Karelian 2030 -strategian toimeenpanon yhtenä osaprojektina Karelia-ammattikorkeakoulu kehittää KAFS-osaamisyhteisöä (Karelia Centre for Age-Friendly Society) yhdessä ikäystävällisyyden kehittämisestä innostuneiden toimijoiden kanssa.
KAFS tulee vahvistamaan ikäystävällistä yhteiskuntaa sekä kokoamaan ja tekemään näkyväksi ikäystävällisyyteen liittyvää osaamista. Tässä artikkelissa KAFS-työryhmä esittelee lyhyesti KAFS-työn sisällölliset painopisteet.
Olemme KAFS-työryhmässä pohtineet ikäystävällisyyden kehittämisen painopisteitä Kareliassa: Mihin meidän tulisi keskittyä, mikä olisi toimintaympäristössämme tärkeintä ja mitkä ovat meidän osaamisemme vahvuudet – ja toisaalta minkälaista osaamista meidän tulisi vahvistaa. Tausta-aineistoksi hankimme tietoa kumppaneidemme näkemyksistä sekä TKI-toiminnan ja koulutuksen tilanteesta ikäystävällisyyden näkökulmasta.
Kesikössä merkityksellinen elämä, voimavarat ja osaaminen
Ensimmäiseksi pohdimme toimintamme tarkoitusta: minkä vuoksi edistämme ikäystävällisyyttä, mitkä asiat on tärkeää pitää mielessä.
Päädyimme siihen, että ikäihmisten merkityksellinen elämä on kaikissa tilanteissa tärkeä tavoite. Osallisuus, toimijuus, koettu elämänlaatu, yksilöllisyys ja autonomia mahdollistavat merkityksellistä elämää.
Ikääntymisen voimavaroja jäsensimme hyvinvointiin, terveyteen ja toimintakykyyn sekä turvallisuuteen. Aktiivinen ikääntyminen perustuu voimavaroihin ja myös puolestaan ylläpitää voimavaroja.
Kolmas tärkeä näkökulma löytyi osaamisesta: muistammekohan tarpeeksi kiinnittää huomiota ikääntyvien ja ikäihmisten osaamiseen ja sen kehittämiseen. Oppiminen on elinikäinen prosessi ja oikeus kaikille. Toimintamme tarkoitus on esitetty kuvion vasemmassa laidassa.
Ikäystävällisyyden kehittämisessä keskitymme kuviossa esitettyihin painopisteisiin: asiakaslähtöiset palvelut ja ratkaisut, ikäystävälliset elinympäristöt, muistiystävällinen yhteiskunta sekä ikäystävällinen työelämä.
Painopistealueiden kehittäminen edellyttää moniammatillista ja monialaista otetta, ja esimerkiksi ikäystävällisten elinympäristöjen kehittämisessä tarvitaan laaja-alaisesti eri alojen osaamista.
Painopisteet ovat kytköksissä toisiinsa. Esimerkiksi muistiystävällisen yhteiskunnan kehittäminen edellyttää asiakaslähtöisiä palveluja ja ratkaisuja.
KAFS-osaamisyhteisöä kehittäessämme pidämme mielessä toimintamme tarkoituksen ja keskitymme valittuihin painopisteisiin. Nämä ohjaavat ikäystävällisyyden vahvistamista sekä TKI-toiminnassamme että tutkintoon johtavassa koulutuksessa ja jatkuvan oppimisen palveluissa.
Ikäystävällisyyden kehittämisen painopisteistä sanottua:
“Ikääntyneet asiakkaat ovat hyvin heterogeeninen ryhmä. Tähän suureen kuluttajaryhmään voitaisiin kiinnittää paljon enemmän arvostusta, mielenkiintoa ja huomiota. Haluan olla ikäystävällisempi toimija ja vaikuttaa asenteisiin ja tietoon valmentaessani markkinoinnin ja myynnin osaajia.”
Ulla Kärnä, markkinoinnin lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
”Muistiystävällinen yhteiskunta on hyvä paikka elää omannäköistä elämää ja merkityksellistä ja turvallista arkea. Muistisairauksien ennaltaehkäisy ja tunnistaminen ajoissa kannattaa aina. Vuosittain muistisairauksiin sairastuu Suomessa 14 500 ihmistä.”
Arja Jämsén, tietokirjailija & ulkopuolinen asiantuntija, EAFS-hanke, Karelia-ammattikorkeakoulu
”Jokainen meistä on yksilö – myös ikääntyneenä. Mutta onko meidän mahdollista elää omannäköistämme elämää – myös ikääntyneenä? Ikäystävällisyyden kehittämisen painopisteiden kautta tavoittelemme ikääntyneiden merkityksellisen elämän, voimavarojen ja osaamisen tunnistamista sekä edistämistä. Asia on tärkeä ja koskettaa meitä kaikkia.”
Jonna Puustinen, ikäosaamisen lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
”Ikääntymiselle voi olla ominaista taistelu luovuuden ja pysähtyneisyyden välillä (vapaasti muotoiltu Erik H. Erikson 1902-1994), ikäystävällinen työyhteisö tukee ikääntyvän luovuutta ja estää pysähtyneisyyttä.”
Raija Kuisma, yliopettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu
”EU:n matkailupolitiikan tavoitteiden mukaisesti on edistettävä kestävää, vastuullista ja laadukasta matkailua. Seniorimatkailun määrä tulee kasvamaan voimakkaasti lähitulevaisuudessa, joten heissä on mahtava markkinointipotentiaali. Laatu ja asianmukaisesti koulutettu henkilökunta on ikäystävällisen matkailun kehittämisessä avainasemassa.”
Tuija Kainulainen, matkailun lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
”Tässä ikäystävällisen yhteiskunnan kehittämisessä on parasta sen moniammatillisuus ja se, että sitä tarkastellaan kokonaisvaltaisesti. Ei pelkästään esimerkiksi sote-näkökulmasta. On hienoa, että ikäihmiset pääsevät itse ääneen ja saadaan todellista kokemuksellista tietoa esimerkiksi ikäihmiset ja elinympäristö -teemasta. Uudenlaisten teknologioiden käytettävyyskokeilut ikäihmisten palveluissa on todella tärkeää. Erilaisista teknologioista saadaan uudenlaista tietoa, mutta niiden vieminen todellisiin käytännön prosesseihin vaatii vielä työtä.”
Elina Nevala, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
”Ikäystävällisyys tarkoittaa herkkyyttä tunnistaa eri-ikäisten ihmisten mahdollisuuksia ja tarpeita. Lisäksi se tarkoittaa näiden asioiden huomioimista palveluiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. Hyvinvointia lisäävä ikäystävällisyyden näkökulma on laajasti hyödynnettävissä eri aloilla. Esimerkiksi uuden oppimiseen ja opiskeluun on mahdollisuuksia iästä riippumatta: elinikäinen oppiminen voidaan nähdä voimavaratekijänä, josta on mahdollista ammentaa toimintakykyä ja hyvinvointia.”
Anne Airaksinen, tuntiopettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu
”Ikäystävällisten elinympäristöjen määrittely on toistaiseksi jäänyt vähemmälle huomiolle erityisesti väljästi asuttujen maaseutualueiden näkökulmasta. Tämä asia on tärkeää tulevaisuuden kannalta, jotta esimerkiksi erilaiset luonto-, muistiystävälliset- ja näkökulmat tulisivat esille osana ikäihmisten asumista. Ikäystävälliset elinympäristöt voidaan ymmärtää ikäosaamisen kontekstissa laajana kattokäsitteenä. Ikäystävälliset elinympäristöt pitävät sisällään ikäihmisille merkityksellisiä asioita. Tämä kokemustietoon perustuva asiantuntijuus tulisi huomioida entistä paremmin muun muassa päätöksenteossa. Ikäystävällistä asumista ja elinympäristöjä voidaan tarkastella esimerkiksi esteettömyyden ja saavutettavuuden, mutta myös esteettisyyden näkökulmasta. Näiden erilaisten näkökulmien yhdistäminen ja huomioiminen asuinympäristöjen suunnittelussa tukisi ja edistäisi uusia innovaatioita ja ikäihmisten yksilöllisiä tilanteita.”
Terhi Myller, yliopettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu
”Jokaisen työpanos on yhteiskunnalle ja hyvinvoinnillemme tärkeä – kaikissa työuran vaiheissa. Lisää luovuutta, tehokkuutta ja työn imua syntyy, kun saamme muokata työtä omannäköiseksemme, voimme vaikuttaa meitä koskeviin päätöksiin ja tehdä arvojemme mukaisia valintoja. Kun saamme käyttää monipuolisesti vahvuuksiamme ja kehittää osaamistamme siihen tukea saaden, syntyy vahvoja voimavaroja, jotka kantavat vaikeissakin paikoissa. Ja jos vielä tunnistamme työmme merkityksen myös muille, kaikki – ihan kaikki – hyötyvät.”
Päivi Franssila, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Kirjoittajat:
Tuula Kukkonen, yliopettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu
Ulla Kärnä, markkinoinnin lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Arja Jämsén, tietokirjailija & ulkopuolinen asiantuntija, EAFS-hanke, Karelia-ammattikorkeakoulu
Jonna Puustinen, ikäosaamisen lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Raija Kuisma, yliopettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu
Tuija Kainulainen, matkailun lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Elina Nevala, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Anne Airaksinen, tuntiopettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu
Terhi Myller, yliopettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu
Päivi Franssila, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu