Esittelin Karelia-ammattikorkeakoulun perusrahoituksen kehitysnäkymiä vuodelle 2022 ja 2023 Karelian henkilöstökokouksessa lokakuussa. Luvut ovat ikävän näköisiä: vuonna 2022 mennään tästä vuodesta alaspäin noin 900 000 euroa ja vuonna 2023 jotakuinkin saman verran. Jotain täytyy tehdä, jotta vääränsuuntainen kehityskulku saadaan katkaistua. Yksi Karelian johtoryhmän päättämistä toimenpiteistä on Aktiivinen tulosjohtaminen. Mitä se sitten käytännössä tarkoittaa?
Tulosjohtaminen, tavoitejohtaminen, tiedolla johtaminen – kaikki ovat hyvin läheistä sukua toisillensa. Tulosjohtaminen on kiinteä osa laatujärjestelmästä tuttua jatkuvan kehittämisen sykliä PDCA:ta. Plan – Do – Check – Act -prosessissa ”Check” pitää sisällään mittaamista ja mittaustulosten seurantaa, ja ”Act” saatujen tulosten perusteella päätettyjä toimenpiteitä. Karelian erinomaiseen laadunhallintaprosessiin tulosjohtamisen elementit on siis jo sisällytetty.
Mittarit ja tavoitteet
Tulosjohtamisen peruslähtökohta on mittareiden ja niiden tavoitetasojen määrittely. Hyvä mittari ohjaa toimintaa haluttuun suuntaan. Hyvä tavoite puolestaan on haastava, mutta saavutettavissa oleva. Tulosjohtamisen perusteena käytettävä mittaristo sisältää aina valintoja, koska kaikkia toiminnan elementtejä ja sävyjä on mahdotonta mittauksella kattaa. Parhaansa voi aina tehdä.
Suomessa kaikkien ammattikorkeakoulujen rahoitus jaetaan Valtioneuvoston hyväksymän rahoitusmallin mittareiden perusteella. Se on jotakuinkin vahvinta tulosjohtamista, mitä on olemassa!
Ammattikorkeakoulujen rahoitusmallissa suurimmat painoarvot sisältävät mittarit ovat suoritetut amk- ja yamk-tutkinnot, ulkopuolinen TKI-toiminnan rahoitus ja jatkuva oppiminen. Poliittinen päätöksentekijä on kuitenkin valinnut rahoitusmalliin myös laadullisia ja kehittämiseen kannustavia mittareita: opiskelijapalaute, valmistuneiden opiskelijoiden työllistyminen ja julkaisujen määrä.
Noin 70 % Karelian rahoituksesta tulee yllä mainittujen mittareiden tulosten perusteella, joten Karelian vahva etu on toimia niin, että tuloksemme näiltä osin ovat mahdollisimman hyviä, ja parantuvat nopeammin kuin muilla ammattikorkeakouluilla.
Mittarit Karelian tulosjohtamiseen ovat siis olemassa. Niille asetetaan vuosittain johdon katselmusten yhteydessä koulutusvastuukohtaiset tavoitteet, joiden toteutumista voi Karelia-Vipusen upeista raporteista seurata.
Seurantaa vai johtamista?
Tulosseurannan ja tulosjohtamisen ero on tekemisessä. Seuranta on passiivista tapahtuneen toteamista, johtaminen keskittyy toimenpiteisiin. Tulosseurannassa keskitytään selittämään, mitkä menneisyyden asiat selittävät syntyneitä tuloksia. Tulosjohtamisen kysymyksiä ovat: Miten toimintaa pitää muuttaa, että tulokset parantuvat? Mitä aiot tehdä, että tavoitteisiin päästään? Nykyisillä toimintatavoilla saadaan nykyisenkaltaiset tulokset, joten jos halutaan aikaisemmasta poikkeavia tuloksia, jotain pitää muuttaa myös toiminnassa.
Tulokset tehdään koulutuksissa, yksiköissä ja tiimeissä
Jotta aktiivinen tulosjohtaminen onnistuu, siihen liittyvät prosessit pitää olla sisäänrakennettuina organisaation johtamisjärjestelmään kaikille tasoille. Niin hallituksen, johtoryhmän, lähijohtajien kuin työntekijöiden pitää olla tietoisia siitä, millä mittareilla toimintaa mitataan ja mitkä ovat niille asetetut tavoitteet.
Meistä työntekijöistä jokainen lähtökohtaisesti haluaa tehdä merkityksellistä työtä ja myös tehdä työnsä hyvin. Mittareiden avulla molempia on helppo tehdä näkyväksi. On kuitenkin hyvä muistaa, että olemme rakentamassa kirkkoa, emme kantamassa kiviä. Tai mahdollistamassa opiskelijoiden unelmien toteutumista, emmekä vain opettamassa yhtä opintojaksoa. Tietoa johtamisen tueksi meiltä löytyy: Karelia-Vipunen tarjoaa erinomaiset työkalut seurannalle.
Karelian koulutusvastuut, tiimit ja yksiköt ovat ne foorumit, joissa tulokset tehdään. Niissä täytyy tunnistaa, miten nykyistä toimintaa kannattaa muuttaa, että tulokset parantuvat. Meidän jokaisen pitää kyetä muuttamaan omia toimintatapojamme, jotta saadaan erilaisia tuloksia kuin aikaisemmin.
Muistutus vielä: nykyisillä toimintatavoilla saadaan nykyisenkaltaiset tulokset!
Loppukiri tutkintoihin
Kareliassa Rapsa-ryhmä käsittelee talouden tuloksia kuukausittain, ja viime kuukausina myös rahoitusmittarin tuloksia on siellä aktiivisesti vilkuiltu. Rapsa-ryhmän johtopäätökset raportoidaan Karelian johtoryhmässä ja koulutuspäälliköiden kokouksissa.
Ennen kesälomia totesimme Rapsa-ryhmässä Karelian rahoitusmittareiden tuloskehityksen näyttävän siltä, että perusrahoituksemme tulee pienentymään hälyttävän paljon tulevina vuosina. Tämän seurauksena elokuussa esimiespäivillä päätimme panostaa tehostetusti opiskelijoiden opinnäytetöiden ohjaukseen ja opintojen loppuvaiheen tukeen, jotta mahdollistaisimme tutkintojen kertymän edellisvuosien tapaan. Onko tämä päätös näkynyt omassa työssäsi? Mitä asioita olet ryhtynyt tekemään eri tavoin kuin aikaisemmin, jotta tutkintotavoitteeseen päästään?
Tutkintokertymää seurataan johtoryhmässä kahden viikon välein, ja tämän vuoden tavoite 820 tutkintoa näyttää näin marraskuun lopussa olevan vielä todella kaukana. Tsemppiä loppukiriin!
Kirjoittaja:
Pia Hiltunen, hallinto- ja talousjohtaja, Karelia-ammattikorkeakoulu