Tässä artikkelissa kuvataan Työelämäyhteistyössä tutkintoon -hankkeen kuulumisia ja menossa sekä tulossa olevia kehittämisalueita. William ja Ester Otsakorven säätiön rahoittaman hankkeen toteutusaika on 1.1.2021-31.12.2022.
Karelia-ammattikorkeakoulun ja työelämän välisessä kumppanuustoiminnassa on tunnistettu tarve rakentaa joustavia tapoja osaamisen näyttöjen toteuttamiseen ja opintojen suorittamiseen kesken jääneiden ammattikorkeakoulututkintojen loppuunsaattamiseksi. Erityisesti IT-alalla on haasteeksi muodostunut se, että opiskelijat työllistyvät usein jo opintojensa aikana ja tutkinnon suorittaminen jää kesken. Työelämäyhteistyössä tutkintoon -hankkeessa kehitetään pilottina CGI OY:n ja Karelia-ammattikorkeakoulun yhteistyömallia tutkintojen loppuunsaattamiseksi.
CGI pilotin pohjalta sujuvoitetaan ja selkeytetään Karelian HOPS-prosessia, osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytänteitä, työn opinnollistamista sekä yksilöllisiä oppimispolkuja. Samalla tavoitteena on opettajien ohjausosaamisen syventäminen osaamisen tunnistamiseen liittyen. Yhtenä tärkeänä kehittämisalueena hankkeessa on pilotoida kielten näyttöjen suunnittelupajamallia.
Hanke on osa Karelia 2030 -strategian tavoitteita sekä Karelia TASO 2021-2023 tavoitteita.
CGI:n pilottiryhmän kanssa alkuun
Hankkeen yhtenä keskeisenä toimenpiteenä on etsiä ja pilotoida malli, jossa yrityksen työntekijöiden kesken jääneiden tutkintojen viimeistely olisi kannustavaa, tehokasta ja hallinnollisesti mahdollisimman vaivatonta ja suoraviivaista. Vuoden 2021 alussa yhteistyö alkoi Karelian työelämän avainkumppaneihin kuuluvan CGI:n kanssa, josta pilottiin lähti mukaan kymmenen tutkintoaan jatkavia opiskelijaa.
Opiskelijoita on ympäri Suomen painottuen kuitenkin Etelä-Suomen CGI:n toimipisteisiin. Opiskelijoiden opiskelutaustat ovat erilaisia – osa on opiskellut tietojenkäsittelyn tradenomitutkintoa (210 op) ja osa tietotekniikan insinööritutkintoa (240 op). Opinnot ovat päättyneet eri vaiheisiin, syynä yleisemmin työelämään pääseminen.
Karelia-ammattikorkeakoulussa ainoan ICT-alan tutkinnon antaa tietojenkäsittelyn koulutus, joten opiskelijoiden aiempien opintojen selvittäminen suhteessa opintosuunnitelmaan ja tutkinnon tavoitteisiin sekä jäljellä olevista opinnoista sopiminen on ensisijaisen tärkeä tehtävä. Hankkeessa pilotoitu malli koostuu muutamasta vaiheesta:
- Yrityksen kanssa sovitaan yhteistyöstä ja käytänteistä
- Yritys markkinoi sisäisesti kouluttautumismahdollisuutta
- Mahdolliset opiskelijat hakevat ryhmään ja perustelevat hakeutumistaan
- Yritys ja koulutusorganisaatio tekee alustavan valinnan ryhmäksi
- Koulutusorganisaation opinto-ohjaaja haastattelee opiskelijat ja keskustelee tavoitteista, mahdollisuuksista ja vaatimuksista tutkinnon suorittamiseksi
- Opiskelijoille laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma
- Opiskelijat aloittavat opintonsa avoimessa ammattikorkeakoulussa
- Opiskelijat hakevat tutkinto-opiskelijoiksi kevään yhteishaussa tai erillishaussa suoritettuaan 55op opintoja avoimessa ammattikorkeakoulussa
Opinto-ohjaajan merkitys on suuri hänen keskustellessaan opiskelijan kanssa eri mahdollisuuksista. Opiskelijat aloittavat monesti liian suurin toivein omista mahdollisuuksistaan osallistua opetukseen, joten etenemistahti on hitaampaa kuin mitä on suunniteltu. Muutoin opiskelijat ovat olleet tyytyväisiä saamaansa mahdollisuuteen suorittaa alan tutkinto loppuun.
Hanke tulee edelleen kehittämään mallia, miten opiskelijat voivat pitkällä alan työkokemuksellaan edistää tutkintoaan ja osoittaa hallitsevansa tutkinnon tavoitteet.
Opinnollistaminen ja osaamisen näytöt
Työn opinnollistaminen on vaihtoehtoinen tapa opiskella. Opiskelijan on mahdollista opiskella ja tehdä palkallista työtä samanaikaisesti. Opinnollistamisella tarkoitetaan opintojen suorittamista työsuhteessa. Tutkinnossa tarvittava osaaminen hankitaan työtehtävissä ja siten hankittua hyvinkin monipuolinen kokemus saadaan tarkasteltavaksi, tunnistettua ja arvioitua osaksi opintoja. Työn opinnollistaminen edistää työssä käyvän opiskelijan ammatillista kasvua ja parhaimmillaan nopeuttaa opintojen etenemistä ja tutkinnon valmistumista (kuvio 1).
Opinnollistamisessa opiskelija aloittaa prosessin ja on vastuussa sen kuljettamisesta. Siksi opiskelijalta odotetaan erityisesti oma-aloitteisuutta, itseohjautuvuutta ja neuvottelutaitoja. Opiskelijan on oltava valmis tarkastelemaan omaan työtään pintaa syvemmälle ja saada tehdyn työn kokonaisuudet tarkasteltavaan muotoon osaamisen näkökulmasta.
Myös osaamisen näytössä opiskelija on aktiivinen toimija ja vastuussa näytöstä. Osaamisen näytöllä tarkoitetaan kaikkea sellaista toiminnallista osaamisen varmennusta, jossa osaaminen voidaan todentaa suhteessa tutkinnon, sen osan tai opintojakson tavoitteisiin. Osaamista on voitu hankkia hyvin erilaisin tavoin, eikä näyttö riipu tavasta, jolla osaaminen on hankittu. Näyttötapa on opiskelijan ja opettajan sovittavissa ja opiskelija itse suunnittelee ja esittää näytön tapaa ja sen sisältöjä. Näyttönä voi toimia opiskelijan tekemä ja dokumentoima projekti tai raportti, osaamista voidaan testata tai opiskelija suorittaa esimerkiksi näyttökokeen. Näytön muodon suhteen voidaan olla hyvinkin luovia, mutta näytön sisältöä suhteessa tutkinnon tavoitteisiin tulee tarkastella kriittisesti ja arvion tulee kestää lähempääkin tarkastelua mm. yhdenvertaisuuden näkökulmasta.
Hankkeen aikana benchmarkataan muiden ammattikorkeakoulujen ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen hyviä käytänteitä mm. opinnollistamiseen, aiemman hankitun osaamisen tunnustamiseen ja yksilölliseen HOPS-prosessiin liittyen. Marraskuussa 2021 tutustumme Riverian käytänteisiin ja tammi-helmikuulle 2022 on suunnitteilla vierailuja ammattikorkeakouluihin. Tavoitteena on oppia muilta sekä selkeyttää Karelian AHOT-prosessia ja toimintamalleja. Sujuva ja yksilöllinen HOPS-prosessi on niin opiskelijan, korkeakoulun kuin työelämänkin etu.
Kielten näyttöjä taotaan pajoissa
Kieli- ja viestintäopinnot kuuluvat osana jokaisen opiskelijan tutkintoon. Työelämäyhteistyössä tutkintoon -hankkeessa on tavoitteena lisätä aikaisemman osaamisen tunnistamisen käytänteisiin liittyvää ohjausosaamista sekä joustavoittaa ja selkeyttää opiskelijan etenemistä myös kielten- ja viestinnän opinnoissa. Miksi tämä on tarpeen?
1) Opiskelijoilla on erilaiset taustat. Kaikki opiskelijat eivät enää tule suoraan lukiosta tai ammattikoulusta, vaan heillä voi olla esimerkiksi jokin muu aikaisempi tutkinto tai oppilaitosten ulkopuolella, vaikkapa työelämässä syntynyttä kieliosaamista.
2) Opiskelijat opiskelevat eri tahdissa. Kaikki eivät suorita opintojaan enää samanaikaisesti lähiopetusryhmässä, vaan osa haluaa opiskella monimuotototeutuksessa tai itsenäisesti hitaammin tai nopeammin. Kun opiskelijaa ohjataan tunnistamaan aikaisempaa osaamistaan, hän voi säästää opiskeluaikaa. Hän voi siis keskittyä opintoihin, joiden osaamista häneltä puuttuu, ja valmistuminen voi tältä osin nopeutua.
Selkeä ohjeistus sekä opiskelijalle että henkilökunnalle
Osaamisen tunnistamisen prosessi tuntuu olevan monille opiskelijoille, opettajille ja muille toimijoille epäselvä. Hakemusten käsittelyajat venyvät järjestelmässä puutteellisten hakemusten takia turhan pitkiksi. Syksyn aikana olemmekin käyneet läpi ja Pakin ja Pepin osaamisen tunnistamiseen liittyviä käsitteitä ja ohjeita, ja pohdimme, miten muokata niistä yhdenmukaisia ja helpommin ymmärrettäviä. Tavoitteena on selkiyttää prosessit sekä opiskelijoille, opettajille että opinto-ohjaajille.
Ohjausta kielten AHOT-hakemusten suunnittelupajoissa
Hankkeessa oli alun perin ajatuksena järjestää kielten näytönantopajoja, mutta olemme nyt päätyneet niiden sijaan näyttöjen suunnittelupajoihin. Kun opiskelijoiden taustat, kieliohjelmat, näytön aiheet ja tavat ovat hyvin erilaisia, monikieliset näytönantopajat eivät mielestämme ole ketterin ratkaisu kielten ja viestinnän opinnoissa.
Kielten näyttö- ja korvaavuushakemusten suunnittelupajassa opiskelija saa kädestä pitäen ohjausta Pepin eAHOT-prosessiin ryhtymisessä. Pajassa opiskelijaa autetaan vertaamaan osaamistaan opintojakson tavoitteisiin, ja jos osaamista on, häntä ohjataan hakuprosessin aloittamisessa. Hyvin suunniteltu on tässäkin puoliksi tehty.
Paja järjestetään opintojen alussa kieli-infon ja lähtötasotestien jälkeen siten, että opiskelija ehtii tehdä hakemuksensa ennen kyseisen opintojakson alkua. Jos opiskelija saa hakemukselleen kielteisen päätöksen, hän voi vielä liittyä opintojaksolle.
Pilotoinnista vakiintuneeksi käytännöksi
Hakemusten suunnittelupajaa pilotoidaan Tikkarinteen kampuksella keväällä 2022 aloittavien uusien opiskelijoiden kanssa. Mikäli kielten osaamisen tunnistamisen suunnittelupajojen pilotointi onnistuu, tarkoitus on, että niistä tulee Kareliassa vakiintunut käytäntö. Suunnittelupajoja halutaan toteuttaa molemmilla kampuksilla kaksi kertaa vuodessa, syys- ja kevätlukukauden alussa. Pajat on mahdollista järjestää sekä lähitoteutuksena että virtuaalisesti ja myös tallentaa, jotta ohjaus olisi kaikkien saatavilla. Mikäli osaamisen tunnistaminen sujuvoituu suunnittelupajojen avulla, niistä saatavaa kokemusta voi hyödyntää myös muissa opinnoissa.
Kevään 2022 Työelämäyhteistyössä tutkintoon -webinaarisarja
Hanke toteuttaa neljän webinaarin sarjan hankkeen keskeisiin teemoihin liittyen.
- Ke 26.1.22 klo 15.00 – 15.30 Päiväkirjamuotoinen opinnäytetyö [ilmoittaudu]
- Ke 23.2.22 klo 15.00 – 15.30 Kielten erilaiset suoritustavat [ilmoittaudu]
- Ke 30.3.22 klo 15.00 – 15.30 Aiemman kesken jääneen tutkinnon loppuun saattaminen [ilmoittaudu]
- Ke 4.5.22 klo 15.00 – 15.30 Opinnollistamisen mahdollisuudet? [ilmoittaudu]
Webinaarit toteutetaan Teamsissa ja niistä on jälkikäteen saatavilla tallenne. Webinaarin linkin saat sähköpostiisi ilmoittautumalla ko. tapahtumaan. Kaikki ovat lämpimästi tervetulleita!
Lisäksi suunnitteilla on podcast-sarja sekä muutama videoblogi.
Kirjoittajat:
Minna Turunen, lehtori, opinto-ohjaaja, Karelia-ammattikorkeakoulu
Liisa Sandvall, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Merja Öhman, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Riitta Hyttinen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Joni Ranta, lehtori, opinto-ohjaaja, Karelia-ammattikorkeakoulu