Karelian visiossa Pohjois-Karjala on kehittynyt ikäosaamisen kärkimaakunnaksi jo yli kymmene vuoden ajan. Samaan suuntaan rakentui myös oppimis- ja palveluympäristö Voimala, joka erityisesti alkuvaiheessa keskittyi ikäihmisten hyvinvointia tukevaan toimintaan ja kehittämistyöhön.
Ikäosaamista ja ikäystävällisyyttä on edistetty alusta alkaen alueellisissa ja kansainvälisissä TKI-hankkeissa ja koulutuksessa yhteistyössä järjestöjen, kuntien ja sittemmin Siun soten kanssa. Ikä- ja muistiystävällisen yhteiskunnan rakentamisessa Karelia on osa kansainvälistä kehittämissuuntausta.
Ikäosaamiseen liittyvissä hankkeissa on kehitetty muun muassa ikäteknologiaa yhteistyössä koulutusorganisaatioiden ja työelämäkumppaneiden kanssa. Viimeisimpänä on kokeiltu ja testattu puettavia sensorilaitteita Siun soten ikääntyneiden kuntoutusprosesseissa.
Ikäjohtamista ja moninaisuuden johtamista sekä uniterveyttä on edistetty yritysten ja julkisen sektorin organisaatioiden kanssa, ja yritysten ikäystävällisyyttä on kehitetty vastaamaan ikääntyvän väestön tarpeita.
Karelia on toiminut sekä hankekumppanina että -koordinaattorina useissa kansallisissa ja alueellisissa palvelu- ja toimintamallien kehittämishankkeissa, viimeksi Siun soten AVOT-hankkeessa toteuttamalla osaamista kehittäviä työpajoja ja tuettua itsearviointia. Kansainvälisessä yhteistyössä Karelia on ollut mukana ikäihmisten kanssa tehtävän työn kompetenssien määrittelyssä. Parhaillaan Karelia koordinoi yhteiseurooppalaisen maisteriohjelman kehittämistä.
Opiskelijat tuovat mukanaan työelämäkumppanuudet sekä oppimistehtäviin että opinnäytetöihin, joissa osallistavan tutkimuksellisen kehittämistoiminnan keinoin etsitään uusia tapoja toimia.
Muistiystävällisyyden edistämisessä Karelian tärkeä kumppani on Pohjois-Karjalan Muisti Ry. Muistiyhdistyksen toiminnanjohtaja Leena Knuuttila arvostaa Karelian kanssa tehtyä pitkäjänteistä ja vaikuttavaa kehittämistyötä.
– Kansallinen muistiohjelma päättyi 2020, ja onkin sen vuoksi erityisen hyvä, että ikäystävällisessä Pohjois-Karjalassa on muisti otettu näinkin vahvasti mukaan. Jos ei olisi tätä Karelian kehittämisvastuuta ja -panosta, niin eipä olisi asialle eteenpäin viejää. Tehtävä on oikeassa organisaatiossa sisällä, koska näin järjestökumppanilla on mahdollisuus olla mukana vaikuttamassa erityisesti tuomalla ihan käytännön ja jokapäiväisen elämän kokemuksia vahvan tiedon ja osaamisen maailmaan. Muistiyhdistyksen Muistiluotsi toimii lähellä ihmisiä ja on nähtävissä, että jo kehittämiskokeilut tuovat jotain hyvää ihmisille, Knuuttila kertoo.
Uusilla koulutuksilla vahvistetaan ikäystävällisyyttä
Ikäosaamisen kehittämistyön kauaskantoinen tuotos on moniammatillinen Ikäosaamisen kehittäminen ja johtaminen YAMK-koulutus. Koulutus käynnistettiin vuonna 2015, ja vuodesta 2018 alkaen se on toteutettu kokonaan verkossa. Verkkokoulutus lisää vetovoimaa ja mahdollistaa opiskelun pitkienkin välimatkojen takaa. Opiskelijat kertovat myös Karelian kehittämistoiminnan vaikuttaneen koulutukseen hakeutumiseen.
YAMK-koulutuksen opetussuunnitelma on rakennettu vahvistamaan ikäystävällistä yhteiskuntaa, laaja-alaista kuntoutusta sekä aktiivisen ikääntymisen edellytyksiä. Opiskelijat tuovat mukanaan työelämäkumppanuudet sekä oppimistehtäviin että opinnäytetöihin, joissa osallistavan tutkimuksellisen kehittämistoiminnan keinoin etsitään uusia tapoja toimia.
Vuonna 2022 alkava Geronomi (AMK) -koulutus tuo merkittävän lisän Karelian koulutustarjontaan ja muodostaa Ikäosaamisen YAMK-koulutuksen kanssa innostavan koulutuksellisen jatkumon.
Parhaillaan kehitetään yhteiseurooppalaista digipedagogista maisteriohjelmaa laajassa kansainvälisessä yhteistyössä: Karelian koordinoi Erasmus+ EMMA (European Master in Age Friendly Society and Active Ageing) -hanketta, jonka kumppanikorkeakoulut ja -yliopistot ovat Itävallasta, Sloveniasta, Kreikasta, Portugalista ja Irlannista.
Ikäystävällisyyden kehittäminen nojaa verkostoihin
Karelia on mukana nostamassa Pohjois-Karjalaa ikäystävällisyyden edistämisen kärkimaakunnaksi. Siun sote on yksi tärkeimmistä kumppaneista tässä työssä. Siun soten kehittämisjohtaja Heli Aallon mukaan ikäystävällisen maakunnan rakentaminen on koko Pohjois-Karjalalle tärkeä asia, ja Karelia-ammattikorkeakoulun rooli on siinä keskeinen.
– Jokaisen mahdollisuus elää toimintakyvystä riippumatta hyvää ja omannäköistä elämää on kiinni paitsi tahtotilasta ja resursseista, myös osaamisesta. Ikääntyvän väestön tarpeiden huomioiminen, kehittämisosallisuus sekä uusien, rohkeidenkin, innovaatioiden kehittäminen vaatii pitkäjänteistä työtä, mitä maakunnassamme on jo tehtykin eri toimijoiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Tulevaisuuden kehitystrendit, erityisesti palvelu-, väestö- ja kuntarakenteisiin liittyen, haastavat meitä yhteistyöhön edelleen.
Ikäystävällisen maakunnan rakentaminen on koko Pohjois-Karjalalle tärkeä asia.
Aallon mukaan ikäystävällisyyden kehittämisessä sotepalveluiden merkitys on toki huomattava, mutta ei missään nimessä ainoa tärkeä näkökulma.
– Sotepalveluiden kehittäminen tarvitsee osaavat verkostot tuekseen. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vaikkapa muistiystävällisen asuinympäristön näkökulmasta on esimerkki lähivuosien yhteisestä ponnistuksesta, mihin tarvitaan kehittämisosaamista ja kokemusta, vahvaa tietoperustaa ja kykyä rakentaa eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Karelia-ammattikorkeakoululla on ikäosaamisen kentällä kansallisesti ja kansainvälisestikin merkittävä kokonaisuus opintomahdollisuuksia, vahva kokemus ikäkehittämisen sisältöalueista ja ekosysteemeistä sekä erinomainen visio meidän kaikkien pohjoiskarjalaisten hyvästä ikääntymisestä, Aalto kertoo.
Ikäystävällistä tulevaisuutta tekemässä
Karelia2030 -strategian lähtökohdissa mainitaan ikääntyminen globaalina megatrendinä. Yhtenä strategian toimeenpanon osaprojektina on KAFS-osaamisyhteisön (Karelia Centre for Age Friendly Society) rakentaminen yhteistyössä työelämän toimijoiden ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa. KAFS-kehittämisen mahdollistavaan EAFS-hankkeeseen Karelia sai vuonna 2020 opetus- ja kulttuuriministeriöltä erittäin merkittävän profilaatiorahoituksen.
Ikäystävällistä tulevaisuutta rakennetaan pitkäjänteisen yhteiskehittämisen ja laajan osallisuuden pohjalle. Tarvitaan työelämän toimijoiden, kehittäjien, tutkijoiden, opiskelijoiden ja opettajien vuoropuhelua – päähenkilöitä eli ikääntyviä ja ikäihmisiä unohtamatta.
Kirjoittajat:
Tuula Kukkonen, yliopettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu
Arja Jämsén, opettaja, EAFS-hankkeen asiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu