissa. Harjoittelussa mukana olleiden terveydenhoitajien kokemukset olivat positiivisia pidemmästä harjoittelusta. Näin saatiin jatkuvuutta ryhmiin sekä yksilöasiakkaisiin. Lisäksi terveydenhoitajat nostivat positiivisena esiin mahdollisuuden opiskelijoiden työtehtävien joustavampaan suunnitteluun.
”Kahden päivän harkkaviikko pitemmällä aikavälillä toimiva, kerkeää paremmin nähdä esim. yksilöasiakkaiden kuntoutumista. Tuntui myös, että jaksoi hyvin keskittyä olennaisiin asioihin noiden kahden päivän aikana harkkapaikalla ollessa.”
Opiskelijan palaute
Harjoittelu muodostui Otsakorpi-säätiön rahoittaman koulufysioterapiahankkeen pilotoinnin pohjalta. Harjoittelupaikkoina ovat Siun soten kouluterveydenhuolto, Joensuun urheiluakatemian yläkoululaisten ominaisuusvalmennus sekä urheiluseurat. Opiskelijat toimivat harjoittelupaikoissa opiskelijaparina. Työelämän ohjaajina toimivat terveydenhoitajat, opettajat sekä urheiluvalmentajat. Fysioterapeuttisesta ohjaamisesta vastaavat fysioterapian ohjaavien opettajien lisäksi kouluissa Siun soten fysioterapeutit sekä urheiluseuroissa urheiluakatemian fysioterapeutit. Opiskelijoiden työtehtävät vaihtelevat harjoittelupaikkojen tarpeiden mukaan.
Viikoittaisilla reflektioilla tukea harjoitteluun
Teemoiteltu harjoittelu mahdollistaa paremmin opiskelijoiden osaamisen tukemisen viikoittaisissa tapaamisissa. Reflektiot pyrittiin pitämään lähitoteutuksina, jolloin vuorovaikutus oli helpompaa sekä keskustelu syvempää. Opiskelijat kokivat lähitoteutuksen positiivisena, etenkin kun reflektio sisälsi toiminnallista harjoittelua teemaan liittyen. Opiskelijat nostivat harjoittelun palautteessa esille vertaistuen merkityksen oppimiselle.
”Reflektiot olivat hyvä lisä harjoitteluun. Niistä sai hyvin oppia ja taitoja, joita hyödyntää harjoittelun aikana.”
Opiskelijan palaute
Reflektioiden sisältöinä on ollut opiskelijoiden oman ammatillisen kasvun tukemisen lisäksi lasten ja nuorten kehityksen huomioiminen työskentelyssä. Ammatillista kasvua pyrittiin tukemaan käsittelemällä työhyvinvointia sekä harjoittelussa koettujen haasteellisten tilanteiden purkamisella, jossa tukena oli Joensuun seurakunnasta pastori Sanna Kauppinen sekä erityisnuorisotyönohjaaja Matti Nevalainen. Harjoittelun teeman mukaisia aiheita on ollut esimerkiksi lasten ja nuorten rasitusvammat, skolioosin tutkiminen ja fysioterapia, lasten kohtaaminen sekä motivointi ja psykososiaalisen kasvun huomiointi. Teemojen käsittelyssä hyödynnettiin asiantuntijoina fysioterapian lehtori Anne Ryhästä sekä hoitotyön opettaja Terhi Hagmania. Harjoittelusta kerätyn palautteen mukaan lasten tuki- ja liikuntaelinvaivojen fysioterapian kertaaminen koettiin merkityksellisimmäksi ja opiskelijat olisivat toivoneet enemmän urheilufysioterapian teemojen käsittelyä.
Aiheita käsiteltiin teorian lisäksi opiskelijoiden kokemuksien kautta. Tällä mahdollistettiin teoriaopetuksen integroituminen suoraan käytännön harjoitteluun. Opiskelijat nostivat harjoittelun palautteessakin esille sen, miten olivat pystyneet soveltamaan teoriaa harjoittelussa kohtaamiensa asiakkaiden kanssa. Positiivisten kokemuksien myötä harjoittelumalli vakiintuu osaksi fysioterapian koulutusohjelman opetussuunnitelmaa.
Kirjoittajat:
Hilppa Mustonen, opettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu
Maiju Issakainen, opettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu